Varsinaissuomalaisia sananlaskuja
- Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki)
- Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo)
- Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki)
- Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki)
- Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi)
- Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina)
- Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila)
- Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo)
- Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta)
- Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto)
- Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela)
- Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku)
- Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali)
- Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla)
- Aurink paista krisukassa. (Halikko)
- Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela)
- Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio)
- Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi)
- Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen)
- Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo)
- Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää)
- Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali)
- Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio)
- Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki)
- Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla)
- Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali)
- Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla)
- Ei kala miästä hae, jollei miäs kala. (Turku)
- Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa)
- Ei lehmäkä pitkäs hännästäs lyps, jollei se mittä suihis saa. (Uusikaupunki)
- Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku)
- Ei mies ikä niin täynn ol, ettei vatilist vellinki syö. (Uusikaupunki)
- Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki)
- Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero)
- Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela)
- Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko)
- Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti)
- Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku)
- Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku)
- Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta)
- Ei raha maata anna. (Somero)
- Ei raha sukkuu ol. (Marttila)
- Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä)
- Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki)
- Ei saa kattoo kattii karvaan ko karva juuree. (Lieto)
- Ei se kato ku nai, eikä se nai ku katto. (Turku)
- Ei se mikkä miäs ol, jolle sil lusika verran paska pöksyiss ol. (Kaarina)
- Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio)
- Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa)
- Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila)
- Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko)
- Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero)
- Ei yht miäst sota kaip. (Kalanti)
- Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila)
- Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina)
- Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero)
- Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko)
- Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo)
- Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero)
- Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne)
- Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki)
- Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi)
- Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela)
- Hakeva etsii povestansakin. (Lieto)
- Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali)
- Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero)
- Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä)
- Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio)
- Helppes kaora valmistu. (Kaarina)
- Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti)
- Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela)
- Helppo tyhmä narrata. (Uskela)
- Heone ruakkias tunte. (Mynämäki)
- Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta)
- Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti)
- Herra on herra helvetissäkin. (Naantali)
- Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria)
- Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko)
- Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä)
- Himonsa on hiirelläkin. (Uskela)
- Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla)
- Hul kaik asjas juttele. (Muurla)
- Hul siämenäs syä. (Mynämäki)
- Hul toise vahinkol naora. (Muurla)
- Hul töitäs rekna. (Perniö)
- Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää)
- Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero)
- Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo)
- Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa)
- Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina)
- Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa)
- Hätä hullu on, ei mies. (Somero)
- Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne)
- Istumast on pare lähte. (Kaarina)
- Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku)
- Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo)
- Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen)
- Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla)
- Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti)
- Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä)
- Joka piarun ilmaisee, se on piarun isä. (Uusikaupunki)
- Jolle nuaren op, ni o vanhan klop. (Perniö)
- Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura)
- Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti)
- Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla)
- Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti)
- Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali)
- Katto huoneen honka, sänki pellon sonta. (Naantali)
- Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa)
- Kellä on paksu perse, se tarttee suuret pöksyt. (Marttila)
- Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti)
- Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla)
- Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti)
- Ko ämmä kuole, on niin kon toine vantus putosisis. (Nousiainen)
- Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa)
- Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku)
- Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä)
- Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela)
- Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku)
- Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina)
- Kukas katin hännä nosta, jos ei katti itte. (Rymättylä)
- Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti)
- Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio)
- Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö)
- Kun persses nosta niin plassis mista. (Kaarina)
- Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla)
- Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo)
- Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku)
- Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio)
- Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää)
- Kuuntele juoppo juttu ja syä ojakonnan kuttu! (Salo)
- Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen)
- Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti)
- Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku)
- Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina)
- Kyl kaual seen kantta, kun kesi tekke. (Perniö)
- Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö)
- Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti)
- Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti)
- Kyl piru sen ottaa ku se antaaki. (Suomusjärvi)
- Kyl pirull on häne riihiväkes. (Loimaa)
- Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela)
- Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö)
- Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero)
- Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti)
- Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta)
- Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen)
- Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää)
- Kyll ain luanista, jolle hyvi ni huanoste. (Halikko)
- Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku)
- Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali)
- Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto)
- Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero)
- Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku)
- Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku)
- Leippä hävennykki syä. (Mynämäki)
- Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina)
- Luoretuuli on taivaan luuta. (Rymättylä)
- Luu tasajan kätte. (Perniö)
- Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä)
- Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen)
- Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali)
- Mennee mihen mennee, selkä on ain takapualel. (Yläne)
- Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela)
- Mihin ei piru kerkii itte, lähettää se pahan ämmän. (Somero)
- Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko)
- Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne)
- Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää)
- Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku)
- Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä)
- Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela)
- Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti)
- Miäs se on ku paikkas pittä. (Turku)
- Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto)
- Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti)
- Myöhäst hiiren haukotella, ku pää o katin perssees. (Maaria)
- Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)
- Ne on toiset miähet kun kirkos veissa ja toiset kun puski perkka. (Raisio)
- Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku)
- Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi)
- Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki)
- Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla)
- Oma pask o omenaine, ja kylän pask on kyytselk. (Muurla)
- Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku)
- Oma tupa, oma lupa. (Naantali)
- Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä)
- On seippäi, jost on vareksiki. (Salo)
- Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti)
- Pakarpuarist koht saa. (Kaarina)
- Pare jottan kutte mittä. (Perniö)
- Paremp runsas ku naft. (Kisko)
- Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi)
- Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali)
- Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa)
- Penneist markak kootta. (Muurla)
- Penni on sadan alku. (Uusikaupunki)
- Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki)
- Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko)
- Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen)
- Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero)
- Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi)
- Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi)
- Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero)
- Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela)
- Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää)
- Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki)
- Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali)
- Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali)
- Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro)
- Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen)
- Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen)
- Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki)
- Rakkaus on sokea. (Lieto)
- Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela)
- Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki)
- Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki)
- Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta)
- Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä)
- Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.)
- Sanoista mies tunnetaan. (Perniö)
- Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko)
- Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti)
- Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio)
- Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla)
- Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti)
- See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo)
- Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.)
- Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina)
- Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki)
- Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki)
- Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko)
- Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki)
- Silloin vasta lammas terve on, kun se kaiket päivät huutaa. (Somero)
- Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki)
- Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo)
- Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa)
- Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa)
- Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku)
- Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio)
- Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro)
- Suorin tie paras. (Lieto)
- Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki)
- Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen)
- Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti)
- Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi)
- Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti)
- Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä)
- Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä)
- Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi)
- Terva tekke upseriks. (Kisko)
- Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila)
- Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro)
- Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo)
- Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero)
- Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali)
- Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko)
- Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen)
- Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta)
- Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi)
- Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku)
- Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti)
- Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä)
- Vast aik itteläs hautta kaiva, ku jo kualuna. (Salo)
- Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti)
- Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku)
- Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio)
- Virsil juomingit jatketa. (Uskela)
- Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko)
- Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti)
- Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko)
- Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa)
- Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti)