Tupa

Tupa on perinteisessä, lähinnä itäsuomalaisessa ja paikoin eteläsuomalaisessa maalaistalossa, ollut rakennuksen eteläpäädyssä sijaitseva tilava asuinhuone, joka nykykäsityksessä vastaa sekä olohuonetta että keittiötä.

Lepikon torpan tupa

Sananlaskuja

• Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi)

• Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö)

• Kui mont tuppaa, nii mont tappaa. (Inkeri, Toksova)

• Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes)

• Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio)

• Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski)

• Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka)

• Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi)

• Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi)

• Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi)

• Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola)

• Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.)

• Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto