Suomalainen

suomalais-ugrilainen kansa
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • Kun petoakin voidaan kesyttää, niin täytyyhän Suomen kansakin olla kesytettävissä kulttuurikansaksi. (Otto Aarnisalo) [1]
  • Suomalaiset, ne olisivat kai nekin löytäneet mehevämpiä maita, joissa rieska ja hunaja vuotaa. Mutta heidän halunsa näyttää aina vieneen heitä kuta karuimmille maille. Ihan kuin uhalla he ovat hakeneet kuivia kankaita, veteliä soita ja synkkiä routapohjakorpia. (Juhani Aho)
  • Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, / ei mikään paitsi kuolema ja poliisi. (Jorma Etto)
  • Me emme ole, Herralle kiitos, mitään sopulikansaa. (Lauri Haarla)
  • Suomalaisten oli vaikea käsittää että joku, esimerkiksi keisari, voisi rankaisematta rikkoa lakia. (Paavo Haavikko)
  • Tämä kansa on yhtä hyvä kuin sille annettu maa on hyvä. (Lasse Heikkilä)
  • Perusvika, jos sen rohkenisin sanoa, Suomen kansassa on tosikkomaisuus. (Urho Kekkonen)
  • Sun jos kaikki muutkin pettäis, Suomen mies ei pettää voi. (Julius Krohn) [2]
  • Finn, suomalainen, jäykkä / ja itsekäs lautapää, / joka omaansa aina jäärää, - / ja aina yksin jää. (Joel Lehtonen)
  • Tää kansa Herran kansa on, / on kansa kalliolla. (Eino Leino) (SSSK)
  • Suomalainen yksin kesti / Ruton näljän aikana, / Yksin miekallansa esti / Vihollisen maastansa. (A. Oksanen)
  • Suomessa elättää hyvin ahkera kansa hyvin laiskaa rahaa. (Samuli Paronen)
  • Suomi kuuluu hyvinvointivaltioihin, suomalaiset pahoinvointikansoihin. (Samuli Paronen)
  • Jos suomalaisessa joskus on ylpeyttä, on sekin passiivista: kieltäytymistä. (Juhani Siljo)
  • Suomalainen on vielä luonnonihminen, metsään ja järvenrantaan hän karkaa suvisena aikana, olkoot työt niin kiireelliset kuin hyvänsä. (Ilmari Turja) [2]
  • Suomen kansa hommaa yhtä asiaa kerrallaan. Kun se urheilee, niin se urheilee. Kun se käy sotaa, niin se käy sotaa. Kun se jälleenrakentaa, niin se jälleenrakentaa. Kun se lukee, niin se lukee. (Ilmari Turja) [2]
  • Jokainen kansa on omansa laatuinen. Myös Suomen kansa. Se ei usko auktoriteetteihin, asiantuntijoihin, hallitukseen eikä esimiehiin. (Ilmari Turja) [2]
  • Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa) (Kansanrunousarkisto)
  • Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen) (KRA)
  • Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA)
  • Suomalainen ei usko, kun se katsoo silmällä, vaan sen pitää koittaa kouralla. (Lemi) (KRA)
  • Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu) (KRA)
  • Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA)
  • Ensimmäisessä Suomen sisältäneessä englantilaisessa kartastossa, joka julkaistiin 1680, mainitaan Suomen muinaisten asukkaiden olleen kaikista skandinaaveista vieraanvaraisimpia. (Elizabeth II)[5]
  • Suomalaiset ovat hyvin harrasta kansaa, ne kirkonmenot aina aikaan saa. Oli seurat, sirkus taikka huumoria hurttia, on naama kuin ois syöny yugurttia. (Eppu Normaali albumilla Maximum jee & jee, Poko 1979)

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.

ViitteetMuokkaa

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 381. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 386. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 383. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Mäkelä, Juho: Lue tästä Paasikiven parhaat lohkaisut: "Kun pierasee Helsingissä, niin Pietarissa se kuuluu kuin kanuunanlaukaus" Maaseudun Tulevaisuus. 08.03.2020. Viestimedia. Viitattu 8.1.2020.
  5. Arkkitehdin taitoa ulkopolitiikassa. Helsingin Sanomat, 26.5.1976, s. 17.