Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen eli UKK (3. syyskuuta 1900 Pielavesi – 31. elokuuta 1986 Helsinki) oli Suomen kahdeksas presidentti. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, mikä tekee hänestä Suomen historian pitkäaikaisimman presidentin. Hänen viimeinen presidenttikautensa jäi kesken sairauden takia. Kekkonen toimi myös pääministerinä viisi kertaa.

Kekkonen vuonna 1955

Sitaatteja

• "Torjuin jyrkästi sellaisen vaihtoehdon, että pyrkisimme etsiytymään Neuvostoliiton vastaisten voimien rintamaan, koska silloin Suomi muodostuisi Neuvostoliitolle vihamielisen suurvaltaryhmän eteen työnnetyksi tukikohdaksi, joka joutuisi aina taistelutantereeksi."
  • Presidentti Kekkosen ulkopoliittinen esitelmä Nuoren Polven Ulkopoliittisen Yhdistyksen ja Helsingin Työväenopistossa 1965
    

• ”Toivon todella, että vuoden 1973 aikana ryhdytään ennakkoluulottomasti toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi maassamme. Tähän toivomukseen eivät yhdy vain ne tuhannet kodit, jotka ovat joutuneet liikenneonnettomuuden omakohtaisesti kokemaan, vaan varmaan kaikki kansalaisemme.”
  • Ote presidentti Kekkosen puheesta vuonna 1967.

• ”Vaikka en kuulukaan siihen koulukuntaan, joka uskoo ankarilla rangaistuksilla voitavan parhaiten vastustaa rikollisuutta, olen tullut siihen tulokseen, että yhteiskunnalle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin rangaistusten tuntuva koventaminen rattijuoppoutena ilmenevän vastuuttomuuden rankaisemiseksi.”
  • Ote Presidentti Kekkonen puheesta vuonna 1967.

• "Ylioppilasnuorison käymistila on päättymässä olevan vuoden aikana nostanut esiin koko nuoren sukupolven levottomuuden. Se on asettanut kokeelle akateemisen perinteen ja merkinnyt samalla yhteiskunnallista prostestia erilaisine ihmenemismuotoineen ... Kapinoivat ryhmät eivät näytä tyytyvän pieniin myönnytyksiin eikä vähäisiin parannuksiin, vaan vaatimuksena on syvälekäypä järjestelmän muutos joka elämäntavan mullistus. Yhteiskuntien radikaalein aines löytyy tällä erää yliopistojen alueilta. Suomalainen ylioppilas ... on ensimmäkseen ollut säyseä, säätytietoinen ja vanhoillinen isänmaan toivo, eikä tähän perinnäiseen rooliin kuulu mielenosoitus vasemmistolaisin tunnuksin. Sukupolvet vaihtuvat, asioiden ei tarvitse mennä välttämättä siten kuin ne ovat ennen menneet. Nykyinen nuorisomme on suurelta osin vapautunut syvältä nousevien vaistojen ja yliaikaisten ennakkoluulojen vankilasta ... Ennakkoluulottomasti ajatteleva nuoriso on tulevaisuuden ideologinen pommi. Siinä on maailman toivo".
  • Urho Kekkosen puhe koskien Vanhan ylippilastalon valtausta, Helsingin ylippilaskunnan 100-vuotisjuhla tilaisuudessa Helsingin konservatoriossa 26. marraskuuta 1968.

• "Kun puhutaan suomalaisten isänmaallisuudesta, niin käsitykseni mukaan Suomen kommunisteille Suomi on yhtä rakas isänmaana kuin muillekin suomalaisille. Heikko olisikin Suomen kansa, jos joka neljäs maan kansalaisista olisi isänmaan vihollinen. Kommunisteilla on kieltämättä toinen käsitys yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta ja sen poliittisesta toteuttamisesta kuin heidän vastustajillaan. Yhteistyö kommunistien kanssa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi merkitsee toisin ajatteleville siten aatteiden välistä kilpailua. Siihen uskaltaa se, joka luottaa oman aatteensa elinkelpoisuuteen ja elinvoimaan. Kommunistit ovat mukana tehtaissa, kunnalliselimissä, tiede- ja taidepolitiikassa, eduskunnassa ja sen valiokunnissa, nyt hallituksessakin. He ovat perustamassa korkeakouluja ja saamassa apurahoja, heitä vierailee ulkomailla edustamassa maata ja heistä keskustellaan niin sanotun porvarillisen lehdistönkin palstoilla. Onko tämä kaikki maalle vahingollista? Eivätkö päinvastoin kommunistit ole omien organisaatioidensa avulla ja oman aatteellisuutensa voimalla tuoneet maahan uutta – tekisi mieli sanoa: kansallista henkeä ja vireyttä, uutta uskoa huomispäivään ja toimintaa sen hyväksi?
  • Kekkosen puhe pohjoispohjalaisen osakunnan 60-vuotisjuhlassa Helsingin Ostrobotnialla helmikuussa 1967

• "Olen todella masentunut ja harmissani vaalin tuloksesta. Jos olisin tienyt millaiseksi vaalit ja tulos muodostuvat en olisi ehdokkaksi ryhtynyt"
  • Ote Kekkosen päiväkirjasta ja kirjeestä Taneli Kekkoselle vuoden 1968 presidentinvaalin tuloksesta jossa Kekkonen sai vain 201 valitsijamiestä ensimmäisellä kierroksella.

• "Jos kansan enemmistö katsoo parhaaksi, että hoidan tasavallan presidentin tointa vielä maaliskuun 1. päivän jälkeen 1974, on minun jatkettava palvelustani. En osaa arvioida millä tavalla tämä tulos on saavutettavissa, mutta se ei olekaan minun huoleni".
  • Kekkosen ilmoitus STT:n kautta että on käytettävissä vuoden 1974 presidentinvaaleissa.

• "En suosittele mitään erikoislainsäädäntöä tai minkäänlaista kansanäänestystä. En halua ryhtyä ehdokkaaksi, jätän itseni kokonaan sen kysymyksen ulkopuolelle , millä tavoin asia ratkaistaan".
  • Ote Kekkosen haastattelusta Dagens Nyheterille siitä miten vuoden 1974 presidentinvalinta toimitettaisiin ilman suoria vaaleja.

• ”Saatanan tunarit.”
  • Kekkonen myllykirjeessään vuonna 1975.

• ”Kyllä tämä virka tosiaan on hyvin yksinäinen ja paras keino yksinäisyyttä vastaan on työ, ja sitä tässä toimessa kyllä Herra paratkoon saa tehdä.”

• ”Hyvin mahdollista olisi, etten olisi huippu-urheilija lainkaan sen vuoksi, että huippu-urheilu tätä nykyä on jo täysin leipätyötä monta kertaa, mutta jos noin harrastuksesta olisi urheilua pitänyt yllä pitää, niin luulen, että pikamatkat ja vanha korkeushyppy olisivat miellyttäneet eniten.”
  • Vastaus kysymykseen, missä lajissa Kekkonen olisi nyt huippu-urheilija, jos olisi syntynyt vuonna 1950.

• ”Minä pidän eniten pahasta säästä. Jo nuorena poikana minä viihdyin kaikkein parhaiten pahimmassa myräkässä.”
  • Vastaus kysymykseen, millaisesta ulkoilusäästä Kekkonen pitää eniten.

• ”Minä olen pikkupojasta lähtien harrastanut tämäntapaista kuntoilua ja en minä kuntoile sen takia, että minä eläisin pitemmän aikaa kuin vastaavasti minun ikäiseni tapaavat elää, mutta minä kuntoilen sen mielihyvän ja virkistyksen vuoksi, jonka juokseminen ja juoksentelu metsässä ja hiihto minulle antavat.”

• ”Jokainen syy, joka estää kuntoilun, on tekosyy.”

• ”Niin kummalliselta kuin se saattaa kuulostaakin, niin kirje antaa minulle persoonallisemman kosketuksen vastaanottajaan kuin konsanaan puhelinkeskustelu.”
  • Vastaus kysymykseen, onko kirje Kekkoselle ominaisempi ilmaisumuoto kuin edeltäjälleen J. K. Paasikivelle, joka tarttui puhelimeen eikä juuri antanut suunvuoroa.

• ”Tosiasioiden tunteminen ja tosiasioiden tunnustaminen, tulevaisuuteen liittyvä kaukonäköisyys ja fantasia, joka seisoo lujasti maassa kahdella jalalla.”
  • Vastaus kysymykseen, mitkä ovat valtionpäämiehen parhaita hyveitä.

• ”Olen erityisen iloinen, että Suomen kansan laaja enemmistö antaa kannatuksensa maan ulkopolitiikalle. Tämä realistinen ulkopolitiikka todella on saanut näitten sodanjälkeisten vuosien aikana laajan kannatuksen. Sitä vastassa on hajanainen joukko kovaäänisiä veikkoja, mutta heillä ei ole mainittavaa poliittista merkitystä. Ja jos vielä vastaan tähän, mistä maailmassa saa olla iloinen, niin minä sanoisin, että toisen maailmansodan jälkeen on ollut kymmeniä sotia, asevarustelut nielevät varoja enemmän kuin koskaan ennen. Voiko kukaan olla tästä kaikesta erityisen iloinen?”
  • Vastaus kysymykseen, mistä asiasta Suomessa ja maailmassa Kekkonen on erityisen iloinen.

• ”Kyllä se jaksaa, kun on pakko.”
  • Vastaus kysymykseen, jaksaako ihminen yksin juuri Kekkosen asemassa.

• ”Ruisleivästä.”
  • Vastaus kysymykseen: ”Mistä te saatte kaiken voimanne?”

• ”Työ merkitsee minulle päämäärän asettamista, taistelua päämäärän saavuttamiseksi ja tyydytystä, jos siinä on onnistunut. Työ on kokonaisuus, jossa pienet osaset, jotka voivat olla kokonaisuudesta täysin erillään, edistävät samaan suuntaan vaikuttavina ja tulokseen pääsemistä. Mutta huolehtiminen näistä osasista on tietysti myöskin työtä.”

• ”Emme pääse eteenpäin jos emme lakkaa palvomasta menetettyjä tai kuolleita Jumalia, tiedämme hyvin että jokaista kansaa uhkaa historian käännekohdassa Lootin vaimon kohtalo, menneisyyteen kääntyminen tietää suolapatsaaksi muuttumista.”
  • Kekkosen puhe ylioppilaskokelaille toukokuussa 1962.

• ”Hyvä veli.”
  • Lausahdus, jolla Kekkonen aloitti monet kirjeensä.

• ”Olishan se pitänyt arvata. Taidatte olla pelkkiä paskahousuja ja tyhjätaskuja.”
  • Kekkonen Yleisradion johdolle Kesäkadun pääkonttorin saunassa eduskuntavaalien jälkeisenä yönä, 16. - 17.3.1970

• ”Opportunismi on taito purjehtia toisten nostamalla tuulella.”

• ”Että osaa miehellä olla mauton solmio.”
  • Kekkonen TV1:n suunnittelupäällikkö Aarre Elolle Kesäkadun pääkonttorin saunassa eduskuntavaalien jälkeisenä yönä, 16. - 17.3.1970

• ”Siinä on sulle kunnon kravatti, että edes joltain osin näyttäisit tyylikkäältä.”
  • Kekkonen riuhtaistuaan Elolta solmion kaulasta ja ojennettuaan omansa tilalle.

• "Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen tulos." (SSSK)

• "Kansa ei ole huomenna sitä, mitä ylioppilasnuoriso on tänään." (SSSK)

• "Maailmanrauha on kaukainen päämäärä, mutta se ei toteudu, ellei sen hyväksi tehdä työtä. Yhteiskunnan silmissä on rauhantyö tunnustettava yhtä isänmaalliseksi kuin mikä tahansa muu kansallisesti jalo toiminta." (SSSK)

• "Minä puolestani olen vakuuttunut siitä, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi jää perinteisen pohjoismaisen kansanvallan pohjalle, jos Suomen kansan enemmistö näin tahtoo, niin kuin uskon." (SSSK)

• "Minä määrään täällä kuka on neuvostovastainen"

• "Nimenomaan Neuvostoliittoon päin on suuri virhe, jos kuvittelee voivansa harjoittaa kaksinaamaista politiikkaa, so. puhuu toista ja tekee toisin." (SSSK)

• "Perusvika, jos sen rohkenisin sanoa, Suomen kansassa on tosikkomaisuus." (SSSK)

• "Realismi ei ole samaa kuin likinäköisyys eikä liioin sukua pessimismille. Elinkelpoinen realismi ei vaadi myöskään arvioimaan tilanteen asettamia rajoituksia liian tarkasti. Realismi ei suinkaan kiellä tähtäämästä korkeammalle eikä pyrkimästä parempaan." (SSSK)

• "Suomenkielessä on vakiintunut ilmaisu moisille 'tosiasioille', niitä sanotaan yksinkertaisesti valheiksi." (SSSK)

• "Tasavallan Presidentin velvollisuus on loukkauksista huolimatta olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja katsoa vain yleistä hyvää." (SSSK)

• "Terve järki näyttää olevan ominaisuus, jota on vähiten siellä, missä sitä tiukan tullen eniten tarvittaisiin." (Veljenpoika eli Urho Kekkonen) (SSSK)

• "Turvallisuus ei ole aitojen panemista, vaan ovien aukaisemista." (SSSK)

• "Tällä ei tarkoiteta sananlaskua "oma suu on lähempänä kuin kontin suu", joka valitettavan monelle poliitikolle, niin meillä kuin muuallakin, on kehittynyt suorastaan ohjelauseeksi." (SSSK)

• "Valitan, että erään pääkaupunkilehden reportteri on jättänyt kynän kotiinsa ja ottanut mukaansa likasangon. On selvää, että tällaisin työkaluin varustettuna ei voi kertoa totuudenmukaisesti."

Kekkosesta sanottua

• ”Hän oli patriootti, joka noudatti perusajatustaan: säilytä itsenäisyys ja turvaa Suomen kansan asema. UKK:n taustaan ja profiiliin ei agenttipuhe sovi.”
  • Keijo Korhonen

• "Kuinka presidentti voi istua neuvostovastaisen henkilön seurassa
  • Keijo Korhonen

• ”Ovela on Kekkonen, sanoi Jacobson-Ikkala. - Muistatko sen kummallisen sananvapauspuheen. Se oli jotensakin kaarlelainen juttu. On se kettu! Pielaveden salaovela!”
  • Veikko Huovinen

• ”Hän on parantumaton peluri”
  • Väinö Tanner, ministeri, kansanedustaja, politiikko

• ”Kekkonen on tyypillinen oppositiomies, jonka arvostelukyky klikkaa usein”.
  • Vieno Johannes Sukselainen, eduskunnan puhemies, ministeri, politiikko

• " Kekkonen tulee valituksi presidentiksi, ja toiseksi, presidentinvaalit eivät ole vapaat vaalit"
  • Lars Lindeman SDP:n puoluetoimikunnassa 1961

• ”Minun aikani kyllä tulee, sillä Urho-pojan päävärkki ei näytä kestävän valtaa.”
  • Vieno Johannes Sukselainen, eduskunnan puhemies, ministeri, politiikko

• ”Olen kuullut häntä verrattavan koko tunnettuun eläinkuntaan ja väitettävän porvariksi, sosialistiksi ja kommunistiksi.”
  • Matti Kurjensaari

• ”Suomessa on kaksi tapaa tulla kuuluisaksi: pitää päästä presidentti Kekkosen ystäväksi tai joutua hänen vihamiehekseen.”
  • Jaakko Okker

• ”Jälkeenpäin ajatellen oli suuri virhe, että Kekkosta pyydettiin ehdokkaaksi SDP:n johdolla vielä 1978 ja että hän ehdolle suostui. Se olisi pitänyt pystyä estämään.”
  • Matti Ahde, Entinen Eduskunnan puhemies ja Kansanedustaja kirjassaan Sähkömies

• ”Pidän kiistattomana, että Kekkonen menetteli vallankäytössään ja neuvostosuhteissaan tavalla, jota ei voi pitää demokraattisesti legitiiminä ja moraalisesti hyväksyttävänä.”
  • Erkki Tuomioja, entinen ulkoministeri
• "Maailmassa on kaksi valtiomiestä jotka kirjoittavat kummallisia kirjeitä kansalaisilleen, Ugandan presidentti Idi Amin ja Suomen presidentti Urho Kekkonen".
  • vuorineuvos Paavo Honkajuuren kommentti myllykirjeestä vuodelta 1976

• "Yritykset vaikuttaa lehtiin Kekkoseen kauden jälkeen olivat tuhoon tuomittuja.
  • Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja.

• "Suomalainen pelkkää aina rikkaampaa, isompaa ja ylempää, mutta ketään ei ole koskaan pelätty niin paljon kuin Kekkosta ja Neuvostoliittoa".
  • Helena Savela, Helsingin Sanomien entinen toimittaja.

• "Kekkonen sai polvilleen toimittajat, kustantajat ja päätoimittajat ja pääjohtajat. Neuvostoliitto pani koko kansakunnan rähmälleen"
  • Helena Savela, Helsingin Sanomien entinen toimittaja.

• "Kekkonen sai keisarihulluuden tartunnan"
  • toimittaja Jyrki Vesikansa

• "Suomi Kekkosen aikaan oli umprikorruptioitunut maa. Mutta se oli tätä ystävyyskorruptiota, ei siinä nyt miljardeista ollut kysymys, mutta korruptiota esiintyi ystävyyden tai jonkun muun nimissä. Kyllähän tää yhteiskunta on sen jälkeen muuttunut radikaalisesti parempaan."
  • Jörn Donner, elokuvaohjaaja ja kirjailija.

• "Kekkonen oli ylivertainen median nähden. Ei Hesari pystynyt olemaan vastapaino Kekkosen vallankäytölle. Koko suomalainen media voi katsoa itseään peiliin siltä ajalta."
  • Janne Virkkunen Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja

• ”Nykytiedon valossa voimme olettaa, että kokonaan vapaissa vaaleissa, ilman Moskovan lainavaloa, Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu Suomen tasavallan presidentiksi.”
  • Lasse Lehtinen, toimittaja, kirjailija

• " Kekkosella oli Neuvostoliiton lupa liioitella idän uhkaa"
  • Lasse Lehtinen, toimittaja, kirjailija

• "Ei valta häntä turmellut, hän sairastui."
  • Matti Kekkonen isästään

• "Kun ihmisen ura tai elämä on riippuvainen, mitä mieltä UKK on, niin silloinhan se vaarantaa tietysti sananvapautta".
  • Jörn Donner
• "Näin monta Schaumania, ja silti Kekkonen elää vielä".
  • Sigrid Schauman

• "Olemme kaikki ihailleet sitä taitavuutta, jolla olette säilyttäneet maanne itsenäisyyden ja puolueettomuuden."
  • kuningatar Elisabet II

• "Amerikkalaiset tuntuivat 1960-luvulta lähtien luottavan Kekkoseen kuin vuoreen."
  • professori Seppo Hentilä

• "Olen antanut Kekkoselle etusijan, en suinkaan poliittisista syistä, vaan yksinomaan sen vuoksi, että hän oli pääministerinä etevä, nopeasti ajatteleva ja nopeasti toimiva. Se mihin monet muut tarvitsevat puolisen tuntia ajattelemisen aikaa, sen Kekkonen ymmärsi parissa minuutissa. Totta kai sellainen pääministeri on jokaiselle presidentille tervetullut."
  • Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivi

• "UKK kävi yhden sodan yksinään meidän suomalaisten puolesta."
  • vuorineuvos Kauko Rastas
• "Kekkonen ymmärsi, että viinaa oli otettava runsaasti, mutta hän ei koskaan tempautunut sen valtaan. Alkoholistiksi en häntä kutsuisi"
  • poliittisen historian professori Kimmo Rentola

• Kekkonen johti maata, joka oli sotinut häviävällä puolella ja jonka voittajat jo sodan aikana olivat sopineet kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin. Kekkosen menestyksellisen puolueettomuuspolitiikan vaihtoehto ei ollut lännettyminen, vaan idättyminen. Sen hän torjui taitavasti, vaikka paineita piisasi.
  • Kari Hokkanen,Ilkan päätoimittaja 1980–2007.