Tarja Halonen

Suomen tasavallan 11. presidentti

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) oli Suomen tasavallan yhdestoista presidentti. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 2000 ja toiselle kaudelle vuonna 2006. Aiemmin Halonen on toiminut niin kansanedustajana kuin Suomen ulkoasiain- ja oikeusministerinä.

Tarja Halonen vuonna 2011

Lausahduksia

muokkaa
  • "Jokaisella täysi-ikäisellä ihmisellä pitää olla oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen toimeentuloon. Niin, ja kohtuulliseen elämään työpaikalla."[1]
  • "Naisille annetaan helposti vaikeimmat tehtävät."[2]
  • "Venäläiset antoivat tukensa Putinin kauden jatkolle tavalla tai toisella, ja se ei ole ollut niin huono Suomelle."
    • Presidentti Tarja Halonen Venäjällä marraskuussa 2007 käydyistä parlamenttivaaleista, joita mm. Etyjin ja Euroopan neuvoston tarkkailijat arvostelivat epäoikeudenmukaisiksi, ja jotka eivät heidän mukaansa täyttäneet demokraattisten vaalien tunnusmerkkejä. Helsingin Sanomat 5.12. 2007.(Lähde:ValitutPalat maaliskuu 2007)
  • "Tätä odotettiinkin jo viime vuonna ja vihdoin pää aukesi suomalaisille rauhanpalkinnon saajille." [3]
  • "On positiivinen asia, että Suomessa muutos merkitsee sitä, että rynnätään vaaliuurnille eikä kaduille."[4]
  • ”Itse kuitenkin suhtaudun melko varovaisesti näihin anteeksipyyntöihin. Omassa perhepiirissäni on sanottu, että paras anteeksipyyntö on se, että muuttaa tapansa.” [5]
  • ”Kaupungistuminen ja digitalisaatio suosivat ihmisiä, joilla on nopeat reaktiot."[5]
  • ”Välillä täytyisi ajatellakin. Välillä pitää pysähtyä, pohtia ja seestyä, jotta asiat voi ymmärtää oikeasti. Eikä se tarkoita aina vain käsi poskella filosofointia.”[5]
  • ”Piirtäminen on minulle lapsuudestani tullut rakkaus. Harrastus, joka on häirinnyt muita hyvin vähän.”[5]
  • "Liukasta laskiaista" [6]
    • Halonen twittasi 2022 viikko Ukrainan sodan alun jälkeen. Sanonnasta tuli Halosen Ukrainan sotaa koskevan silmiinpistävän vähäisen kommentoinnin symboli.

Vuoden 2000 vaalivoiton jälkeen

muokkaa
  • "Hyvät ihmiset. Hyvät ihmiset. Ihan ensiksi täällä on edessä ihan pieniä lapsia, että koettakaa olla työntämättä eteenpäin, vaikka olemmekin kauhean iloisia. Sitten kaikki isot ja pienet; me kaikki olemme tänään enemmän kuin iloisia siitä, että meidän yhteinen tavoitteemme on onnistunut. Niin kuin sanoin ensimmäisen kierroksen jälkeen - tosin paljon pienemmälle porukalle - haluan halata kaikkia yhdessä. Mutta kun en voi sitä tehdä, niin halatkaa toinen toisianne. Tehkää se! Olemme tehneet historiaa - niin miehet kuin naiset - olemme saaneet Suomeen ensimmäisen naispresidentin. Lupaan tehdä kaikkeni, jotta voitte kuuden vuoden jälkeen sanoa: se kannatti. Huomisesta lähtien tilanne vähän muuttuu, mutta tänään meillä on oikeus ja tilaisuus rakastaa toinen toisiamme ja olla iloisia voitostamme. Huomisesta alkaa työ kaikkien lupausten puolesta: hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, demokratian puolesta ja ihmisoikeuksien puolesta. Oikeusvaltiota pitää kehittää. Toivon, että tämä voitto auttaa eteenpäin. Ratkaisevaa on ollut se, että mukana on ollut niin paljon erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea nuoria."[7]
    • Puhe, jonka Halonen piti heti presidentiksi valintansa jälkeen Helsingin työväentalolla.

Tarja Halosesta sanottua

muokkaa
  • Halosen perusajatuksena oli, että sotilaallisesti liittoutumattomat maat voivat ratkoa menestyksellisesti maailman kriisejä. Muukavaa diskuteerausta ja herkistelyä, jolla ei ole tosiasioihin perustuvan turvallisuuspolitiikan kanssa mitään tekemistä. Halosen ajattelussa romanttinen hyväuskoisuus jyräsi reaalipoliittisen ajattelutavan yli.[8]
    • Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan näkemys Halosen ulkopoliittisesta linjasta
  • Me saimme kuulla silloin Suomen presidentiltä [Haloselta], että me (Virossa) tuemme Georgiaa siksi, että meillä on jälkineuvostoliittolainen traumaattinen stressi
    • Viron presidentin Toomas Henrik Ilveksen näkemys Tarja Halosen reagoinnista Venäjän aggressiosta Georgiassa vuonna 2008[9]
  • ”Olimme eri mieltä olennaisista asioista, muun muassa Nato-kysymyksestä. Halonen vastusti Natoa pitkään. Ei hänellä ollut mitään tarvetta jutella sellaisen ihmisen kanssa, jolla oli selvä, periaatteellisen erilainen näkemys keskeisistä kysymyksistä.” [10]
    • entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi
  • "Hän ei ollut myöskään kovinkaan kiinnostunut maanpuolustuksen tarpeista. Hän kannatti esimerkiksi maamiinojen kieltämistä"[10]
    • entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi
  • ”Hän näki maailman vaaleanpunaisten silmälasien läpi.[10]
    • entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Tarja Halonen.
  Suomen presidentit
Ståhlberg | Relander | Svinhufvud | Kallio | Ryti | Mannerheim | Paasikivi | Kekkonen | Koivisto | Ahtisaari | Halonen | Niinistö