Risto Ryti

Risto Heikki Ryti (3. helmikuuta 1889, Huittinen – 25. lokakuuta 1956, Helsinki) oli Suomen pääministeri 1939 - 1940 ja Suomen presidentti vuosina 1940 - 1944. Risto Ryti kuului Edistyspuolueeseen, kuten ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Ryti oli myös pitkään Suomen pankin pääjohtaja ja kansanedustaja. Risto Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 10 vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta presidentti J. K. Paasikivi armahti hänet vuonna 1949. Ryti solmi Saksan kanssa sopimuksen, jonka vastineeksi suomalaiset saivat runsaasti sodassa tärkeitä panssarintorjunta-aseita.

Risto Ryti vuonna 1939

Lainauksia

• "Kansakunnan hyvinvointi perustuu siihen, kuinka paljon se voi hyödyllistä ja kaupaksi käypää tavaraa tuottaa. Tämän taas ratkaisee se, paljonko kansa haluaa tehdä työtä ja minkälainen tuotantokoneisto sillä on ja paljonko raaka-aineita on käytettävissä. Jotta palkat voisivat olla korkeita, täytyy teknillisen koneiston olla hyvä. Se edellyttää pääomanmuodostusta, ja siten pääomanmuodostus, niin vähän kuin sille nykyänsä arvoa pannaankin, on eräs kaikista tärkeimpiä tekijöitä kansan elinkannan ylläpitämisessä ja kohottamisessa. ... Tämä on sitä aritmetiikkaa, joka osoittaa oikean tien pankinjohtajille heidän sijoituksissaan, poliitikoille heidän lainsäädännössään ja koko kansalle sen taloudellisissa pyrkimyksissä."

• "Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme ja jonka Saksa uskoakseni meille tahtoisi vilpittömästi suoda. (…) Tiemme erkanevat ilmeisesti hyvinkin pian. Mutta saksalaisten aseveljiemme muisto tulee täällä elämään. Suomessahan saksalaiset eivät olleet vieraan väkivallan edustajia, vaan auttajia ja aseveljiä. (…) Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta. Omasta tahdostani en voi enkä tahdo kääntää aseitamme, joita meille on niin runsain käsin toimitettu, saksalaisia vastaan. Minä toivon, että Te, vaikkakaan ette voisi hyväksyä kirjettäni, kuitenkin samalla tavoin kuin minä ja kaikki suomalaiset toivotte ja yritätte toimia siten, että nykyisten olojen purkaminen voisi tapahtua ilman kaikkia mahdollisia kärjistämisiä."
  • Presidentti Risto Rytin kirje Saksan valtakunnan johtajalle Adolf Hitlerille 26.6.1944

• "Minä en usko, että Suomen kansa on vihannut Venäjää tai sen kansoja tai että Venäjän kansat ovat vihanneet suomalaisia. Mutta sitä vastoin voidaan ehkä sanoa, että Suomen kansa on pelännyt venäläisiä ja tuntenut itsensä turvattomaksi suuren naapurinsa rinnalla."

• "Olemme toimineet parhaan ymmärryksemme mukaan maamme ja kansamme parhaaksi; olemme vakuuttuneet- ja uskomme historian tulevan tunnustamaan oikeaksi- että toimintamme linja oli ainoa mahdollinen, jos mieli säilyttää Suomen itsenäisyys ja maamme koskemattomuus"

• "Minulla on hyvä omatunto. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossakin muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentin linnassa."

• "Tämä oikeudenkäynti on farssi. Todellinen syyttäjä ei ole Suomen valtio, mutta yhden suurvallan hallitus. Todelliset syytetyt eivät ole henkilöitä, jotka on poimittu poliittisista syistä ja nyt syytetään täällä. Todellinen syytetty on Suomen kansa. Tässä oikeudenkäynnissä ei jaella enimmäisrangaistuksia syytetyille, mutta Suomen tuomioistuin julistaa Suomen olleen hyökkääjä sodassa ja Neuvostoliiton olleen rauhaarakastava, Vääryyden uhri epäoikeutetussa aggressiossa."
  • Ote Risto Rytin päiväkirjasta.

• "Syyttäjä on asettunut sille kannalle, että saksalaisten sotavoimien kysymyksessä olevasta kauttakulkusopimuksesta aiheutunut oleskelu maassamme olisi ollut syynä sotatoimien aloittamiseen Neuvostoliiton taholta Suomea vastaan kesäkuussa 1941 ja että sota siten määrättiin ennakolta jo syksyllä 1940, silloin kun saksalaisten läpikulkuun suostuttiin. Tämä on mielestäni lievimmin sanoen suurta liioittelua."
  • Oikeussalissa Rydin puolustuspuheen keskeisiä argumentteja oli se, että Suomi kävi jatkosodassa omaa, erillistä puolustustaisteluaan ja että jatkosotaa ei olisi syttynyt ilman talvisotaa.

• "Suomen kansa taisteli päättäväisyydellä ja urhoollisuudella, joka oli vertojaan vailla, omien päämääriensä puolesta; nämä olivat itsenäisyytemme pelastaminen ja maamme koskemattomuuden säilyttäminen."

• "Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään. Mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä."

Risto Rydistä sanottua

• "Hän oli sanojensa ja periaatteidensa takana myös omassa elämässään. Hän ei ollut tyhjänpuhuja"
  • Risto Ryti nuorempi isoisästään

Lähteet

• Ratkaisun hetkiä: Tasavallan presidentin puheita. Otava, 1941.
• Risto Ryti – muistokirja Suomen tasavallan viidennestä presidentistä. Helsinki: Otava 1956.
• Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbetropin sopimus. SKS, Helsinki. 2004.
• Linkomies, Edwin: Vaikea aika. 3. painos. Helsinki: Otava. 1970.

Aiheesta muualla

• Ylen sivuilla