Paavo Lipponen

suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää väitteitä tai näkemyksiä, joiden esittäjä ei selviä artikkelista.
Voit auttaa Wikisitaatteja lisäämällä viitteitä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Paavo Lipponen (s. 23. huhtikuuta 1941) on suomalainen poliitikko. Lipponen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja vuosina 1993–2005 ja toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995–2003.

Paavo Lipponen vuonna 2004
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Lausahduksia

muokkaa
  • "Pöö! Hei, ei ole mitään pelättävää"
    • Lipponen vaalimainoksessaan ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja
  • "Lännessä esiintyy näinä aikoina jopa sellaista toiveajattelua, että Neuvostoliitto on pahassa kriisissä ja tarvitaan vain riittävän kovaa painostusta kun Neuvostoliitto kohta luovuttaa kilpailussa lännen kanssa. Tutustuminen asioihin paikan päällä ja Neuvostoliiton sisäisen keskustelun seuraaminen paljastaa tämäntapaisen keskustelun harhaisuuden – – Olisi kevytmielistä ja vastuutonta, jos meidän julkisessa sanassamme pääsisi näkyvästi esiin suomalaiselle peruslinjalle vieras, epäystävällinen ja epähistoriallinen suhtautuminen Neuvostoliittoon."
    • Lainaus Paavo Lipposen kolumnista Suomen Sosiaalidemokraatti -lehdessä v. 1982, Juhani Suomen Pysähtyneisyyden vuodet -teoksen mukaan
  • "Suomen Nato-jäsenyys vain ajan kysymys."
    • Lipposen kommentti saksalaiselle Frankfurt Allgemeine Zeitung-lehdellemilloin?
  • "Eikö ymmärretä, että ytimen vieroksumisella ei edistetä Suomen kansallisten etujen turvaamista maatalous- ja aluepolitiikassa? Mitä suurempi tarve saada EU:lta erityiskohtelua, sitä suuremmalla syyllä on pyrittävä ytimeen."
    • Lippoosen Turun Sanomien kolumni 19.1.2004
  • "Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyvä kuulla."
    • Helsingin Sanomissa 11.11.2003
  • "Te olette tehneet tästä vakavasta isänmaata koskevasta asiasta pelkän poliittisen pallottelukysymyksen, ja sillä tiellä, arvoisa Keskusta, teitä tulee vielä se karhu vastaan."
    • Eduskunnan täysistunnossa 24.10.1996
  • "Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä on harjoitettu."
    • Lipponen eduskunnassa 12.11.2002
  • "Tavataan nahkurin orsilla" (vanha suomalainen sanonta itse asiassa)
    • Eduskunnan täysistunnossa 24.10.1996
  • "Meillä on äänekäs sisäinen oppositio, jonka tulkinta yya-sopimuksesta poikkeaa virallisesta ja joka harjoittaa kansan keskuudessa myrkynkylvöä Neuvostoliiton suhteen."
    • Paavo Lipponen vuonna 1970[1]
  • "Minä vain kysyn, mihin tarvitaan sertifikaattipuoluetta hallituksessa. Mihin sitä tarvitaan. Kyllä ympäristöasiat kyetään hoitamaan ilman vihreitäkin."
    • Paavo Lipponen. (Etelä-Suomen Sanomissa 28.10.2008, [1])
  • "Puhdas suomalaisuus, mitä se on? Kauhistuttava ajatus." [2]
  • "So what!"[3]
    • Vastauksena kysymykseen Wikileaks-vuodosta, jonka mukaan Tarja Halosen ja Vladimir Putinin keskusteluja olisi vuodettu Yhdysvaltoihin
  • "Minä keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa enkä kysy keneltäkään lupaa."[4]
  • "Lähimmäksi oikeastaan olen päässyt Jumalaa, kun tapasin Japanin keisarin."[5]
  • "Täytyykin olla, että mikään tupoilu tai muu sekoilu ei saa estää suomalaisen teollisuuden toimintaa ja jokapäiväistä työntekoa."
    • Lipponen puheessaan teollisuusjohtajien "telttakokouksessa" 1995[6]
  • "Veijo Baltzar on suuri suomalainen ja eurooppalainen kulttuuripersoona. Monipuolisten kirjallisten ja taiteellisten ansioidensa ohella hän on dynaaminen toimija. Baltzar on yksi harvoista suomalaisista, joilla on kantavuutta Euroopan kulttuurielämässä, erityisesti monikulttuurisuuden edistäjänä."
  • "En tunne ketään muuta suomalaista kulttuurihenkilöä, joka olisi yhtä dynaaminen ja yhtä monipuolisesti aikaansaava, kestävästi luova kuin Veijo Baltzar. Todellinen power house."
    • Lipponen puheessaan Veijo Baltzarin 50-vuotistaiteilijajuhlassa keväällä 2018[8]
  • "Jos puhutaan liittovaltiosta, niin silloin pitää sanoa mitä sillä tarkoitetaan. Nyt tarvitaan keskustelua erilaisista vaihtoehdoista Minun käsittääkseni ollaan menossa siihen, että unionille tulee perustuslaki".[9]
    • Paavo Lipposen puhe Brüggen Eurooppa-yliopistossa 2000

Lipposesta sanottua

muokkaa
  • "Paavo Lipponen lakkautti keskustelun. Hän tukahdutti ajatusten vaihdon hallituksen iltakoulussakin, mikä esti arvostelemasta vallitsevan kovan linjan virheitä. Kukaan ei uskaltanut esittää korjausehdotuksia."
    • Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Kun Sdp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Virpa Puisto vaati Kesärannan kokouksessa [1999] köyhyyspakettia, Paavo Lipponen yritti heittää hänet ulos kokouksesta. Puisto piti pintansa ja kieltäytyi lähtemästä."
    • Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Valitettavasti Lipposesta oli tullut simputtava vääpeli, joka vahvisti asemaansa autoritaarisella käskyttämisellä, samalla kun yritti julkisuudessa pitää yllä kuvaa herrasmiehestä ja myhäilevästä isäpapasta."
    • Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Paavo Lipponen on suora mies. Hänen kanssaan oli hieno työskennellä. Mikä sovittiin, se pidettiin. Ei tarvinnut pelätä, että saa lehdestä lukea jotain muuta, kuin mitä oli sovittu."
  • "Lipponen on Euroopan pääkaupungeissa yhtä suvereeni suomalainen kuin Urho Kekkonen oli aikoinaan itänaapurissa – sillä erolla, että vaikka hänellä ei enää puhemiehenä ole edes vallan tuomaa asemaa, silti ovet yhä aukeavat hänelle. Liioittelematta voi sanoa, että hän on politiikassa yhtä poikkeuksellinen suomalainen kuin Aki Kaurismäki elokuvamaailmassa. Molempien nauttima arvostus maamme rajojen ulkopuolella on omaa luokkaansa."
    • Helena Petäistö Lasse Lehtisen 60-vuotisjuhlakirjassa Tasavallan tulppa (WSOY 2007)
  • "Hän on tyypiltään enemmän pääministeri, suurten linjojen ja asioiden hallitsija kuin ihmisten aatteellinen innostaja ja johtaja."
    • Entinen Eduskunnan puhemies ja kansanedustaja Matti Ahde kirjassaan Sähkömies [11]
  • "Lipponen on merkittävä hahmo, joka tulee jäämään Suomen historiaan. Hän on lukenut, laajasti sivistynyt mies, jonka kanssa on kiva keskustella. Hän on kieltämättä myös aika suorasukainen, kun törmää suomalaisten toimittajien tyhmyyteen."
    • Toimittaja Aarno Laitisen arviointi Lipposen pääministeriydestä[12]
  • "Vuonna 1971 Jaakko Blomberg ja Pertti Joenniemi julkaisivat kirjan Kaksiteräinen miekka, jossa he esittivät, että Suomen tulisi varautua puolustautumaan vain siihen saakka, kunnes Neuvostoliitto ehtisi apuun. Paavo Lipponenkin edusti tätä ajattelua. Tuntui jotenkin tutulta, kun Lipponen 1990-luvun lopulla tulkitsi, että Suomi oli EU:n jäsenenä liittoutunut maa."

Lähteet

muokkaa
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Paavo Lipponen.
  1. Katja Boxberg: Paavo Lipponen. Nemo 2004
  2. Pakkoruotsi: Lipponen murahtaa ”jupeille” Uusi Suomi. 1.6.2010. Viitattu 22.11.2010.
  3. Lipponen Wikileaksista: So what! MTV3. 2.2.2011. Viitattu 10.2.2011.
  4. Lipponen kiisti tapaamiset suurlähettilään ja Halosen kanssa 12. helmikuuta 2010. YLE. Viitattu 12. helmikuuta 2010.
  5. Paavo Lipponen – Suomen pelastaja? Iltalehti. 14. joulukuuta 2011. Viitattu 27. joulukuuta 2011
  6. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/lipposen_valitut_arinat_54918.html#media=54924
  7. Tarja Halosen kulttuurineuvokseksi nimittämä Veijo Baltzar pyrki eduskuntaan useasti - tukijoina muun muassa Antti Rinne ja Paavo Lipponen Iltalehti. 23.11.2019. Viitattu 4.1.2020.
  8. Manninen, Laura: Ihmiskaupasta epäillyllä Baltzarilla tiiviit suhteet eturivin poliitikkoihin Ilta-Sanomat. 24.11.2019. Viitattu 4.1.2020.
  9. Lipposen EU-liittovaltiopuhe puhuttaa MTV3. 27.8.2021. Viitattu 4.1.2020.
  10. https://uusifuengirola.fi/artikkeli.phtml?id=14719
  11. Ahde, Matti: Matti Ahde arvioi muita HS Kulttuuri. 11.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.9.2013.
  12. Kokkonen, Jenni: Suomen viimeisimmät pääministerit: "Loka" Laitinen jysäyttää arvionsa Studio 55. 17.05.2011. Viitattu 11.9.2013.
  13. Suomen linja Paavovayrynen.fi. Viitattu 30.9.2021.
  Suomen pääministerit

P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen | M. Kiviniemi | J. Katainen | A. Stubb | J. Sipilä | A. Rinne | S. Marin | P. Orpo