Arja Alho

suomalainen poliitikko

Arja Inkeri Alho (s. 21. maaliskuuta 1954 Hartola) on suomalainen entinen SDP:n kansanedustaja ja ministeri, valtiotieteiden tohtori, tutkija ja vapaa kirjoittaja.

  • "Kafka kävi meillä", Alhon poliittisen kohun jälkeen kirjoittaman kirjansa nimi. (Vuonna 1997 valtiovarainministeri Arja Alho hyväksyi STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin (sd) vahingonkorvausvelvoitteen sovitteluesityksen. SDP:n entisen puoluejohtajan (Sundqvist) kanssa tehty sopimus osaltaan johti ministeri Alhon eroon, mutta ei antanut aihetta oikeudellisiin seuraamuksiin.)[1]
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Arja Alho.

Lausahduksia

muokkaa
  • "Lopettakaa nyt tuo uikuttaminen islamin hyökyaallosta ja opetelkaa uimaan!"[2]
  • "Pyhää sotaa ei itse asiassa ole olemassa."[3]
  • "Paavo Lipponen lakkautti keskustelun. Hän tukahdutti ajatusten vaihdon hallituksen iltakoulussakin, mikä esti arvostelemasta vallitsevan kovan linjan virheitä. Kukaan ei uskaltanut esittää korjausehdotuksia." - Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Kun Sdp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Virpa Puisto vaati Kesärannan kokouksessa [1999] köyhyyspakettia, Paavo Lipponen yritti heittää hänet ulos kokouksesta. Puisto piti pintansa ja kieltäytyi lähtemästä." – Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Valitettavasti Lipposesta oli tullut simputtava vääpeli, joka vahvisti asemaansa autoritaarisella käskyttämisellä, samalla kun yritti julkisuudessa pitää yllä kuvaa herrasmiehestä ja myhäilevästä isäpapasta." – Arja Alho kirjassaan Kovan tuulen varoitus (Into Kustannus, 2009)
  • "Mutta on epä-älyllistä väittää maahamme tulleita rikollisemmiksi kuin maassamme syntyneitä etenkin kun myös me kantasuomalaiset teemme rikoksia." – Arja Alho kirjassa Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? (Savukeidas, 2010, s. 21–22)
  • "Eivätkä tavalliset kansalaiset aina jaksa olla hämmästelemättä länsimaisen demokratian arvoja"[4]
    • Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta Helsingin Sanomien yliökirjoituksessa elokuussa 1988
  • "pettymys ja hämmennys oli melkoinen Sandinistien tappio tuntui siltä, että vallankumouksen saavutukset ovat mitätöityneet. Rahalla voitiin sittenkin ostaa oppositiolle tukea. Yhdysvallat saavutti hivuttavalla contra-sodalla poliittiset päämääränsä... Nicaragualaiset tarvitsevat vaalien jälkeenkin kansainvälistä apua ja tukea. Sandinistitkin ovat toivoneet tuen jatkuvan ja aikovat jatkaa poliittista toimintaansa tositarkoituksella"[4]
    • Nicaraguan presidentinvaalituloksesta Nica-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1990

Lähteet

muokkaa