Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • Wai, eike se Pappein Wirca ole? Studera, sarnaa, ia Rucole. Hwij häpie, se Wähe quin kirioitetan, haruoin se sarnatan eli luetan. Quingas wastat Sen HERRAN Domios, ettes aighas culutat Laiskuos. Oij sine surckia Locasecki, etkö neite Mieleses ecke. Haiseua Raato oleuas, ia Matoin Eues cooltuas? (Mikael Agricola) [1]
  • Miesluvulta on Papissääty pienin; mutta tuskin mikään muu yläisempi Valtakunnan sääty on enemmän kuin se kartuttanut yhteisen kansan parasta. (Reinhold von Becker) [2]
  • Kuten mittarimato valitsee kauneimmat lehdet niille muniaksensa, niin tuomitsee pappi kauneimmat ilot. (William Blake) [1]
  • Kyllä ne papit sentään olisivat niitä parhaita miehiä, jahka vaan olisivat semmoisia kuin niiden olla pitäisi. (Minna Canth) [1]
  • Papit ovat omineet Kristuksen sillä tavalla, että tuntuu kuin nykyisin pääsisi papeista eroon vain heittämällä Kristuksen heidän mukanaan. (André Gide) [2]
  • Papit eivät ole uskonnolle sen tarpeellisempia kuin poliitikot isänmaallisuudelle. (J. H. Holmes) [3]
  • Puhdasoppinen pappi onnistuu urallaan yhtä hyvin kuin selluloidikoira ajaessaan asbestikissaa helvetin läpi. (Elbert Hubbard) [3]
  • Jos papit eivät olisi pitäneet lampaanlihasta, ei Jumalalle olisi uhrattu ainoatakaan karitsaa. (Robert Ingersoll) [3]
  • Kaikissa maissa ja kaikkina aikoina on pappi ollut vapauden vihollinen. Hän on aina liitossa tyrannien kanssa ja harjoittaa mustamaalausta saadakseen suojelusta omilleen. (Thomas Jefferson) [3]
  • Olette aivan oikeassa arvellessanne, että minä en pelkää pappeja. He ovat kokeilleet minuun jokaista eri konstiaan, hurskasta voivottelua, tekopyhiä fraaseja, valheita ja parjausta, onnistumatta tuottamaan minulle yhtään tuskaista hetkeä. (Thomas Jefferson) [3]
  • Mies joka on kyllin hyvä taivaaseen, on kyllin hyvä papiksi. (Samuel Johnson) [3]
  • Nykyaikaan ei kukaan pappi halua käyttää taivastenvaltakunnan avaimia. Lammashuoneen ovi on selkosen selällään. Sinne ei päästetä ainoastaan vuohia, vaan myös koirat ja siat. (Lars Levi Laestadius) [3]
  • Ylistetyt olkoot papit. Sillä he saavat palkkansa. (Eino Leino) [1]
  • Pappi: pääsylippujen trokaaja taivaan porttien ulkopuolella. (H. L. Mencken) [1]
  • Papit ja silmänkääntäjät ovat saman ammattikunnan jäseniä. (Thomas Paine) [3]
  • Papit puhuvat Jumalasta ikään kuin heillä olisi aiheeseen yksinoikeus. (H. D. Thoreau) [1]
  • Kun papit olivat kultaisia, olivat astiat puisia, mutta kun astioista tuli kultaisia, tuli papeista puisia. (Leo Tolstoi) [1]
  • Ensimmäinen pappi oli ensimmäinen konna joka kohtasi ensimmäisen hölmön. (Voltaire) [1]
  • Ei Jumalan ole pakko sietää pappien tyhmyyksiä. (Voltaire) [1]
  • Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku) (Kansanrunousarkisto)
  • Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto) (KRA)
  • Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki) (KRA)
  • Papin lapsista ei tuu ihimisiä, eikä myllärin lehemät menesty. (Kauhava) (KRA)
  • Papin pussi on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko) (KRA)
  • Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi) (KRA)
  • Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki) (KRA)
  • Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula) (KRA)
  • Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA)
  • Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy Jumalan luua. (Inari) (KRA)
  • Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä) (KRA)
  • Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki) (KRA)

Lähteet

muokkaa
  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 1,15 1,16 1,17 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 2,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 272. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 273. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 274. Otava, 1989. ISBN 9511109618.