Johann Wolfgang von Goethe

Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.

Katso myös Harpunsoittaja, Itsepetos, Sumusarjat sekä Vaeltaja

Sitaatteja

• "Ei ole mitään hirvittävämpää kuin mielikuvitus ilman hyvää makua."

• "Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin, mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan ja tekemään minut onnelliseksi.

• "Halutaan: koira joka ei hauku eikä pure, joka syö lasimurskaa ja paskantaa timantteja."

• "Harmaata, rakas ystävä, on kaikki teoria, / ja vihreä elämän kultainen puu" ("Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, / Und grün des Lebens goldner Baum").

• "Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka."

• "Harrastelijoilla ja naisilla ei ole kuin kalpea aavistus runoudesta."

• "Helvetilläkin on lakinsa."

• "Ihme on uskon rakkain lapsi" ("Das Wunder ist des Glaubens liebstes Kind").

• "Ihminen ei ole syntynyt olemaan vapaana" ("Der Mensch ist nicht geboren, frei zu sein").

• "Ihminen sopeutuu helposti orjuuteen ja oppii nopeasti kuuliaiseksi kun hänen vapautensa häneltä viedään."

• "Ihmisen elämä - siinä hänen luonteensa."

• "Ihmiset sallivat että heidän vikansa osoitetaan heille, he sallivat että heitä rangaistaan niistä, kärsivällisesti he alistuvat monenlaiseen niiden tähden, he hermostuvat vasta kun heidän on pakko luopua niistä."

• "Ihmiskunta? Se on abstraktio. Muinaisista ajoista lähtien on ollut vain ihmisiä, ja vain ihmisiä tulee olemaankin."

• "Inhottava laulu! Hyi! Poliittinen laulu!" ("Ein garstig Lied! Pfui! Ein politisch Lied!".

• "Itsemurha on inhimillisen luonnon tapahtuma, joka vaatii jokaisen ihmisen huomiota ja jota pitää jokaisena aikakautena uudelleen käsitellä, miten paljon siitä sitten jo lieneekin puhuttu."

• "Jo turkaist' on, jos sodass' ei / saa haavaa sotamies.

• "Joka ei opi rakastamaan, sen täytyy oppia imartelemaan."

• "Joka ei osaa vieraita kieliä, ei tiedä mitään omastaankaan."

• "Jos ihminen pysähtyy pohtimaan ruumiillista tai siveellistä tilaansa, hän yleensä toteaa olevansa sairas."

• "Jos joku on kohtelias saksaksi, hän valehtelee."

• *Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?" ("Wenn ich dich lieb habe, was geht's dich an?").

• "Järjen korkeudesta näyttää koko elämä ilkeältä sairaudelta ja koko maailma hulluinhuoneelta."

• "Järkevyydellä ja mielettömyydellä on kestettävänään samanlaiset vastaväitteet."

• "Kaikki lait ovat vanhojen miesten laatimia. Nuorukaiset ja naiset tahtovat poikkeuksia, vanhat miehet sääntöjä."

• "Kaikki, mikä syntyy, on sen arvoista että se tuhoutuu."

• "Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen."

• "Kokemus on vain puoli kokemusta."

• "Kuka kriitikko pitää nyrpeintä nenää? / Diletantti, jok' itse ei sepitä enää."

• "Kukaan ei tahdo tulla miksikään, jokainen tahtoo jo olla jotakin ("Kein Mensch will etwas werden, ein jeder will schon was sein").

• "Kun ajatukset loppuvat, ovat sanat hyvään tarpeeseen."

• "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."

• "Käytös on peili jossa jokainen esittelee omaa kuvaansa."

• "Lait periytyvät kuten sairaudetkin."

• "Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää; vain taivaallinen valo paistaa puhtaasti eikä likaa."

• "Luo, taiteilija! Älä puhu!" ("Bilde, Künstler! Rede nicht").

• "Luonnostaan meissä ei ole yhtään vikaa, joka ei voisi muuttua hyveeksi, eikä yhtään hyvettä, joka ei voisi muuttua paheeksi. Viimemainitut ovat arveluttavimmat."

• "Maailma on niin täynnä tomppeleita ja hulluja, ettei niitä tarvitse hulluinhuoneesta etsiä."

• "Maailmassa eletään vain kerran."

• "Mikä hallitus on paras? Se joka opettaa meidät itse hallitsemaan itseämme."

• "Mikä on velvollisuus? Se, mitä kukin päivä vaatii."

• "Meidän ei pidä viedä nuoruutemme vikoja vanhuuteemme, sillä vanhuus tuo mukanaan omat puutteensa."

• "Millainen ihminen, sellainen on hänen Jumalansa."

• "Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat."

• "Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta."

• "Olen tohtori, / professorikin / ja jo kymmenen vuotta vetelin / nenäst' oppilaitani."

• "On hauskaa, kun nuoret napisee: / uus helkkää, vanha rapisee."

• "On paljon helpompaa sitoa seppele kuin löytää pää joka on sen arvoinen."

• "Pahin kaikista on opettaja joka ei tiedä enempää kuin oppilaiden on määrä oppia."

• "Päinvastoin kuin aikuiset lapset eivät juurikaan tunne tarvetta pettää itseään."

• "Runouden äänelle kuuro ihminen on barbaari; saakoon hän olla mikä on."

• "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia" ("Die Baukunst ist eine ertarrte Musik").

• "Taiteessa on paras kyllin hyvää."

• "Vallankumous ei ole koskaan kansan, vaan hallitusvallan syytä."

• "Älykäs pitää miltei kaikkea naurettavana, viisas ei juuri mitään."

• "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä."

• "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä."

• "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa."

• "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa."

• "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat."

• "Joka keski-ikäisenä yrittää toteuttaa varhaisen nuoruutensa toiveita ja unelmia, pettää itseään. Jokaisella ihmiselämän kymmenvuotisjaksolla on omat toiveensa, omat halunsa."

• "Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa."

• "Ystävämme näyttävät meille, mitä voimme tehdä; vihamiehemme opettavat meille, mitä meidän pitää tehdä."

• "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto."

• "Mylläri luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä kävisi."

• "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen."

• "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa."

• "Taikausko on elämän runoutta, eikä siis haittaa vaikka runoilija on taikauskoinen."

• "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: 'Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla'."

• "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee."

• "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein."

• "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin."

• "Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin."

• "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään."

• "Olen usein kuullut sanottavan, että näyttelijä voi opettaa pappia."

• "Sanotaan, että itsekehu lemahtaa sieraimissa. Mutta sellaiselle hajulle, joka nousee toisten ihmisten aiheettomasta parjauksesta, ei ihmisillä näytä nenää olevankaan."

• "Sen joka ei odota miljoonaa lukijaa ei pitäisi kirjoittaa riviäkään."

• "Siis juokaamme!" ("Ergo bibamus!").

• "Vain terveessä ruumiissa viihtyy voimakas sielu."

• "Viini ilahduttaa ihmissydäntä, ja ilo on kaikkien hyveiden äiti."

• "Viisautta on vain totuudessa."

• "Voimaton viha on kauhea tunne, sillä oikeastaan ei pitäisi vihata ketään, jota ei kykene tuhoamaan."

• "Yö on puolet elämästä, ja parempi puolisko." (SSSK)

• "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.

• "Aloittaminen on aina hauskaa."

• "Olen usein tuntenut katkeraa surua ajatellessani Saksan kansaa, niin arvostettavaa yksilöinä ja niin tuomittavaa joukkona..."

• "Vain voimalla ja oveluudella voi saada ihmisen tekemään mitä haluaa. Jotkut mainitsevat rakkaudenkin, mutta ei aurinkoa voi jäädä odottamaan, sillä joka hetki on elämälle kallis.

• "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)

Italienische Reise (1817)

Goethe kirjoitti alun perin vuonna 1817 julkaistun matkapäiväkirjansa Italian Journey vuosien 1786 - 1788 aikana ja hänen seuraavat ajatuksensa Italiasta ovat lainauksia kyseisestä teoksesta:

• "Kyllä, olen viimein saapunut tähän maailman pääkaupunkiin! Nyt näen kaikkien nuoruuden unelmieni heräävän eloon... Vain Roomassa on mahdollista ymmärtää Roomaa."

• "Minulla ei ole muuta sanottavaa kaupungin kauneudesta ja sijainnista, joita on kuvailtu ja ylistetty usein. Kuten täällä sanotaan: Vedi Napoli e poi muori! — Nähdä Napoli ja kuolla! Napolilaista ei voi syyttää siitä, ettei hän koskaan halua jättää kaupunkiaan eikä sen runoilijoita, jotka laulavat sille ylistyslauluaan: olisi upeaa, jos seudulle syntyisi vaikka muutama Vesuvius lisää."

• "Lähdin Perugiasta viehättävänä aamuna ja koin jälleen omillani olemisen ilon. Kaupunki sijaitsee kauniissa paikassa ja näkymä järveltä on todellinen nautinto: ne näyt ovat nyt syöpyneet hyvin mieleni silmiin."

• ARMAAN LÄHEISYYS: "Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät / tult' auringon; / sua aattelen, kun lähtehessä heljät / kuun kullat on. // Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin / tien kaukaisen, / yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin / käy myöhäiseen. // Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa; / ma kuunteluun / monesti lehtoon käyn, kun henkii rauhaa / se illansuun. // Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet / sa kauas pois! / Jo saapuu yö - oi, jos sen tuike-tähdet / sun tuohon tois!"

• KAUAS MENNEELLE: "Sun kadotinko, kaunokainen, / jo karkkositko kauas pois? / Jok' äänes sointu tuttavainen / viel' on kuin korvissani sois. // Kuin vaeltaja aamusäällä / sen siintoon turhaan tuijottaa: / ei leivoa hän päänsä päällä / näe korkealla laulavaa, // niin katseheni ange entää / taa vuorten, viitain, metsien, / kaikk', armas, lauleloni lentää / sua kutsuen, sua etsien."

(Runoja, Otava, 1928, suomentanut Otto Manninen)