Isäntä

Isäntä on sosiaalihistoriallisessa mielessä vapaa mies, jolla on palvelusväkeä.

• Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho) (Kansanrunousarkisto)

• Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA)

• Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA)

• Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA)

• Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola) (KRA)

• Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski) (KRA)

• Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala) (KRA)

• Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)

• Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA)

• Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku) (KRA)

• Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA)

• Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA)

• Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA)

• Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo) (KRA)

• Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. (Impilahti) (KRA)

• Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA)

• Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA)

• Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA)

• Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA)

• Tuli on hyvä trenki, mutta huono isäntä. (Kankaanpää) (KRA)