Pirkanmaalaisia sananlaskuja

Häme

• Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö)

• Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru)

• Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala)

• Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi)

• Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru)

• Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki)

• Aina tie paranee, kun kirkonkylä lähenee. (Mouhijärvi)

• Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia)

• Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano)

• Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi)

• Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi)

• Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi)

• Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia)

• Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää)

• Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi)

• Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano)

• Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa)

• Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi)

• Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun)

• Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi)

• Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi)

• Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia)

• Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi)

• Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi)

• Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru)

• Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula)

• Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala)

• Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi)

• Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi)

• Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia)

• Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää)

• Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö)

• Ei mylläriltä leipä lopu. (Mouhijärvi)

• Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne)

• Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun)

• Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat)

• Ei ole jyvättömän myllystä, eikä rahattoman markkinoista. (Tampere)

• Ei ole päätä Päijänteellä eikä loppua Kulovedellä. (Tottijärvi)

• Ei perintö pesää tee. (Viljakkala)

• Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala)

• Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi)

• Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi)

• Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää)

• Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi)

• Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen)

• Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti)

• Ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on. (Suodenniemi)

• Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula)

• Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat)

• Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää)

• Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru)

• Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere)

• Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme)

• Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi)

• Hapan luihin pystyy. (Lempäälä)

• Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö)

• Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru)

• Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki)

• Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä)

• Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme)

• Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun)

• Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen)

• Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula)

• Heinässä hepo häissä. (Mänttä)

• Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere)

• Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää)

• Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula)

• Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi)

• Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi)

• Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala)

• Hullu edestakasi soutaa. (Kuru)

• Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi)

• Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi)

• Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi)

• Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia)

• Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat)

• Hätä kälessä, häät tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki)

• Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi)

• Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)

• Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti)

• Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka)

• Jolla on lehmä ja kana, sillä on makonen pala. (Mouhijärvi)

• Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen)

• Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti)

• Kai kaikilla rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen. (Tampere)

• Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala)

• Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki)

• Kaikkia piru hullulla teettää. (Ikaalinen)

• Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse pahan ämmän kattannolta. (Längelmäki)

• Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala)

• Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru)

• Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala)

• Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat)

• Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula)

• Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala)

• Kohtuus kaikessa. (Nokia)

• Ku on virsusa varaa, ni on tiäsäki tilaa. (Mouhijärvi)

• Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko)

• Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru)

• Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti)

• Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat)

• Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala)

• Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski)

• Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki)

• Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat)

• Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere)

• Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala)

• Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki)

• Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko)

• Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti)

• Kyllä aika tulee kun juustot syödään. (Tyrvää)

• Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö)

• Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi)

• Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti)

• Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala)

• Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi)

• Kyllä kettu jälkensä lakasee. (Tampere)

• Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka)

• Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala)

• Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano)

• Kyllä nuatti aina löytyy, kun vaan sanat osaa. (Viljakkala)

• Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi)

• Kyllä pikkune hyvä on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä)

• Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi)

• Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala)

• Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka)

• Kyllä täi nautansa tuntee. (Hämeenkyrö)

• Kyllä valkee työnsä tekee, poltti se Turun ja Porin kaupunkinki. (Mouhijärvi)

• Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. (Vilppula)

• Kylmille kuu kehii, ja sateille aurinko sappee. (Mouhijärvi)

• Kylmän tählen ei tahlo laiska kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen)

• Kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kun hevonen varsoneen kesässä. (Längelmäki)

• Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä)

• Lehmät hakee heiniä eikä heinät lehmiä. (Tampere)

• Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru)

• Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti)

• Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun)

• Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi)

• Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere)

• Luusta vanhan peukalo. (Ikaalinen)

• Luustahan koirakin unta näkee. (Nokia)

• Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat)

• Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti)

• Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa)

• Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi)

• Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä)

• Monena mies elläissään, koiran paska kualtuaan. (Juupajoki)

• Muija ja kakara ovat miähen piruja. (Suoniemi)

• Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi)

• Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia)

• Myrkkyä viina leivätä. (Parkano)

• Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö)

• Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä)

• Nuari puu taipuu, vanha murtuu. (Nokia)

• Nuori kuolee jos tahtoo, mutta vanhan täytyy. (Tampere)

• Nuori mies on rahaa kaikki. (Ruovesi)

• Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti)

• Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula)

• Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki)

• Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti)

• Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano)

• Oja on pellon herra. (Mänttä)

• On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala)

• Onni se on joka pelaa eikä napit. (Tampere)

• Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun)

• Oraasta laihon alku. (Nokia)

• Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki asiat. (Mouhijärvi)

• Pajassa ja pappilassa asiat tiettään. (Ruovesi)

• Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö)

• Papin pussi on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko)

• Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki)

• Paree hiukka kun niukka. (Kuru)

• Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi)

• Paree on hiljanen hullu kun rikkiviisas. (Kiikka)

• Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka)

• Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti)

• Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää)

• Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi)

• Parempi yksi hyvä kun kaksi huonoo. (Ruovesi)

• Parrei hyvä sana ko yrmä anti. (Akaa)

• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere)

• Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti)

• Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano)

• Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää)

• Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää)

• Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempäälä)

• Pikkulasta unesta uneen, morsianta työstä työhön. (Hämeenkyrö)

• Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala)

• Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru)

• Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko)

• Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää)

• Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi)

• Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä)

• Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö)

• Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi)

• Pässistä lampaat sikiää, härriistä lehmät häviää. (Ruovesi)

• Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi)

• Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala)

• Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi)

• Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka)

• Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti)

• Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala)

• Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi)

• Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere)

• Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti)

• Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki)

• Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula)

• Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala)

• Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala)

• Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti)

• Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa)

• Suoja suuresta lumesta, pakkanen pahasta ilmasta. (Eräjärvi)

• Suomi on köyhä maa, ei se laiskoja elätä. (Virrat)

• Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano)

• Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi)

• Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi)

• Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi)

• Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat)

• Takaa mies ja maksa velka! (Viljakkala)

• Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää)

• Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi)

• Usko se on joka auttaa. (Vilppula)

• Uunista liha parasta. (Punkalaidun)

• Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere)

• Vaihtelu virkistää. (Tampere)

• Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki)

• Varis saretta huutaa. (Nokia)

• Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki)

• Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala)

• Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi)

• Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala)

• Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia)

• Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää)

• Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi)

• Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki)

• Yskä vanhan elättää. (Viljakkala)

• Älä luule lukkari, että papiks pääset. (Tampere)

• Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala)

• Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi)

• Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä)

• Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto