Perkele tarkoittaa yleensä paholaista. Perkele on myös karkea kirosana. Sana on lainaa balttilaisesta ukkosenjumalan nimestä, joka liettuassa on Perkūnas, latviassa Perkons ja muinaispreussin kielessä Percunis. Toisaalta sanan on arveltu olevan lainaa germaanisista kielistä. Perkelettä on väitetty suomalaisen Ukko-jumalan alkuperäiseksi nimeksi ja vanhaa miestä tarkoittavaa Ukkoa kiertoilmaukseksi. Vanhan perinteen mukaan Perkele on ollut metsänjumala. Ukkosenjumala on tosin saattanut olla nimeltään myös Ilmarinen tai vaikkapa jotain sellaista kuin virolaisten Taara. Ukkosenjumala Perkelettä kristityt pitivät epäjumalana, ja leimasivat sen siksi kristinuskon jumalan vastustajan eli Paholaisen ilmentymäksi.

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Katso myös Paholainen, Piru ja Saatana.

Sitaatteja

muokkaa
  • Perkele omaksuu usein enkelin hahmon viekoitellakseen ihmisiä, toisia heille opiksi, toisia heille turmioksi. (Augustinus) [1]
  • Ihmissydän on perkeleen olinpaikka: joskus tunnen helvetin itsessäni. (Thomas Browne) [1]
  • Perkele on sananlaskujen vihamies ("Der Teuffel ist den Sprichwortten feindt"). (Martti Luther) (Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987)
  • Perkeleellä on kaksi hahmoa eli muotoa, joihin hän naamioituu: hän ilmestyy joko käärmeen hahmossa pelottaakseen ja surmatakseen tai sitten viattoman lampaan muodossa valehdellakseen ja pettääkseen; nämä ovat hänen kaksi tunnuskuvaansa. (Martti Luther) [4]
  • Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (Kansanrunousarkisto)
  • Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA)
  • Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA)
  • Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.) (KRA)

Lähteet

muokkaa
  1. 1,0 1,1 1,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 268. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 267. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 124. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 269. Otava, 1989. ISBN 9511109618.