Pohjoiskarjalaisia sananlaskuja

Karjala

  • Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi)
  • Aika assii aukasoo. (Liperi)
  • Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi)
  • Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara)
  • Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi)
  • Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes)
  • Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes)
  • Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi)
  • Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi)
  • Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi)
  • Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi)
  • Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi)
  • Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi)
  • Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala)
  • Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes)
  • Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu)
  • Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes)
  • Autuas anopin kaima. (Ilomantsi)
  • Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee)
  • Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä)
  • Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo)
  • Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi)
  • Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi)
  • Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu)
  • Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi)
  • Ei näläkään halakii. (Kontiolahti)
  • Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi)
  • Ei piek soutook venettä lepikkoon. (Ilomantsi)
  • Ei piiska luita riko. (Joensuu)
  • Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu)
  • Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä)
  • Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti)
  • Ei se ou mieskää, joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes)
  • Ei sitä pie virttä viärin lauloo, jos ei oikein ossoo. (Rääkkylä)
  • Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo)
  • Ei surma luppoo kysy. (Joensuu)
  • Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi)
  • Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara)
  • Ei vene soutajatta kule. (Liperi)
  • Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi)
  • Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi)
  • Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi)
  • Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi)
  • Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi)
  • Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara)
  • Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi)
  • Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi)
  • Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi)
  • Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka)
  • Ennen se viinan jiähän kylymää, ennenkun nuoren miehen. (Ilomantsi)
  • Ennen vitusta karvat kuluu, ennenkun kyrpä nilelle mänöö. (Eno)
  • Ensin tutkitaan, sitte selkään sutkitaan. (Joensuu)
  • Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi)
  • Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä)
  • Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti)
  • Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi)
  • Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes)
  • Heleppo ei ouk kellääk. (Eno)
  • Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)
  • Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu)
  • Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä)
  • Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes)
  • Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi)
  • Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes)
  • Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi)
  • Hihku sitten ku piälle piäset! (Ilomantsi)
  • Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti)
  • Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes)
  • Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi)
  • Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti)
  • Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi)
  • Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi)
  • Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)
  • Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti)
  • Hätäinen huoran naipi. (Liperi) (KRA)
  • Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi)
  • Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi)
  • Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee)
  • Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara)
  • Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi)
  • Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno)
  • Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi)
  • Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu)
  • Joka luvata työle, se lusikata ruuvale. (Nurmes)
  • Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes)
  • Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi)
  • Kaikki tiet kaupunkii viepi, kaikki suonet persiiseen. (Liperi)
  • Kansan kattila sakkeempi. (Liperi)
  • Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi)
  • Kiista miestä karkasevi. (Polvijärvi)
  • Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes)
  • Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi)
  • Kolme on tautia kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen)
  • Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi)
  • Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti)
  • Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi)
  • Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä)
  • Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi)
  • Kylymässä veissä on ahvenet liikkeessä. (Ilomantsi)
  • Kylän hyvä, koin kontii. (Eno)
  • Käs kätkölle mänöö. (Liperi)
  • Käyp se hiis pappilassai. (Kitee)
  • Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi)
  • Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi)
  • Lampaan piässä on enempi rasvoo kun köyhän aitassa. (Nurmes)
  • Leipä kun loppuu, niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara)
  • Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu)
  • Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu)
  • Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes)
  • Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi)
  • Mimmon puukko, semmon eukko. (Ilomantsi)
  • Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi)
  • Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo)
  • Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi)
  • Mitä vittu villasempi, sitä kyrpä kylläsempi. (Ilomantsi)
  • Mon on mies mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi)
  • Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä)
  • Myllär elää myllyllää, mylläri akka pyllyllää. (Liperi)
  • Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta morsianta. (Tuupovaara)
  • Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi)
  • Näkkyy kaivolta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara)
  • Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno)
  • Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi)
  • Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu)
  • Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti)
  • Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi)
  • Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara)
  • Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo)
  • Oluella onni hyvä, juodaan janotakkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka)
  • Oma kehu ei kelepook. (Liperi)
  • On aikaa ja evästä. (Joensuu)
  • On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee)
  • Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno)
  • Oppineen työ on kallista. (Pielisjärvi)
  • Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi)
  • Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä)
  • Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä)
  • Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes)
  • Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes)
  • Parrattoman pusu on kuin muna iliman suoloo. (Ilomantsi)
  • Paska on syöneen jälillä. (Nurmes)
  • Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi)
  • Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee)
  • Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä)
  • Pilikkoo piruu, häpäse häjyy, vain elä köyhän pentuu. (Ilomantsi)
  • Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi)
  • Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara)
  • Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi)
  • Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi)
  • Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee)
  • Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo)
  • Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi)
  • Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno)
  • Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi)
  • Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi)
  • Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi)
  • Sama se on suutarille, oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi)
  • Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee)
  • Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes)
  • Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi)
  • Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti)
  • Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu)
  • Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi)
  • Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi)
  • Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes)
  • Sota jättää huoneet, tuli ei jätä niitäkään. (Liperi)
  • Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä)
  • Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo)
  • Sukuja myöten naija pitää. (Liperi)
  • Suola ei muotoo rikok. (Eno)
  • Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee)
  • Suun kautta mieli haisee. (Pielinen)
  • Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)
  • Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes)
  • Tallella on täi turkissa. (Kitee)
  • Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi)
  • Talo töitään teköö, vieras käypi matkojaan. (Eno)
  • Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä)
  • Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä)
  • Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka)
  • Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi)
  • Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi)
  • Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara)
  • Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu)
  • Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu)
  • Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi)
  • Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi)
  • Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi)
  • Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas. (Nurmes)
  • Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi)
  • Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu)
  • Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu)
  • Viina se viis tekee. (Liperi)
  • Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi)
  • Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi)
  • Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi)
  • Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes)
  • Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara)
  • Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi)
  • Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes)

Lähteet

muokkaa
  • Kansanrunousarkisto