Pohjoiskarjalaisia sananlaskuja
Karjala
Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi)
Aika assii aukasoo. (Liperi)
Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi)
Aikaa on oppia , ei ellee. (Kiihtelysvaara)
Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi)
Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes)
Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes)
Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi)
Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi)
Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi)
Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi)
Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi)
Asias on monta mutkaa , kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi)
Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala)
Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes)
Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu)
Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes)
Autuas anopin kaima. (Ilomantsi)
Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee)
Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa . (Pyhäselkä)
Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo)
Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi)
Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi)
Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu)
Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi)
Ei näläkään halakii. (Kontiolahti)
Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi)
Ei piek soutook venettä lepikkoon. (Ilomantsi)
Ei piiska luita riko. (Joensuu)
Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu)
Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä)
Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti)
Ei se ou mieskää , joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes)
Ei sitä pie virttä viärin lauloo, jos ei oikein ossoo. (Rääkkylä)
Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo)
Ei surma luppoo kysy. (Joensuu)
Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi)
Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara)
Ei vene soutajatta kule. (Liperi)
Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi)
Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi)
Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi)
Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi)
Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi)
Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara)
Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi)
Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta , munanpiällä persettä . (Ilomantsi)
Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkko tiellä . (Ilomantsi)
Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka)
Ennen se viinan jiähän kylymää, ennenkun nuoren miehen. (Ilomantsi)
Ennen vitusta karvat kuluu, ennenkun kyrpä nilelle mänöö. (Eno)
Ensin tutkitaan, sitte selkään sutkitaan. (Joensuu)
Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi)
Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä)
Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti)
Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä , lohen poika polovenaan. (Ilomantsi)
Hauen päässä on enemmän rasvaa , kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes)
Heleppo ei ouk kellääk. (Eno)
Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)
Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu)
Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä)
Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes)
Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes)
Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi)
Hihku sitten ku piälle piäset! (Ilomantsi)
Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti)
Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes)
Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi)
Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti)
Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi)
Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi)
Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)
Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti)
Hätäinen huoran naipi. (Liperi) (KRA)
Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi)
Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi)
Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee)
Itara vähän emäntä , tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara)
Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi)
Itkien emolta ruoka , mairitellen vierahalta. (Eno)
Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi)
Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu)
Joka luvata työle , se lusikata ruuvale. (Nurmes)
Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes)
Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi)
Kaikki tiet kaupunkii viepi, kaikki suonet persiiseen. (Liperi)
Kansan kattila sakkeempi. (Liperi)
Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi)
Kiista miestä karkasevi. (Polvijärvi)
Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes)
Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi)
Kolme on tautia kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen)
Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi)
Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti)
Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi)
Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä)
Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi)
Kylymässä veissä on ahvenet liikkeessä. (Ilomantsi)
Kylän hyvä, koin kontii. (Eno)
Käs kätkölle mänöö. (Liperi)
Käyp se hiis pappilassai. (Kitee)
Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi)
Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi)
Lampaan piässä on enempi rasvoo kun köyhän aitassa. (Nurmes)
Leipä kun loppuu , niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara)
Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu)
Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu)
Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes)
Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi)
Mimmon puukko , semmon eukko. (Ilomantsi)
Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi)
Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo)
Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi)
Mitä vittu villasempi, sitä kyrpä kylläsempi. (Ilomantsi)
Mon on mies mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi)
Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä)
Myllär elää myllyllää, mylläri akka pyllyllää. (Liperi)
Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta morsianta . (Tuupovaara)
Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi)
Näkkyy kaivolta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara)
Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo . (Eno)
Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi)
Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu)
Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti)
Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi)
Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara)
Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo)
Oluella onni hyvä , juodaan janotakkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka)
Oma kehu ei kelepook. (Liperi)
On aikaa ja evästä. (Joensuu)
On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee)
Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno)
Oppineen työ on kallista. (Pielisjärvi)
Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi)
Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä)
Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä)
Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes)
Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes)
Parrattoman pusu on kuin muna iliman suoloo. (Ilomantsi)
Paska on syöneen jälillä. (Nurmes)
Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi)
Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee)
Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä)
Pilikkoo piruu , häpäse häjyy, vain elä köyhän pentuu. (Ilomantsi)
Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi)
Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara)
Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi)
Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi)
Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee)
Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo)
Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi)
Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno)
Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi)
Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi)
Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi)
Sama se on suutarille , oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi)
Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee)
Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes)
Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi)
Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti)
Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu)
Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi)
Sokee on hyvillään kun vähännik näköö . (Ilomantsi)
Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes)
Sota jättää huoneet, tuli ei jätä niitäkään. (Liperi)
Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä)
Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo)
Sukuja myöten naija pitää. (Liperi)
Suola ei muotoo rikok. (Eno)
Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee)
Suun kautta mieli haisee. (Pielinen)
Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)
Talavella oisi paras olla rikkaan kissana , saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes)
Tallella on täi turkissa. (Kitee)
Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi)
Talo töitään teköö, vieras käypi matkojaan. (Eno)
Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan . (Pyhäselkä)
Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä)
Toinen tupa , toinen tapa. (Juuka)
Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi)
Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi)
Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara)
Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu)
Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu)
Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi)
Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi)
Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi)
Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas . (Nurmes)
Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi)
Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu)
Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu)
Viina se viis tekee. (Liperi)
Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi)
Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi)
Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan . (Tohmajärvi)
Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes)
Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara)
Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi)
Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes)