Uusmaalaisia sananlaskuja

• Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola)

• Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja)

• Arvio on valheen veli. (Lohja)

• Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.)

• Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula)

• Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja)

• Ei aikainen myöhästy. (Porvoo)

• Ei hepo heinäs pahene. (Pusula)

• Ei hepo kuovista kuole. (Vihti)

• Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula)

• Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi)

• Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi)

• Ei lehmäkä muista vasikkana oloos. (Tuusula)

• Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma hautakki viälä. (Lapinjärvi)

• Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti vittuu peitä. (Espoo)

• Ei pieru haisutta leviä. (Askola)

• Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti)

• Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi)

• Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.)

• Ei rahal sieluu ol. (Lohja)

• Ei se anna joka kysyy. (Helsinki)

• Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula)

• Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja)

• Ei tauti tartu eikä rutto rupee, jos ei Jumala sit salli. (Hyvinkää)

• Eläväistä lasten tauti. (Helsinki)

• Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo)

• Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola)

• Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola)

• Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja)

• Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi)

• Frenki on piian mies. (Vihti)

• Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä)

• Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola)

• Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja)

• Hankitessa laiskan aika kuluu. (Nurmijärvi)

• Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi)

• Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää)

• Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula)

• Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi)

• Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti)

• Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää)

• Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi)

• Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo)

• Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio)

• Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki)

• Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti)

• Hullui on yhreksää laijii. (Lohja)

• Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti)

• Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola)

• Itsestäns toisen tuntee. (Nummi)

• Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää)

• Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula)

• Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti)

• Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola)

• Kaffi on kova veromies talos. (Askola)

• Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo)

• Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja)

• Kiima on pahempi kun viina. (Hyvinkää)

• Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo)

• Kivi ei o kare. (Espoo)

• Kohtus kaikist paras on. (Lohja)

• Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä)

• Kun ei o muijaa pahaa eikä lasta vähää, niin ei suru paina. (Uusimaa)

• Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula)

• Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo)

• Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti)

• Kun myllyyn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo)

• Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola)

• Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula)

• Kylhää aitta naittaa. (Askola)

• Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola)

• Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi)

• Kyläinen ruoka jää kynnykselle. (Helsinki)

• Köyhä antaa vähästäskin, mut rikas ei anna paljostaskan. (Nummi)

• Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää)

• Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola)

• Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja)

• Miks vittu vihkien tulee muuks ku vihasemmaks? (Espoo)

• Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki)

• Mitä lehmän lypsystä on, kun se maitos maahan potkii. (Nurmijärvi)

• Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki)

• Muijaa eikä hevost ei saa toiselle lainaa. (Espoo)

• Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola)

• Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen)

• Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää)

• Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä)

• Parempi hyvän miehen huorana kun huonon vaimona. (Pusula)

• Parempi pieni anti kun suuri lupaus. (Vihti)

• Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki)

• Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää)

• Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja)

• Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula)

• Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja)

• Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi)

• Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola)

• Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo)

• Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä)

• Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi)

• Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola)

• Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo)

• Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki)

• Sitä pirukin nauraa, kun varas varkaalt varastaa. (Vihti)

• Sokea on suolen silmä. (Askola)

• Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki)

• Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki)

• Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä)

• Taikina täytes tahtoo. (Nummi)

• Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola)

• Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi)

• Valta menee päähän. (Askola)

• Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja)

• Yks älli ämmän päässä. (Siuntio)

• Älyä tarvitaan kerjätessäkin, ettei kahta kertaa samaan taloon mennä. (Vihti)

• Älä sure Naantalin köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on. (Pyhäjärvi Ul.)

• Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny pahaa, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto