Sananlaskuja luovutetusta Karjalasta

Karjala

• Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki)

• Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto)

• Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki)

• Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa)

• Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto)

• Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari)

• Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea)

• Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.)

• Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima)

• Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa)

• Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko)

• Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa)

• Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti)

• Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala)

• Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto)

• Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa)

• Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki)

• Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari)

• Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi)

• Anopi silmä kynnys. (Kivennapa)

• Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari)

• Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti)

• Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala)

• Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski)

• Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo)

• Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki)

• Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala)

• Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes)

• Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki)

• Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa)

• Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko)

• Ei kyvyttömä kynsii kala tul. (Lavansaari)

• Ei myrsky oo kaunista muualt ku maalt. (Lavansaari)

• Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko)

• Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu)

• Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo)

• Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari)

• Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski)

• Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa)

• Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa)

• Ei pie tehhä kärpäsest härkää. (Kivennapa)

• Ei pirust papiks. (Lavansaari)

• Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu)

• Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko)

• Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu)

• Ei surman jalat kapsa. (Jääski)

• Ei talo isännättä eikä järvi kaloitta. (Viipuri)

• Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki)

• Ei tule tarkasta taloa, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu)

• Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi)

• Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu)

• Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari)

• Ei vieras kipuja vie. (Viipuri)

• Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko)

• Eihä aika työtä tapa vaan teko. (Heinjoki)

• Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko)

• Eihä makia maalt aja. (Heinjoki)

• Eij oo tautii tarvis ko terveys on koton. (Heinjoki)

• Elokas on aina nerokas. (Impilahti)

• Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala)

• Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti)

• Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti)

• Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski)

• Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa)

• Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu)

• Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä)

• Ennen veri päästä kö ves silmäst. (Viipuri)

• Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää)

• Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti)

• Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela)

• Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä)

• Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.)

• Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi)

• Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko)

• Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa)

• Hattu ja vyö, pyhä ja yö, ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi)

• Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima)

• Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi)

• Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu)

• Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)

• Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola)

• Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.)

• Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki)

• Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea)

• Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu)

• Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu)

• Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki)

• Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi)

• Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko)

• Hullu omaansa moittii. (Soanlahti)

• Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.)

• Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)

• Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi)

• Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi)

• Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto)

• Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.)

• Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi)

• Ierikka viluperse. (Kivennapa)

• Itkien mäne ja nauraen elä! (Korpiselkä)

• Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki)

• Itä illal, läns aamul. (Lavansaari)

• Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala)

• Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti)

• Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja akkaen persiessä on vittu. (Suistamo)

• Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu)

• Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto)

• Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi)

• Kell on viljaa, pitäköön sikkaa, kell on rahhaa, käyköö juttuu. (Terijoki)

• Kell on vittu, sill on valta. (Jaakkima)

• Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.)

• Ken löyhköjen sotaa lähtöö, se pierun kanssa hauvataan. (Impilahti)

• Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki)

• Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo)

• Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti)

• Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto)

• Kiiski on kaloista vanhin, pata vanhin astioista. (Metsäpirtti)

• Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu)

• Ko loppuu, nii lainataa. (Viipuri)

• Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri)

• Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu)

• Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki)

• Kukko on kannai kur. (Kivennapa)

• Kukot puul ja laiskat työl ja virijät makkaamaa. (Kivennapa)

• Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes)

• Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti)

• Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki)

• Kylmä on kyläne sauna, vaikka löyly lyötäkyö. (Käkisalmen pit.)

• Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes)

• Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto)

• Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala)

• Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki)

• Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa)

• Leivä lämpysii ja sauna löylyy ei pie kieltää. (Uusikirkko)

• Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist jouluu. (Heinjoki)

• Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko)

• Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri)

• Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu)

• Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto)

• Matalat ojat maan masentaa. (Kirvu)

• Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki)

• Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. (Impilahti)

• Miiru on vaivasen varaks, keppi on köyhän kerjäläisen. (Metsäpirtti)

• Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti)

• Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.)

• Minkä se myrskyt laival mahtaa, jos soap nuri, ei soa pystyy. (Käkisalmi)

• Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi)

• Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko)

• Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari)

• Mitä sen munan nuolemisesta, ku ei sua kuorta rikki. (Jaakkima)

• Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki)

• Munatkin viereksiit kanan pesäs, amut nää syntiset ihmiset. (Metsäpirtti)

• Mylläri kiittää myllyänsä, vanhapiika vakoansa. (Sortavala)

• Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa päiväs, ja viis kertaa vihassa ollessakkii. (Koivisto)

• Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu)

• Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.)

• Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto)

• Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima)

• Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko)

• Nälkähistä ei naurata. (Koivisto)

• Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala)

• Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko)

• Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.)

• Oltta jouluna juuvaa. (Säkkijärvi)

• Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola)

• Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri)

• Ommaa puoleheeha jokahine haastaa. (Kivennapa)

• On myrskylki myrsky. (Lavansaari)

• Onha herroil huomennii. (Heinjoki)

• Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi)

• Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala)

• Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa)

• Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti)

• Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu. (Äyräpää)

• Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.)

• Ota laiskalt äitilt akka, riskilt tammalt varsa. (Heinjoki)

• Paimen parka, perse märkä. (Jaakkima)

• Pajas ja myllys pittää päivä mänettää. (Kivennapa)

• Pakko ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri)

• Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki)

• Paljon porua, vähän villoja. (Vahviala)

• Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea)

• Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu)

• Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski)

• Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa)

• Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo)

• Pisaroista meri alkaa, pennistä säästäminen. (Sortavala)

• Pitkäs ilos itku tulou. (Salmi)

• Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto)

• Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo)

• Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola)

• Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki)

• Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko)

• Päivä paistaa, vettä sattaa, huora lasta ristitää. (Koivisto)

• Päivä paistaa, vettä sattaa, taitaa tulla kesä. Jussin Matin karvahatussa on pienen linnun pesä. (Tytärsaari)

• Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima)

• Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo)

• Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä)

• Rikkaan on harmi, kun köyhäll on hyvä hevonen. (Antrea)

• Ryssäll on leviät housut ja paksu leipä. (Kivennapa)

• Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja)

• Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo)

• Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala)

• Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea)

• Se on noloa, kun nurkassa neuvotaan. (Lavansaari)

• Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu)

• Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa)

• Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa)

• Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa)

• Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki)

• Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri)

• Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa)

• Sillo siika kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes)

• Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala)

• Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko)

• Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki)

• Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti)

• Suku lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala)

• Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri)

• Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. (Kaukola)

• Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.)

• Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki)

• Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu)

• Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi)

• Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi)

• Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla. (Koivisto)

• Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari)

• Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu)

• Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima)

• Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko)

• Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi)

• Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa)

• Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa)

• Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi)

• Utu ilmoin välil. (Lavansaari)

• Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki)

• Varis ei oo lintu eikä tamma hevone. (Kivennapa)

• Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa)

• Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu)

• Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa)

• Viina mielen virvoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa)

• Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki)

• Ylenanti syntiä on. (Suistamo)

• Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.)

• Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto