Lappilaisia sananlaskuja

(Lappi) Katso myös Rovaniemeläisiä sananlaskuja

  • Afven arka, perse märkä. (Petsamo)
  • Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello)
  • Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola)
  • Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä)
  • Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo)
  • Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki)
  • Ei auta itku markkinoilla, turkki juua pittää. (Kemi)
  • Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio)
  • Ei isä niin hyvä, ettei poika parempi. (Inari)
  • Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi)
  • Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä)
  • Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi)
  • Ei nisusta paskaa tehä. (Pelkosenniemi)
  • Ei ole ympärihyvää ihmistä eikä ympärihyvää hevosta. (Kolari)
  • Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä)
  • Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä)
  • Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi)
  • Ei se ole raatari, joka ei ratko. (Ranua)
  • Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi)
  • Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä)
  • Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari)
  • Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä)
  • Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola)
  • Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä)
  • Herra se on herrallakin. (Simo)
  • Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi)
  • Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä)
  • Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello)
  • Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä)
  • Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi)
  • Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski)
  • Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio)
  • Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola)
  • Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi)
  • Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi)
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa)
  • Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi)
  • Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski)
  • Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski)
  • Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö)
  • Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi)
  • Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi)
  • Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä)
  • Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä)
  • Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö)
  • Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä)
  • Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi)
  • Käskemätön vieras panhan lusikatta pöythän. (Kemi)
  • Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari)
  • Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä)
  • Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä)
  • Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi)
  • Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä)
  • Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola)
  • Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä)
  • Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola)
  • Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski)
  • On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä)
  • Onni on miehen perämies. (Turtola)
  • Onni yksillä, kesä kaikilla. (Pelkosenniemi)
  • Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo)
  • Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi)
  • Parempi kulkea viikko väärhään ku piialta tietä kysyä. (Alatornio)
  • Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio)
  • Parempi pata tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski)
  • Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi)
  • Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo)
  • Pussi on jätkän passi. (Savukoski)
  • Raha se rintaa nostaa. (Kolari)
  • Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi)
  • Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä)
  • Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä)
  • Saivaria täi munii. (Turtola)
  • Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä)
  • Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä)
  • Siinä talo, missä . (Kittilä)
  • Sitä myöten lehmä kuin laidunkin. (Savukoski)
  • Sopu sijaa antaa. (Simo)
  • Suku se pahin on. (Sodankylä)
  • Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi)
  • Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello)
  • Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä)
  • Syy on pahaa peljätä. (Savukoski)
  • Syy soon, että hyä maksaa. (Pello)
  • Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki)
  • Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä)
  • Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi)
  • Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä)
  • Visun pittää olla myötäänsä puutteessa. (Sodankylä)
  • Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio)
  • Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola)
  • Yksi ei helise, ja kahta ei viitti puistaa. (Sodankylä)
  • Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi)
  • Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä)
  • Yökukko päiväkukon voittau. (Petsamo)
  • Äijä se on, joka muorin vieressä makaa. (Kolari)
  • Älä ole ylpiäs, Jumala on sinunkin hylkijäs. (Savukoski)

Lähteet

muokkaa
  • Kansanrunousarkisto