Lappilaisia sananlaskuja

(Lappi) Katso myös Rovaniemeläisiä sananlaskuja

• Afven arka, perse märkä. (Petsamo)

• Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo)

• Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello)

• Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola)

• Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä)

• Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä)

• Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo)

• Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki)

• Ei auta itku markkinoilla, turkki juua pittää. (Kemi)

• Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio)

• Ei isä niin hyvä, ettei poika parempi. (Inari)

• Ei kestä akan perintö kun tuomaanpäivästä jouluhun. (Sodankylä)

• Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi)

• Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä)

• Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi)

• Ei nisusta paskaa tehä. (Pelkosenniemi)

• Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio)

• Ei ole ympärihyvää ihmistä eikä ympärihyvää hevosta. (Kolari)

• Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä)

• Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä)

• Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi)

• Ei se ole raatari, joka ei ratko. (Ranua)

• Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski)

• Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi)

• Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä)

• Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari)

• Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä)

• Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi)

• Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola)

• Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski)

• Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä)

• Herra se on herrallakin. (Simo)

• Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi)

• Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä)

• Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello)

• Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä)

• Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi)

• Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski)

• Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio)

• Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio)

• Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola)

• Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua)

• Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi)

• Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä)

• Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi)

• Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio)

• Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa)

• Kettu on koiralle sukua, ennenkun se syötälle nousee. (Turtola)

• Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi)

• Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski)

• Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski)

• Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö)

• Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi)

• Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi)

• Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä)

• Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä)

• Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö)

• Kylä on pahan tytön koti. (Alatornio)

• Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä)

• Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi)

• Kärppä viitenä rauniossa. (Simo)

• Käskemätön vieras panhan lusikatta pöythän. (Kemi)

• Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari)

• Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä)

• Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari)

• Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä)

• Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi)

• Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä)

• Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari)

• Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola)

• Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä)

• Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola)

• Nälkä ruuvan kokki. (Turtola)

• Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski)

• Oma sika, oma taikina. (Savukoski)

• On katajassakin tervaa. (Inari)

• On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä)

• Onni on miehen perämies. (Turtola)

• Onni yksillä, kesä kaikilla. (Pelkosenniemi)

• Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo)

• Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy Jumalan luua. (Inari)

• Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi)

• Parempi kulkea viikko väärhään ku piialta tietä kysyä. (Alatornio)

• Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio)

• Parempi pata tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski)

• Pata on uusi vanhanakin. (Kolari)

• Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari)

• Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi)

• Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo)

• Pouta pilvien perästä. (Kemi)

• Puhumaton hulluista viisain. (Turtola)

• Pussi on jätkän passi. (Savukoski)

• Raha se rintaa nostaa. (Kolari)

• Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi)

• Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä)

• Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö)

• Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä)

• Saivaria täi munii. (Turtola)

• Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä)

• Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä)

• Siinä talo, missä yö. (Kittilä)

• Sitä myöten lehmä kuin laidunkin. (Savukoski)

• Sopu sijaa antaa. (Simo)

• Sota on tähteetön vieras. (Tervola)

• Suku se pahin on. (Sodankylä)

• Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi)

• Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello)

• Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä)

• Suun anto on persehen pesti. (Pelkosenniemi)

• Syy on pahaa peljätä. (Savukoski)

• Syy soon, että hyä maksaa. (Pello)

• Talonpoika ei usko ennenku koittaa. (Kemi)

• Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari)

• Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki)

• Uni vaivat huojentaa. (Inari)

• Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä)

• Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi)

• Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä)

• Visun pittää olla myötäänsä puutteessa. (Sodankylä)

• Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio)

• Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola)

• Yksi ei helise, ja kahta ei viitti puistaa. (Sodankylä)

• Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi)

• Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä)

• Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi)

• Yökukko päiväkukon voittau. (Petsamo)

• Äijä se on, joka muorin vieressä makaa. (Kolari)

• Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö)

• Älä ole ylpiäs, Jumala on sinunkin hylkijäs. (Savukoski)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto