Eteläsavolaisia sananlaskuja

(Savo)

• Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala)

• Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva)

• Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna)

• Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava)

• Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava)

• Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen)

• Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi)

• Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi)

• Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen)

• Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna)

• Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki)

• Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola)

• Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi)

• Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi)

• Antti pyhien alku. (Juva)

• Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala)

• Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen)

• Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva)

• Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen)

• Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi)

• Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi)

• Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen)

• Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki)

• Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen)

• Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju)

• Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savonranta)

• Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli)

• Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi)

• Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki)

• Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala)

• Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen)

• Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina)

• Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva)

• Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen)

• Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen)

• Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki)

• Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva)

• Ei oppi oijaa kua, jos ei ojastaa poes nosta. (Kangasniemi)

• Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi)

• Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna)

• Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi)

• Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju)

• Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki)

• Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju)

• Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju)

• Ei siementä säkkii. (Mikkeli)

• Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen)

• Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju)

• Ei suola idä, eikä terva märkäne. (Joroinen)

• Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta)

• Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva)

• Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen)

• Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen)

• Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava)

• Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (Joroinen)

• Elä pelekee perse, ei pieksetä. (Jäppilä)

• Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen)

• Enemp paremp. (Mäntyharju)

• Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna)

• Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi)

• Ennen viina jiätyy lekkerissä, ennenku piika pakkasessa. (Sulkava)

• Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi)

• Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki)

• Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki)

• Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli)

• Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi)

• Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi)

• Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi)

• Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen)

• Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen)

• Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta)

• Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi)

• Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori)

• Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta)

• Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki)

• Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi)

• Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki)

• Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli)

• Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi)

• Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.)

• Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi)

• Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva)

• Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju)

• Henk o hevosessai. (Joroinen)

• Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen)

• Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna)

• Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi)

• Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva)

• Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju)

• Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki)

• Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi)

• Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi)

• Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala)

• Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi)

• Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi)

• Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi)

• Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen)

• Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi)

• Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori)

• Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva)

• Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava)

• Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi)

• Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva)

• Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi)

• Huuto on hädän veli. (Ristiina)

• Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi)

• Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna)

• Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi)

• Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori)

• Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen)

• Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava)

• Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi)

• Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen)

• Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju)

• Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen)

• Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen)

• Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava)

• Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki)

• Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen)

• Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen)

• Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava)

• Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi)

• Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi)

• Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava)

• Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen)

• Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava)

• Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen)

• Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava)

• Ku oekeen kauvva ellää, ni vielä vitunniin näkköö. (Kangasniemi)

• Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi)

• Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi)

• Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna)

• Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen)

• Kun nuorra on niin nussitaan, kun vanhaks tulloo niin potkitaan. (Joroinen)

• Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli)

• Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta)

• Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki)

• Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki)

• Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi)

• Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen)

• Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi)

• Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi)

• Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju)

• Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi)

• Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen)

• Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki)

• Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli)

• Luonto vuatii lukkarii papilta persettä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan. (Punkaharju)

• Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki)

• Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten! (Juva)

• Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava)

• Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi)

• Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi)

• Miehissä karhukii kuavetaa. (Sulkava)

• Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen)

• Mikä vuoren vierittää, kuataa kasatu auma. (Rantasalmi)

• Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen)

• Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi)

• Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki)

• Mykkä ei sua lammasta. (Savonranta)

• Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli)

• Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi)

• Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen)

• Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen)

• Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna)

• Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi)

• Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen)

• Omase suap ottoo pois vaikka toisen alta. (Savonlinna)

• Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna)

• On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava)

• On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi)

• Orja on orjan poikakii. (Savonlinna)

• Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi)

• Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi)

• Paljohan virsuva paikaten pietään. (Joroinen)

• Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki)

• Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki)

• Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi)

• Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva)

• Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen)

• Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen)

• Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen)

• Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna)

• Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi)

• Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä)

• Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna)

• Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna)

• Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi)

• Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen)

• Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen)

• Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli)

• Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi)

• Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli)

• Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen)

• Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi)

• Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta)

• Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju)

• Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori)

• Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva)

• Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.)

• Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki)

• Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki)

• Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva)

• Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen)

• Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi)

• Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli)

• Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi)

• Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava)

• Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva)

• Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi)

• Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen)

• Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen)

• Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna)

• Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen)

• Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi)

• Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi)

• Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen)

• Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen)

• Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli)

• Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi)

• Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi)

• Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi)

• Tuule Jumala, soa Jumala, säre kattoja, koa aitoja, että köyhälä kansala työ piisoa. (Mäntyharju)

• Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki)

• Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta)

• Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi)

• Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen)

• Vieras soip, ei helise. (Jäppilä)

• Viimene pala makkein. (Savonlinna)

• Viina viep miele miehe piästä. (Puumala)

• Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen)

• Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi)

• Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi)

• Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna)

• Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto