Eteläpohjalaisia sananlaskuja

Pohjanmaa Katso myös Koskuelaisia sanontoja, Sananlaskuja Laihiasta ja Ähtäriläisiä sananparsia

• Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava)

• Ahkera kaikki voittaa. (Teuva)

• Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva)

• Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä)

• Aika on rahaa. (Lehtimäki)

• Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi)

• Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua)

• Aina ahne köyhä on. (Soini)

• Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki)

• Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki)

• Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus)

• Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä)

• Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi)

• Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi)

• Akka mies aseeton. (Kurikka)

• Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa)

• Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki)

• Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri)

• Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro)

• Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia)

• Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi)

• Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro)

• Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro)

• Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva)

• Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa)

• Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia)

• Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini)

• Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)

• Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä)

• Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia)

• Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki)

• Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi)

• Ei matkoosa rikastu, mutta viisastuu. (Vöyri)

• Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki)

• Ei niin rikasta, ettei apua tarvitse. (Isojoki)

• Ei oo kärppä kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki)

• Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia)

• Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa nimiänsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia)

• Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä viinaa tulis. (Peräseinäjoki)

• Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva)

• Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki)

• Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä)

• Ei pijä mennä pirun kanssa rokkariihelle. (Ähtäri)

• Ei pirä toisen käskyllä päätänsä piihin lyärä. (Laihia)

• Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö)

• Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki)

• Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki)

• Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi)

• Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki)

• Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva)

• Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki)

• Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi)

• Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva)

• Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus)

• Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia)

• Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä)

• Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki)

• Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro)

• Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö)

• Ei tautikaan tyhjästä ota. (Lehtimäki)

• Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö)

• Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki)

• Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva)

• Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia)

• Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia)

• Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi)

• Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri)

• Eipähän piru kellolehmääsä ensi vie. (Ähtäri)

• Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka)

• Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava)

• Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki)

• En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä)

• Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini)

• Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane)

• Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva)

• Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö)

• Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi)

• Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava)

• Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka)

• Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri)

• Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti)

• Haista ennenkun maistat. (Isokyrö)

• Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia)

• Hallan perästä saret. (Isokyrö)

• Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro)

• Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä)

• Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia)

• Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi)

• Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä)

• Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki)

• Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki)

• Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava)

• Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä)

• Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä)

• Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro)

• Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki)

• Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki)

• Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua)

• Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki)

• Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia)

• Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua)

• Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä)

• Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti)

• Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava)

• Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava)

• Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki)

• Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia)

• Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo)

• Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia)

• Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava)

• Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki)

• Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi)

• Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia)

• Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia)

• Hätäkö hylkehen meres. (Teuva)

• Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi)

• Isoolla miehellä on isoot housut. (Lapväärti)

• Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki)

• Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki)

• Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki)

• Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane)

• Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö)

• Joll ei oo venettä, sill ei oo vethen osaa. (Laihia)

• Jos ei sauna ja pikiöljy auta, niin se on kuolemaksi. (Ylistaro)

• Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä)

• Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri)

• Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti)

• Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi)

• Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro)

• Kaikki ei mahu keskelle kylää eikä kirkon juurelle. (Ähtäri)

• Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö)

• Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki)

• Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö)

• Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki)

• Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki)

• Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva)

• Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia)

• Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki)

• Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi)

• Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia)

• Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava)

• Kiärtäköhön jolla ei oo venestä. (Härmä)

• Kohtuullisen kurin kissikin tarvittoo. (Ylistaro)

• Kolme kovaa sanaa: Härmä, kirves ja perkele. (Härmä)

• Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki)

• Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia)

• Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki)

• Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka)

• Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä)

• Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)

• Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi)

• Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki)

• Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia)

• Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi)

• Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva)

• Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro)

• Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia)

• Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki)

• Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (Kurikka)

• Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki)

• Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki)

• Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi)

• Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki)

• Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki)

• Kyllä miähis neuvua repee. (Kurikka)

• Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri)

• Kyllä nuorena ja vanhana aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia)

• Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo)

• Kyllä pata hätänsä sammuttaa. (Lehtimäki)

• Kyllä pirukin omaasa nuolasoo. (Lappajärvi)

• Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö)

• Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki)

• Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki)

• Kyllä se on pillun vales, että kullis on luuta. (Lehtimäki)

• Kyllä sen kärsii, mitä täi järsii. (Laihia)

• Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri)

• Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia)

• Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki)

• Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia)

• Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia)

• Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro)

• Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia)

• Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä)

• Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki)

• Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi)

• Leipä loppuu, eikä lapset syä puurua. (Ylihärmä)

• Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka)

• Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli)

• Lupa hyvä, anto parempi. (Lehtimäki)

• Luu lihasta ja hoikka paikka makkarasta on miniän osa. (Ylistaro)

• Luulo on valheen kranni. (Kauhava)

• Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä)

• Luvates menöö aika. (Ylihärmä)

• Matkhan lähties pahin on. (Laihia)

• Meillä Pohojanmaalla on totuttu kaharen metrin turvavälihin, se on puukkokantama eli puukko suaran kären jatkehena. (Kerberos, Etelä-Suomen Sanomat 30.4.2020)

• Miekka miestä myöre. (Vöyri)

• Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus)

• Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi)

• Mikä lehmän ajatukset tiätää. (Laihia)

• Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi)

• Millä täi jäpii. (Teuva)

• Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki)

• Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro)

• Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia)

• Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki)

• Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö)

• Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane)

• Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö)

• Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa. (Ähtäri)

• Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri)

• Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua)

• Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva)

• Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö)

• Murheena hyvä pala säästössä. (Soini)

• Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane)

• Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, kirkkoon kun tahtoo. (Ähtäri)

• Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia)

• Nahka se on joka narajaa, eikä huono suutari. (Seinäjoki)

• Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri)

• Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö)

• Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi)

• Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki)

• Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi)

• Noloot päähänsä lyää. (Laihia)

• Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki)

• Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva)

• Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä)

• Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo)

• Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi)

• Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva)

• Oma nenä lähiti. (Laihia)

• Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki)

• Oma syy se on kun hassuttaa ja miäle vähyys ku vattan rikkoo. (Kuortane)

• Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava)

• On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi)

• Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo)

• Onni se on joka rotii ja raha joka konteeraa. (Jalasjärvi)

• Paha saaha vanhaa koiraa istumaan. (Evijärvi)

• Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä)

• Paimenell on kurjat päivät, vaikk on voita askis. (Laihia)

• Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki)

• Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri)

• Papin lapsista ei tuu ihimisiä, eikä myllärin lehemät menesty. (Kauhava)

• Paree isän ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö)

• Paree leski ja fläski kun poika ja silakka. (Härmä)

• Paree on lippo kun onki. (Alavus)

• Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki)

• Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka)

• Paska lapsen patja. (Vimpeli)

• Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi)

• Penni on markan pohja. (Laihia)

• Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia)

• Pian pikku virret on veisattu. (Laihia)

• Piaru on paskan kranni. (Isokyrö)

• Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro)

• Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi)

• Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö)

• Pois pirut pajasta, kyllä seppä itte takoo. (Lapua)

• Poutia kuu kehii. (Lapväärti)

• Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä)

• Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri)

• Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi)

• Päreenpitäjä ei koskaa saa hyvää nimiä. (Kuortane)

• Päätä juttu kaipajaa. (Teuva)

• Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua)

• Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri)

• Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä)

• Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia)

• Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki)

• Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi)

• Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki)

• Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri)

• Rahattoman kauppa on kallis. (Soini)

• Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus)

• Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini)

• Ruis, mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo)

• Rukhinen leipä ja ohraanen puuro, ne on parasta. (Ylihärmä)

• Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö)

• Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava)

• Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö)

• Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi)

• Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö)

• Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi)

• Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki)

• Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi)

• Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli)

• Sauna köyhän apteeki. (Teuva)

• Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi)

• Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti)

• Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä)

• Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki)

• Se on pirun ja miniä-Maijan syy kun taloos nolvosti asiat menee. (Kauhajoki)

• Se on taloon kunnia, kun on sika ja piika lihava. (Ilmajoki)

• Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi)

• Seljäs se on tyhmän omatunto. (Nurmo)

• Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta janottaa se. (Ilmajoki)

• Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua)

• Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)

• Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki)

• Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva)

• Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki)

• Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki)

• Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia)

• Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini)

• Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki)

• Sisu se on kuin työn tekee, ei miehen voima eikä suuruus. (Nurmo)

• Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri)

• Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki)

• Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua)

• Sotamies on parempi kuin huono herra. (Isojoki)

• Suolasta on hyvä nuolasta. (Lappajärvi)

• Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi)

• Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö)

• Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki)

• Suu syntinen söis, vatta vaivaanen ei verä. (Ilmajoki)

• Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö)

• Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä)

• Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki)

• Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus)

• Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka)

• Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki)

• Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia)

• Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki)

• Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö)

• Tarkkuus köyhyttää ja tarkkuus rikastuttaa. (Vimpeli)

• Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki)

• Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti)

• Terva on lahon kranni. (Kauhajoki)

• Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki)

• Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi)

• Tiellä ne juoksut nähdään. (Vähäkyrö)

• Tiä auki taivasta myäri. (Jurva)

• Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä)

• Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi)

• Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki)

• Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki)

• Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi)

• Tunkio on talon kunnia. (Laihia)

• Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä)

• Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi)

• Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro)

• Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö)

• Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua)

• Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva)

• Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi)

• Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi)

• Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia)

• Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki)

• Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki)

• Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö)

• Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi)

• Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö)

• Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki)

• Yksi kuolema Herralle velkaa, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä)

• Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö)

• Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri)

• Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka)

• Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä)

• Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki)

• Äly soon, jolla asuthan. (Laihia)

• Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän. (Ilmajoki)

• Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi)

• Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää. (Kurikka)

• Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro)

• Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva)

• Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki)

• Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti)

• Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto