Ähtäriläisiä sananparsia

Katso myös Ähtäri

• Aina meillä veistetään, vaikka ei oo piilussa varttakaan.

• Akanotto tullee kun yö päälle.

• Akka on kohtu, akka on hauta.

• Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä.

• Alastaipaleella assuu villi ja sivistymätön kansa, sano Matti.

• Antaa kun maalima antaa eikä niin kun köyhä isä pojalleen.

• Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny.

• Ei hullu hyvvää tunne eikä sika suolasta kaalta.

• Ei muoto murkinaks kelepaa.

• Ei ne oo Jussi sinua varten, ne on pastoria varten, sano emäntä sokeripihtiä.

• Ei niin pieniä pitoja, ettei oo kuokkavieraita.

• Ei oo elämää, jos ei oo kovvaa.

• Ei pijä laulaa ennen kun rangat on reessä.

• Ei rohveetta omalla maalla mittään maksa.

• Ei se oo tiellä, joka on kynnyksellä.

• Ei siitä oo jumalaksi, jonka perse haisee.

• Ei sikkaan kun sukkuun.

• Ei sille kunnian kukko laula.

• Ei sirpin kahinassa ennää näläkään kuole.

• Ei sitä päälle kylykiensä syö.

• Ei sitä tiiä, mikä sika porsaasta tullee.

• Ei taloa tuloilla tehä, mutta taijolla.

• Ei täin koivista kintaita tehä.

• Ei vaivasen elloon palijo tarvita.

• Ei veli, veli, mutta suoveri.

• Eihän sitä tiijä, missä puskassa se Jumala vihtaa vääntää.

• Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit.

• Elä huuva, pijä suutas muuten auki.

• Elä huuvva, pane poikas sanomaan.

• Elä ihimettele, vaikka mitä näät.

• Elä irvi ihimisille, kyllä sinunkin sukus tiettään.

• Elä karhua vihtalla lyö.

• Emännätön talo on kun aijaton pelto.

• En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin.

• En oo kirkonkippee enkä jumalansanan vaivane.

• En tunne enkä viihti kysyä.

• Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen.

• Esityslista on littonen kun meijeritili.

• Haihtu kun Ilives-Antti kurkiparvesta.

• Haiku nousee kun Leku-Antin kantapäästä.

• Haisee kun Kauhava kirkkomaa.

• Harvoin vuohta kehutaan, miniää ei millonkaan.

• Helepompi on hallita yks hullu kun yheksä.

• Herra tuomari, ei keitetty, ei keitetty, kokkeiltiin, kokkeiltiin, sano Savolan Oskari käräjillä.

• Herrat sen paremmin tietää, jotka ossaa lukkee ja kirijottaa.

• Hevosella vain eikä millään hakavasikalla.

• Hevossontakin hyvvää ois, jos sen voissa paistas.

• Hieno käytös kun Tervasniemen lehemällä.

• Hiljaa kun äimät käävässä.

• Huh, huh, kun on hussakkaa, ettei nää kustakkaa.

• Hullu ei huomaa, viisas ei puhu mittää.

• Hullu kehhuu hummaasa, mielipuoli muijaasa.

• Huono talo se on, joka ei kahta laiskaa elätä.

• Hyppää kun paarman piikki perseessä.

• Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen.

• Hämmeestä hevosta, Pohojanmaalta akkaa.

• Ihimisenä on hyvä olla.

• Ihtestään hyvä pappi saarnaa.

• Ilimat pyssyy entisellään, jos ei muutu.

• Istukaa, ei hetikään niin pieretä.

• Istutaan Jussilan juhulaa.

• Jo oli kirkko täynnä, kun ei pappi mahtunu.

• Joka ainoasa antaa, se ihtesä hävittää.

• Joka istuu sontiaisen rekkeen, joutuu sontakassaan.

• Joka pian uskoo, se pian narrataan.

• Jolla ei oo riihinuttua, sillä ei oo kirkkotakkia.

• Jolle ei rukkiinen pieru kelepaa, antakoon mennä sivu.

• Jollei siat syö, niin kyllä soinilaiset syö.

• Jollen mää Ähtäristä akkaa saa, niin mää mennä töpötän Töysään.

• Jopa nyt ollaan joutavassa, kun on soinilainen soutamassa.

• Jos et kahto ettees, kahto taakses.

• Jäiksi jänkä luotehella, vaikka keskellä kesäsyäntä.

• Jälestä ei jätetä, mutta eellä pian petetään.

• Kaheksalta se on ihtellisen maatapanoaika.

• Kahto kun kerihtimillä.

• Kaiken varalta kun vanahallapiijalla tissit.

• Kaikilla on kallaa, leipää, mutta harvolla hyvät hevoset.

• Kaikki ei mahu keskelle kyllää eikä kirkon juurelle.

• Kaikki se syyvvään, sano Hermanni mettiäispessää.

• Kaikkiruokanen se on köyhän lapsi.

• Katos kun voi lämpösen leivän päältä.

• Ken ei kule etteenpäin, jää jäläkeen.

• Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä.

• Kieli poskeen, sano Peltosen Selema, kun pojat rumia puhu.

• Kiertää kun piru köyhän sielua.

• Kiistellen kissat poikia tekkee.

• Kippeetä jalakaakos hevonen ontuu.

• Kissat ja naiset voittaa altapäin.

• Kiukkunen kun pikiöljyäijä.

• Kolome hyvvää launantaina: puuro, sauna ja likat.

• Komiasti vaikka kelekalla.

• Kontti se pyssyy kongollaan, mutta laukku se laskee luttuun.

• Kosittu mies on kun järsitty juusto.

• Kova kun kirveen silimä.

• Kulluu päivä pilivessäkin ja mennee aika akattakin.

• Kulukee kun surua sukassa.

• Kumma reki, sano piru, kun äkkeen näki.

• Kun ei kala syö, niin matonen säästyy.

• Kun ei oo pärreitä, niin akat on ärreitä.

• Kun ihte keittää, saa yksin syyä.

• Kun ihte kysyy ja ihte vastaa, ei tuu mittään jäläkipuhheita.

• Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille.

• Kun on kerran joulu, niin paistappas akka toinenkin silakka.

• Kun on poliisi ja lautamies matkassa, on piru kolomantena.

• Kun sormi ryvöttyy paskaan, niin menköön koko nyrkki.

• Kun tullee joulu, niin saahaan läskit, läskit, läskit.

• Kuoltuna koira tapansa jättää.

• Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti.

• Kyllä hauskalta pian varat loppuu.

• Kyllä hiihtävä hikesä saa ja riihenpuija lämpösesä.

• Kyllä kaks yhen voittaa, sano sontiainen, kun aidasseiväspariin lensi.

• Kyllä kunta köyhäsä elättää.

• Kyllä maaliman tahko tassaa.

• Kyllä minä tiijän kuka saa, kyllä Liisa saa.

• Kyllä nyt jouvuit joutavan kelekkaan.

• Kyllä on niskat kankeet kun keväisellä pässillä.

• Kyllä piru kerrata ossaa, kun se saa säätkin määrätä.

• Kyllä piru perillisiä löytää, kun vaan henki lähtee.

• Kyllä rakkaus on raatoo.

• Kyllä se on rummaa, kun ruumis luuraa.

• Kyllä se vielä viisi sikkaa syö.

• Kyllä sen kärsii, mitä kärpänen järsii.

• Kyllä sukka suuta antaa.

• Kyllä täällä on läänijä kun Lapuan likan sängyssä.

• Kylläpä se nyt kivestää.

• Kyllästyy sitä ajan mittaan mustikkasoppaankin.

• Kylymä järki se on, joka maalimaa hallihtee.

• Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa.

• Kärryn tärinästä sen kuulee, koska kätilöö viijään.

• Käskemätä hyvä lapsi nenäsä niistää.

• Kävelee kun salavettu pukki.

• Laiskan kiire lauvantaina.

• Lapsia niin narrataan, että konttiäijä tullee.

• Laskiaissa syyvvään, mitä joululta jää: siansorkat ja pää.

• Liirun, laarun ne on liemiruuat, puuro se on joka vattan vinnaa.

• Liisa on jalo laite, sano Hiipun-Niku akkaasa.

• Liki luuta liha parasta.

• Luettaessa laki kovinta on.

• Luu jää valihtijan kouraan.

• Luusta, lihasta, nahasta ja vähän röönää välissä.

• Lyhy ja levvee kun laskiainen.

• Maaliskuu maan näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää.

• Mahtua pittää, kun on kerran vihitty.

• Makkaa niin, että sammalet päälle kasvaa.

• Matti puottaa kuuman kiven avantoon.

• Mene järveen tallukoitas kuivaamaan.

• Mennee niin, että napavillat töyssyy.

• Mennee se päivä pilivessäkin.

• Mielin kielin hullun kanssa.

• Mies miestä ja piru suurta kivvee vastaan.

• Mikä korree, kaulakin pitkä kun kurella.

• Milläs täi rykkii, kun ei oo ränkiluita.

• Minä en oo mikkään kuppariämmän poika, kun mammani ossaa pryykätäkin.

• Minä en ookkaan hätävuojen lapsia.

• Mitä maksaa masinakyyti Kivijärven Kinnulaan, kysy Kustaa Jöllee Ostolan asemalla.

• Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa.

• Mitä tylysempi hammas, sen väljempi perse.

• Mitä vanahempi pukki, sitä kovempi sarvi.

• Mitäpäs tapellaan, kun ei oo viinaakaan.

• Mitäs köyhä pieree, kun ei oo mitä nielee.

• Monena ihimine elläissään, koiran paska kuollessaan.

• Myöhästy kun rämäläiset vihiltä.

• Mälli kun torpan tunkio.

• Naista ja moottoria ei tule koskaan täysin tuntemaan, sano Savolan Oskari.

• Narraa mua, minoon Nurmosta.

• Niin mehtä vastaa kun sinne huuvvetaan.

• Niin minä lykkäsin kun ryöväri kekäleellä.

• Niin näkkyy, sano sokkee, kun putos keskelle jokkee.

• Niin on hyvvää, että vie kielen mennessään.

• Niin se meni kun kuumille kiville.

• Niin se mennee kun paska vitun sivu.

• Nuorilla hurjuutta, vanhoilla kurjuutta.

• Nyt lapset ylös, huomenna on niutun nauttu, sitten on nautun nauttu, sitten vasta oikea juhulan auttu.

• Nyt on piru merrassa ja toinen nielussa.

• Nyt se alakaa se muorin pesu.

• Näkemiin, sano kaks sokkeeta.

• Nättinä on hyvä olla, mutta on vaikee siks päästä.

• Ohoran lako naurattaa.

• Ollaan vaan, kun Raatikka-Taneli taivaassa.

• Omaasa lempokin nuolee.

• On kun soipa mehto.

• On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse.

• On syöny häpysä pienenä voileivässä.

• Onhan olemassa niin kun Lehtimäki ja Soini, Töysän kiusalla.

• Oottaa kun kuuta nousevaa.

• Opiksi se on kylymä kylypy koiralle.

• Orriilla sinne meette, mutta tammalla takasi tuutte.

• Ovi auki tai kihilat pois.

• Ovi auki tai tulen raamit kaulassa!

• Paavali pyryperse.

• Palijo iso painaa.

• Paras tapa tappelussa: se lyö, ken kerkiää.

• Paree myöhään kun ei millonkaan, sano akka, kun jästin leivän perässä uuniin heitti.

• Paree ventovieras kun huono sukulainen.

• Parraton pusu on kun kermaton kahavi.

• Paska lentää, kun varpusparvi, sano mies, kun ruikulla oli.

• Paskaanen kun töysäläisen lusikka.

• Pauhaaja talossa tarvitaan.

• Pese silimäs ja kampaa pääs, nii outoki tuntee ihimiseks.

• Pettuleili pakkaa sääriin.

• Pieni vale puhheen kaunistaa.

• Pieniä haavoja ja köyhiä sukulaisia ei pijä ylenkahtoo.

• Pijä möly mahassas, Jumala luulee lehemäksi ja kasvattaa hännän takapuoleen.

• Piru on hyvä taijemaalari.

• Pistä vain totena liiviis.

• Pitkiä sääriä ei tarvita kun tuohimehtässä.

• Pohjaton kun papin pussi.

• Pois meiltä kituelämä.

• Polttaen tavarastaan pääsee.

• Pompippas vielä, sano akka kun kirpun suuhunsa pisti.

• Puhheet on kun miehellä ja työt mahtus nuuskatoosaan.

• Puhhuu mitä sylyki suuhun tuo ja vesi kielelle viruttaa.

• Puhhuu ulukopuolelta hampaijen.

• Puhu vertaistes kanssa, kissien ja koirien.

• Purreeko mahhaas vai mikä vaivaa?

• Pystytuuli kun taka-Topin viinatehtaalla.

• Pyyvä ihte ihtelles taikinaa!

• Päivän on vaikka aijan vihtaksena.

• Päältä syöneen näkkee.

• Reikä on elävä, se kasvaa.

• Reikä rengin perseessä, piijalla on kaks.

• Renkiä ja vanahaa tammaa ei tuu surko.

• Rohkee ruokasa hakkee, ujo näläkää näkkee.

• Ruis se on parasta mehtän rehusta.

• Ruumissaarnassa hyvät työt muistetaan.

• Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn.

• Saahakseen susi uluvoo.

• Saisinkohan minä kapan sellasia, sano rouva, kun munakauppaan meni.

• Saivareen täi paskantaa.

• Sama se on mennee Kuopioon eli Iisalmeen, kun siellä on katulyhty kummassakin.

• Sama se on saunalle, vaikka riihi pallaa.

• Savolainen pulloposki syö puuron leivän kanssa.

• Se ei tiijä enempää kun sika hoppeelusikasta.

• Se friskaa vanahaa roppaa, sano vanahat piiat, kun vanahaa tammaa oriin luona käyttivät.

• Se kulukee valeen kengissä.

• Se oli niin pitkä vales kun teiltä tänne.

• Se on haaleeta kun lesken rakkaus.

• Se on huono isä, joka ei tee parempaa poikaa kun on ihte.

• Se on huono lintu, joka ei jaksa höyheniään kantaa.

• Se on lujassa kun perisynti.

• Se pittääkin tapahtua ja äkkiä, ennen kun lapsi riehaantuu, sano akka vihillä.

• Se tapahtuu ussein, että vasikasta lehemä tullee.

• Selevähän se on, päissäänhän se on.

• Siinäpähän mennee kalijan turvin, kun ei oo viinaakaan.

• Siitäpä piru sai hyvän rekinahan.

• Sika söi evväät.

• Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine.

• Silloin on köyhäkin rikas, kun maha on täysi.

• Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen.

• Sinäkö oot viisain isäs lapsista vai se, joka räkäkirnuun kuoli?

• Sisuaan ei piä kaottaa ennen kaheksaakymmentä vuotta.

• Sisulla sekkaan, sano Lapuan poika.

• Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan.

• Suu kun seihtemän leivän uuni.

• Suu söis ja vatta vetäs, vaan nuo rentturääppänät reppeevät.

• Syö kun käki elättäjäsä.

• Syö paskaa, kun ei rukkiinen leipä kelepaa!

• Syö, syö, syksyllä tapetaan.

• Syöneen hyvä, säästäneen parempi.

• Syöty ei tuu takasi.

• Taivaassa tavataan, sano rovasti, mutta eri paikassa, sano pastori.

• Tapellen kissa poikia tekkee.

• Tappaa et tohi ja tiineeks et saa.

• Tavaraa saatas, kalua naitas, mutta mitä hautaan viijään.

• Tekihän ees yhen veronmaksajan yhteiskuntaan, kun muuta ei viihti, sano muori, kun miniä vauvan sai.

• Tekkee lähtöö kun Mäkiset Ruohtiin.

• Terävä kun maon kieli.

• Tiet on kun matteen nahka.

• Tietää vähän enemmän kun mitä nenästä suuhun tippuu.

• Toruva akka on tekevä.

• Tosi on, jos ei toisin oo.

• Totinen kun pukki tuomiolla.

• Tuli pahimmoiksi juuri kun sujen suuhun.

• Tullee omillaan toimeen kun Rantasen kerijäläiset.

• Tunnetkos kouran voimia, sano närpiöläinen silakalle.

• Tuommoseen ihimiseen ei aika mies viihti paskasta varvastaan pyhkiä.

• Turha nuukuus ja pieni varkaus ei auta kettään.

• Tyhjä kun käen pesä.

• Tyhyjä ei paukaha.

• Tyhymyyttään lapset paskaa syö.

• Tyrtty kun Moksun piiat kyrpään.

• Tyynessä lahessa ne kalat kuttee.

• Työmiehen pittää hiota ja haista.

• Työmiehen pittää syyvvä, että riskisti pierettää.

• Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa.

• Urakkatyö ja päiväpalakka.

• Uskosa kutakin auttakoon.

• Uutuuven kankee kun entisen miehen akka.

• Vaihtelu virkistää ja naisväkkee varsinkin.

• Valakeus nauraa pimmeyven töille.

• Vanahaa poikaa ei pane pakkanenkaan.

• Varas luulee veljekseen, huora sisarekseen.

• Varas varkaan varasti, piru petti perkeleen.

• Veellä on notkea selekä.

• Vellillä ei jaksa kun veräjälle, puurolla jaksaa puoliväliin ja perunoila päähän asti.

• Vesi on paskan lääke.

• Vielä siitä kiireempikin tullee.

• Viina se viisaankin villihtee.

• Virkani puolesta henkeni haisee.

• Voi Aatamin saparo.

• Voi hapanlohko.

• Voi ihmistä vällyt päässä ja siltikin pää jäässä.

• Voi riemurasian peittoo, sano muori punasta esiliinaa.

• Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia.

• Voi sitä elämää, jossa on monta emäntää.

• Voi taivasten talikynttelit ja helevetin veistinpenkki.

• Vällyt pallaa, sanottiin kun rutjat palo.

• Yhtä luuta kun sujen selekä.

• Ähtäriläinen mennee saunaan ja pannee vihan lihan välliin.

• Ähtäriläiset on laittanu kaikki omasuutesa kenkiin.

• Älä lähe sontiaisen perrään, se vie sontakassaan.

• Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee.

• Ärree kun kerijäläinen pakkasella.

Lähteet

• Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X.