Pohjoispohjalaisia sananlaskuja

Pohjanmaa Katso myös Oululaisia sananlaskuja

• Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi)

• Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii)

• Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki)

• Akanpää - lampaanpää. (Paavola)

• Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo)

• Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki)

• Akkavalta, paskavalta. (Sievi)

• Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola)

• Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila)

• Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi)

• Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki)

• Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä)

• Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi)

• Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi)

• Ei lisä liijaksi oo. (Sievi)

• Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi)

• Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe)

• Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe)

• Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi)

• Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi)

• Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka)

• Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi)

• Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola)

• Ei vuori siitä vyöry, jos harakka kupeella nokkii. (Haapajärvi)

• Ei yksi kauvan naura. (Paavola)

• Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila)

• Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos)

• Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe)

• Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo)

• Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola)

• Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi)

• Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo)

• Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi)

• Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)

• Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki)

• Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)

• Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä)

• Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi)

• Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi)

• Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes)

• Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola)

• Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki)

• Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi)

• Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki)

• Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi)

• Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo)

• Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä)

• Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.)

• Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi)

• Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi)

• Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi)

• Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki)

• Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila)

• Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi)

• Kun on ottanut pirun veneeseen, niin pitää soutaa maalle asti. (Kestilä)

• Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi)

• Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo)

• Kyllä piru perijöitä tuopi, kun Jumala hengen ottaa. (Paavola)

• Kyllä piru puuta tuopi, kun pyhänä puukon käteesä ottaa. (Rantsila)

• Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos)

• Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos)

• Kylmä pirtti, raaka sauna, emäntä kylän kävijä. (Liminka)

• Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo)

• Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi)

• Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala)

• Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska)

• Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila)

• Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi)

• Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi)

• Luu lonijan kouraan. (Ylivieska)

• Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.)

• Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila)

• Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola)

• Mylläri ellää myllyllää ja paras piika pillullaan. (Vihanti)

• Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi)

• Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä)

• Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki)

• Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi)

• Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi)

• Oma on aena oma. (Kestilä)

• On köyhälläkin vettä. (Kuusamo)

• Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi)

• Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi)

• Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi)

• Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi)

• Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi)

• Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto)

• Parempi on emäntä talosa, vaikka lavittalla istus. (Rantsila)

• Parempi on hyvä päivä eessä kun takana. (Liminka)

• Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi)

• Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi)

• Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi)

• Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki)

• Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi)

• Puhumata paras. (Kestilä)

• Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto)

• Päiväksi merelle ja viikoksi evästä. (Sievi)

• Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii)

• Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola)

• Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi)

• Riihimies on herra. (Paavola)

• Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi)

• Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto)

• Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki)

• Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi)

• Se o veäri, että muna kannaa neovvoo. (Säräisniemi)

• Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi)

• Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi)

• Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki)

• Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi)

• Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki)

• Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi)

• Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki)

• Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa. (Sievi)

• Suojan sumu iltasella. (Haapavesi)

• Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen)

• Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska)

• Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila)

• Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä)

• Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus. (Kärsämäki)

• Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä)

• Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.)

• Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi)

• Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä)

• Veres vittu on kyrvän herkku. (Sievi)

• Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila)

• Yksi viimmeksi jää. (Kestilä)

• Äkkirakkaus tekee paskatille. (Liminka)

• Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto