Satakuntalaisia sananlaskuja

Katso myös Raumalaisia sananlaskuja

• Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen)

• Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki)

• Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori)

• Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia)

• Aikas kutaki. (Eurajoki)

• Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku)

• Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa)

• Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää)

• Apu kärväsenki apu. (Ahlainen)

• Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen)

• Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori)

• Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori)

• Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku)

• Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää)

• Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila)

• Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku)

• Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori)

• Ei harakka ole lintu. (Pori)

• Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori)

• Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori)

• Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori)

• Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku)

• Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila)

• Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki)

• Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää)

• Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila)

• Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku)

• Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö)

• Ei nälkästä jekuta. (Siikainen)

• Ei ole menemistä pirun pakarituppaan, ei saa lämmintä leipää eikä pääse pois. (Pori)

• Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura)

• Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori)

• Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku)

• Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku)

• Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura)

• Ei rikas rahojansa kehu. (Pori)

• Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki)

• Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki)

• Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori)

• Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen)

• Ei sota sanomita kulje. (Karkku)

• Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia)

• Ei sutta neulalla tapeta. (Kokemäki)

• Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki)

• Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula)

• Ei öljyllä tulta sammuteta. (Ahlainen)

• Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku)

• Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku)

• Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki)

• Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen)

• Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä)

• Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila)

• Etelästä tulee vetelää. (Ulvila)

• Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia)

• Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku)

• Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori)

• Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen)

• Hampais koiran miakka o. (Noormarkku)

• Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura)

• Harva päivä hääpäivä. (Pori)

• Haukka sauhuti elää. (Vampula)

• Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku)

• Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa)

• Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen)

• Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori)

• Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki)

• Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen)

• Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia)

• Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia)

• Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila)

• Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku)

• Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia)

• Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila)

• Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki)

• Hullun eväät ensin syödään. (Vampula)

• Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori)

• Isosesti isoset pieree. (Huittinen)

• Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)

• Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää)

• Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku)

• Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila)

• Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori)

• Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki)

• Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)

• Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori)

• Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori)

• Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia)

• Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori)

• Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku)

• Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen)

• Kattoo piruki, vaikkei ole muukko yks silmä. (Lavia)

• Kell on akka, sill on vakka. (Pori)

• Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia)

• Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku)

• Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila)

• Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen)

• Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki)

• Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia)

• Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä)

• Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki)

• Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö)

• Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen)

• Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula)

• Kyl pirulla juonia piisaa. (Vampula)

• Kyl fiksut ain pärjää. (Pori)

• Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori)

• Kyl susi penikkas ulvomaan opettaa. (Eurajoki)

• Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia)

• Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi)

• Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila)

• Kyllä lehmä ruakkijas tuntee. (Noormarkku)

• Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen)

• Kyllä piru omansa perii. (Pori)

• Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki)

• Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen)

• Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku)

• Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku)

• Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku)

• Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori)

• Leipä lapsen paras o. (Ulvila)

• Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia)

• Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia)

• Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen)

• Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki)

• Mies hartevas, piika perseväs. (Eura)

• Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen)

• Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia)

• Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen)

• Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia)

• Nahkaa on muuallakin, ei vain poliisin tupes. (Siikainen)

• Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori)

• Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki)

• Naitua naiset lihoovat. (Pori)

• Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala)

• Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen)

• Nälk o leevä särvin. (Eurajoki)

• Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku)

• Nälkä köyhän ystävä on. (Kullaa)

• Paimen paras palkollinen. (Huittinen)

• Paimen saa kiittää emäntää leivän edestä ja lehmää piimän edestä. (Eurajoki)

• Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki)

• Parempi hyppynen hyvettä kuin nelikko oppia. (Siikainen)

• Paska ahneen kooras. (Nakkila)

• Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa)

• Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen)

• Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku)

• Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila)

• Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää)

• Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura)

• Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku)

• Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia)

• Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori)

• Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori)

• Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia)

• Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen)

• Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori)

• Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi)

• Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila)

• Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki)

• Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki)

• Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä)

• Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia)

• Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen)

• Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia)

• Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa)

• Sota sortaa, rauha rakentaa. (Noormarkku)

• Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku)

• Suu säkkiä myöten. (Ahlainen)

• Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa)

• Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen köyhänä pitää. (Kankaanpää)

• Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen)

• Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku)

• Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura)

• Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku)

• Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki)

• Toinen vuor, toinen mäki, ei kumar kumpikaan. (Eura)

• Tuli on hyvä trenki, mutta huono isäntä. (Kankaanpää)

• Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia)

• Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki)

• Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku)

• Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki)

• Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori)

• Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori)

• Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori)

• Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa. (Siikainen)

• Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko sana päiväs! (Merikarvia)

• Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia)

• Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto