Päijäthämäläisiä sananlaskuja

Katso myös Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta

  • Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.)
  • Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä)
  • Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi)
  • Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti)
  • Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala)
  • Arat työttömän kädet. (Asikkala)
  • Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola)
  • Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä)
  • Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä)
  • Ei hullu huhmarissakaan paremmaks tu. (Koski Hl.)
  • Ei hätä auta muus kun kirpun kiinniotos. (Koski Hl.)
  • Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila)
  • Ei niin pientä virtaa, ettei vettä mereen vie, eikä niin vakaista piikaa, jolta ei mies mieltä vie. (Asikkala)
  • Ei nimee osteta eikä sukuu myyrä. (Orimattila)
  • Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila)
  • Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. (Orimattila)
  • Ei yksi kauan riitele. (Padasjoki)
  • Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila)
  • Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila)
  • Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.)
  • Elä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin. (Asikkala)
  • Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila)
  • Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä)
  • Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä)
  • Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila)
  • Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä)
  • Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala)
  • Ittestääs viisas lain lukee. (Kärkölä)
  • Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola)
  • Jollei katto kaali itteäh, niin syöttäköh kylän pukil. (Artjärvi)
  • Jos on muija puhemiehenä, niin sika vihkii. (Orimattila)
  • Jos piru toivotun viep, nii kyllähä Luoja suorun tuop. (Orimattila)
  • Kerta se on ensimmäinkii. (Orimattila)
  • Kierrä kivi, älä kiroa! (Lahti)
  • Kukko on kööhän kello. (Heinola)
  • Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä)
  • Kyl kelpaa ketun elie, pohjatuul, päiväpaiste. (Heinola)
  • Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila)
  • Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.)
  • Kyllä sen selkä kestää, minkä kuivat seinätkin. (Heinola)
  • Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila)
  • Käytetty kuluu ja piletty ohenee. (Hollola)
  • Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. (Orimattila)
  • Luu jää jakajan kouraan. (Lahti)
  • Milläs piru sitten ajaa, kun hevosens tappaa? (Hollola)
  • Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä)
  • Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä)
  • Mitä enämmen sontaa hajottaa, sit enämmen se haisee. (Artjärvi)
  • Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala)
  • Muijaa saap lyölä ja kurittaa sen minkä muilt töilt kerkiää. (Nastola)
  • Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila)
  • Nälkä leivättömän, vilu turkittoman. (Hartola)
  • Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää. (Nastola)
  • Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti. (Lahti)
  • Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola)
  • Pakkanen pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä. (Sysmä)
  • Parempi aamuaikai kuin iltamyöhäi. (Asikkala)
  • Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila)
  • Pers ei usko velkua. (Hartola)
  • Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila)
  • Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola)
  • Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.)
  • Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. (Hollola)
  • Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.)
  • Rikas ajaa, vara yllyttie. (Heinola)
  • Rikas köyhtyy, rakas lauhtuu, mut koree on aina koree. (Asikkala)
  • Rikkaall on kaekkea, sill on velkoaki. (Sysmä)
  • Rikkaan tuvas on korkeja kynnys. Jos köyhä yrtteä siitä yltte, ni soa tikun perseisiisä. (Sysmä)
  • Rumat ne vaatteillaan koreilee. (Hollola)
  • Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki)
  • Sehää se isä, joka ilmottaa. (Nastola)
  • Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola)
  • Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski)
  • Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. (Sysmä)
  • Surua suuret hiukset, harmia harmaat karvat. (Koski Hl.)
  • Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annettaissa. (Orimattila)
  • Tasan munat, löys pesän kuka hyvää. (Sysmä)
  • Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola)
  • Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä)
  • Veljestähhän paha vierasmiehen ottaa. (Artjärvi)
  • Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä)
  • Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä)
  • Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola)
  • Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu. (Kärkölä)
  • Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola)
  • Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks. (Orimattila)
  • Älä ärrytä karhua karjavittal! (Hollola)

Lähteet muokkaa

  • Kansanrunousarkisto