Keskisuomalaisia sananlaskuja

• Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä)

• Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa)

• Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka)

• Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää)

• Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä)

• Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki)

• Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti)

• Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi)

• Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa)

• Ei haikua ilman tulta. (Laukaa)

• Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen)

• Ei haukkuva koira pure. (Viitasaari)

• Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu)

• Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas)

• Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä)

• Ei lupa talloo hävitä. (Keuruu)

• Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari)

• Ei mylläri nälkään kuole. (Karstula)

• Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä)

• Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen)

• Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää)

• Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti)

• Ei se kysy, joka tietää. (Luhanka)

• Ei sota sitä katso, jos miehiä menee. (Laukaa)

• Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen)

• Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen)

• Eloon elävän mieli. (Jämsä)

• Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi)

• Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka)

• En syö särkikalloo enkä riijoo piikalikkoo. (Hankasalmi)

• Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi)

• Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti)

• Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi)

• Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen)

• Harvoin kataja mahlajoi, harvoin laiha hikoo. (Korpilahti)

• Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi)

• Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula)

• Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu)

• Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski)

• Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää)

• Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula)

• Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti)

• Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski)

• Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari)

• Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari)

• Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen)

• Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi)

• Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka)

• Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas)

• Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu)

• Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen)

• Iso kello kauvas kuuluu. (Keuruu)

• Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula)

• Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen)

• Joka miekkaan tarttuu, se tuppeen hukkuu. (Laukaa)

• Joka pettua purroo, se paljo surroo. (Kivijärvi)

• Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa)

• Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa)

• Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä)

• Jos Porist oot, niin piru oot. (Korpilahti)

• Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen)

• Karhulla on yhdeksän miehen voima, mutta yhden ymmäärrys. (Kuhmoinen)

• Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti)

• Koko käillä työhön ja leipään. (Jämsä)

• Kolme on kovaa: koivunen halko, venäjälehtitupakka ja rukiinen leipä. (Korpilahti)

• Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen)

• Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä)

• Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi)

• Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi. (Jämsä)

• Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä. (Kannonkoski)

• Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä)

• Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula)

• Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä)

• Kyllä jokainen karhua kamarissa ampuu. (Saarijärvi)

• Kyllä mierokin jotakin oppia antaa. (Karstula)

• Kyllä reki varsan neuvoo. (Pihtipudas)

• Kyllä sorsa poikasa uimaan opettaa. (Jämsä)

• Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi)

• Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta kesällä. (Viitasaari)

• Kyrpähän yöllä töitä tekee. (Jämsä)

• Laita puukko pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi)

• Luulo toista luuloo, varas toista vartoo. (Viitasaari)

• Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu)

• Matka on mänevän mielessä. (Jämsä)

• Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen)

• Minkäs se pakkanen komialle taetaa. (Hankasalmi)

• Missäs pata jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa? (Laukaa)

• Mitäs se riiheen kuuluu, jos sauna palaa. (Viitasaari)

• Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski)

• Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä)

• Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä)

• Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa. (Hankasalmi)

• Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi)

• Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi)

• Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari)

• Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä)

• Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi)

• On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi)

• Opiksihan ne ouvat pienet vahingot. (Viitasaari)

• Oppi maksaa rahaa. (Laukaa)

• Ota oppi ohtaas, neuvo nenänvartees! (Jyväskylä)

• Ota puukko tupestas ja akka vierestäs. (Sumiainen)

• Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas)

• Pieru on paskan postimies. (Viitasaari)

• Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula)

• Pilkkaa pirua ja narraa näköstäs, niin saat syntis anteeksi ja oman nahkas takaisin. (Pihtipudas)

• Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki)

• Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula)

• Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä)

• Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi)

• Pureva koira ei hauku. (Sumiainen)

• Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu)

• Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa)

• Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa)

• Roapikoot, jota syyhyttää. (Äänekoski)

• Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki. (Kivijärvi)

• Ruma työtä runtelee, kaunis varttaan karttaa. (Pihtipudas)

• Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä)

• Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu)

• Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski)

• Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi)

• Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi)

• Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi)

• Sille lehmälle ei oo sarvia luotu, joka puskea tahtois. (Jyväskylä)

• Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi)

• Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari)

• Sotamiehen akka on kuin kalamiehen koira. (Saarijärvi)

• Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan herkku. (Saarijärvi)

• Taikinan valta talossa. (Sumiainen)

• Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee. (Viitasaari)

• Täe saevareen paskantaa. (Laukaa)

• Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula)

• Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula)

• Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas)

• Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto