Kantahämäläisiä sananlaskuja

Häme

  • Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja)
  • Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela)
  • Alku tappaa. (Tammela)
  • Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi)
  • Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja)
  • Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi)
  • Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme)
  • Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila)
  • Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula)
  • Ei muija ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on tynnyrin sualaa sen leipään käyttänny. (Vanaja)
  • Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa. (Hattula)
  • Ei nualeminen vattaa täytä. (Hattula)
  • Ei pirot parane, jollei vieraat vähene. (Tammela)
  • Ei rikas jollei nuuka. (Tammela)
  • Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos)
  • Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula)
  • Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula)
  • Ei tartte viinaa Viroon viedä. (Hämeenlinna)
  • Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi)
  • Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi)
  • Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi)
  • Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela)
  • Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi)
  • Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa)
  • Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola)
  • Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi)
  • Häihin mennään häviöks taikka häppeeks. (Tammela)
  • Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho)
  • Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi)
  • Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi)
  • Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään. (Forssa)
  • Kukko laulaa niinku ruakitaan. (Loppi)
  • Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi)
  • Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela)
  • Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi)
  • Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula)
  • Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko)
  • Kyllä kettuki kerran satimeen jää. (Forssa)
  • Kyllä köyhyyres ain tyätä on. (Loppi)
  • Kyllä tauti pian tullee, muttei pysy kauvan. (Tammela)
  • Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi)
  • Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi)
  • Laiska tyäs huomiseen lykkää. (Loppi)
  • Mies se on hävinnytkin. (Hämeenlinnan pit.)
  • Minkä koski tuo, sen virta vie. (Tammela)
  • Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi)
  • Nuori miäs naimaton, sukaton ja pairaton. (Hämeenlinna)
  • Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi)
  • Oma apu paras apu. (Hämeenlinna) (KRA)
  • Onnellaas miäs sotaa käy. (Loppi)
  • Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua. (Renko)
  • Pennisä tuhanten alku. (Tammela)
  • Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi)
  • Pouta on paras heinämies. (Renko)
  • Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi)
  • Puhujen asiat selkenee. (Tammela)
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho)
  • Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi)
  • Rienten riihelle, rienten paskalle. (Lammi)
  • Ruma on susi pärevalkeella. (Loppi)
  • Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula)
  • Sitä enemmän sonta haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela)
  • Suala maun antaa, suala maun ottaa. (Tammela)
  • Suutari pysyköön lestissään. (Tammela)
  • Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko)
  • Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos)
  • Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa)
  • Viina on parran sontaa. (Renko)
  • Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi)
  • Älä nualase, ennenkun tipahtaa! (Jokioinen)

Lähteet

muokkaa
  • Kansanrunousarkisto