Zachris Topelius

Zachris (Zacharias, Z., Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 – 12. maaliskuuta 1898) oli suomalainen kirjailija, runoilija, lehtimies ja historioitsija.

Zacharias Topelius (1866)

Ville Vallgren, Topelius ja lapset, 1932, Helsingin Koulupuistikko.

Sitaatteja

• ”Usein on sanottu ja silti usein unohdettu, että jos mies on ihmiskunnan pää ja käsi, niin nainen on sen lämmin sydän, jossa jokainen tunne syntyy.”
  • Till Finlands Mödrar (Helsingfors Tidningar 4.1.1845)

• "Omatunto on enkeli, jonka Jumala pani vartioimaan sydämemme porttia, ja lapsuuden päivinä kuulemme sen äänen selvästi. Myöhemmin käymme usein huonokuuloisiksi."

• "On kaksi voimaa, jotka voivat siirtää vuoria: satu ja usko!"

• "Koko lapsuus on itsessään runoutta."

• "Kun vaarassa on lapsi, kun se lankee, / niin enkeli sen sylihinsä ottaa / ja lasta varjelee." (SSSK)

• "Kuolon varjo on vain elämän sarastusta."

• "Laps' Suomen, ällös vaihda pois / sun maatas ihanaa!" (SSSK)

• "Mutta millekään kaupungille ei tulevaisuus hymyile toiveikkaampana kuin Viipurille." (SSSK)

• "Oi kuinka köyhä Suomi sentään on rikas kauneudesta!" (SSSK)

• "Nykyaika on menneisyyden perillinen ja jättää perintönsä tulevaisuudelle."

• "Suomen kieli on kuin läpinäkyvä verho, josta kaikkialta kuultaa kansan henki. Se on vielä löytölapsi Euroopassa, silkkiin kapaloituna, mutta korpeen hylättynä. Kun tämä lapsi kasvaa ja pystyy näyttämään toteen sukuperänsä, niin se tunnetaan kuninkaantyttäreksi."

• "Suomen lipun ensimmäinen vartija, / Suomen nimen vanhin kantaja ..."

• "Tääll' lepäävät vuossadat Suomen menneisyyden."

• "Älä ole milläsikään, jos ihmiset nauravat sinua; parempi se on kuin jos Jumalan enkelit itkisivät sinua."