Sakari Pälsi

Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Sakari Lemmitty Pälsi (9. heinäkuuta 1882 Loppi – 22. huhtikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen professori, arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja.

Kirjailija Sakari Pälsi 1961.

SitaattejaMuokkaa

  • "Hevosmiehet, niin ratsastajat kuin ajopelein kulkevat, ovat kaikkialla maailmassa aina olleet kopeata väkeä."
  • "Kamera on vaarallinen matkatoveri, kiikariakin pahempi tyrannisoimaan käyttäjäänsä." [1]
  • "Kyky antautua saunakylvyn hoiviin on luonnonlahja, ja ymmärtämättömyys tätä ihmisolemuksen muokkaajaa ja lepuuttajaa kohtaan kova osa."
  • "Vornanen hiihti eläissään neljäsataa ilvestä, mistä tulee aikamoinen mitta umpihangen taivalta."

UiguurivaltakuntaMuokkaa

  • "Mongolia on täynnä muinaisia muistomerkkejä" ... "Niiden tekijät ovat olleet kirjoitustaitoisia ja usein varustaneet merkkimiestensä haudat kivipatsaisiin hakatuilla vainajain elämänkerroilla. Mainion tanskalaisen tutkijan Vilhelm Thomsenin on onnistunut tulkita nämä kivikirjoitukset ja saada selville, että niiden tekijät ovat olleet eräs mongolilais-turkkilainen kansa nimeltä uiguurit.
  • "Mainituilla uiguureilla ol 8:nnella vuosisadalla jKr. mahtava valtakunta nykyisessä Pohjois-Mongoliassa, jossa tavataan lukuisia raunioita uiguurien linnoitetuista kaupungeista. Uiguurit olivat uskonnoltaan budhalaisia, ja myöskin nestoriolainen kristinoppi ja zoroasterilaisuus olivat levinneet heidän keskuuteensa."
  • "Suomalais-Ugrilainen Seura, ---, varusti taas keväällä 1909 kaksi retkikuntaa Mongoliaan etsimään uigurilaisia muinaisjäännöksiä. Toisen retkikunnan muodosti J.G. Granö yksinään, toiseen, jonka teitä kirjamme seura, kuuluivat G.J. Ramstedt ja kirjoittaja (Sakari Pälsi)"
  • "Tutkimusten alkuunpanija oli Otto Donner.[2]

LähteetMuokkaa

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 481. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Pälsi Sakari: Valkoiset arot - Muistoja Mongolian matkalta, Alkusanat 1911 s. 7, Otava 1949