Wikisitaatit

Friedrich Nietzsche

saksalainen filosofi
(Ohjattu sivulta Epäjumalten hämärä)

Friedrich Nietzsche (15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli vaikutusvaltainen saksalainen filosofi, runoilija ja kirjailija.

Friedrich Nietzsche
Nietzsche vuonna 1899
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Katso myös Käärmeen kevät ja Venezia

Sitaatteja

muokkaa

A

muokkaa
  • Ajatus tulee silloin kun se haluaa, ei silloin kun minä tahdon. [1]
  • Alaruumis on syynä siihen, ettei ihminen hevin luule olevansa jumala. [1]
  • "Antakaa meille anteeksi meidän ansiomme." Sitä meidän pitäisi lähimmäisiltämme pyytää. [1]
  • Anteeksi ystäväni, olen päättänyt maalata onnellisuuteni seinälle.
  • Asia joka tulee selväksi lakkaa koskettamasta meitä. [1]
  • Askeetti tekee hyveestä pakon.[2]
  • Auktoriteettiusko lisääntyy luovien voimien vähentyessä.
  • Autuaita ovat ne jotka unohtavat, sillä niin he selviytyvät jopa erehdyksistään. [1]

B

muokkaa

E

muokkaa
  • Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalisten ilmiöiden tulkintaa.[4]
  • Ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja. [5]
  • Ei pidä mennä kirkkoihin, jos tahtoo hengittää puhdasta ilmaa.[4]
  • Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua.
  • Ei tunteen voimakkuus vaan sen kestävyys luo korkeamman asteen ihmiset.
  • Elämä ei ole argumentti; elämän edellytyksiin voisi kuulua erehdys.[6]
  • Elämä ilman musiikkia olisi erehdys. Saksalainen kuvittelee, että jopa Jumala laulaa lauluja. [1]
  • Emmekö vielä kuule hälinää, joka syntyy, kun haudankaivajat hautaavat Jumalan? Emmekö vielä tunne mätänevän Jumalan hajua? — jumalatkin mätänevät! Jumala on kuollut! Jumala pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet! Kuinka me lohduttaudumme, me kaikkien murhaajien murhaajat? Pyhin ja mahtavin, mitä maailma on tähän saakka omistanut, on vuodattanut verensä kuiviin meidän veitsiemme alla, — kuka pyyhkii meistä tämän veren?[6]
  • En hyökkää koskaan henkilöitä vastaan, vaan käytän henkilöitä ainoastaan voimakkaana suurennuslasina, jolla voi tehdä näkyväksi yleisen mutta vaikeasti käsitettävän hätätilan.[7]
  • En lue Pascalia vaan rakastan häntä kristinuskon opettavaisimpana uhrina, joka murhattiin hitaasti, ensin ruumiillisesti ja sitten psykologisesti – koko tämän epäinhimillisen julmuuden kauhistuttavimman muodon logiikan mukaisesti.[7]

F

muokkaa
  • Filosofia on eräänlainen kosto todellisuudelle. [8]
  • Filosofia, siten kun olen tähän mennessä ymmärtänyt ja elänyt, on vapaaehtoista elämää jään keskellä, korkeilla vuorilla, olemassaolon kaiken oudon ja kyseenalaisen etsintää ja tutkimista, kaiken sen, minkä moraali on tähän asti julistanut pannaan.[7]
  • Filosofin pitää olla aikakautensa huono omatunto. [9]

H

muokkaa
  • Havaitsin eräiden piirteiden säännöllisesti toistuvan toisten kanssa ja toisiin liittyvinä; kunnes minulle viimein selvisi kaksi perustyyppiä ja tuli ilmi eräs peruseroavaisuus. On herra-moraalia ja orja-moraalia...
  • Hieno mies, te sanotte. Minä näen vain oman ihanteensa näyttelijän.
  • Historiankirjoittaja katsoo taaksepäin. Lopulta hän myös uskoo takaperin. (SSSK)
  • Hulluksi ei tee epäilys vaan varmuus.[7]
  • Humaaniuteni ei koostu myötätunnosta ihmisiä kohtaan vaan sen kestämisestä, että tunnen myötätuntoa heitä kohtaan... Humaaniuteni on jatkuvaa itseni voittamista.[7]
  • "Hyvä ja paha ovat Jumalan ennakkoluuloja" - sanoi käärme. [10]
  • Hävetä moraalittomuuttaan: se on askelma portaissa, joiden toisessa päässä häpeää moraalisuuttaankin. [11]

I

muokkaa
  • Idealistia ei voi parantaa: jos hänet karkotetaan taivaastaan, hän ottaa ihanteekseen helvettinsä. [12]
  • Ihminen ei vihaa niin kauan kuin halveksii. (SSSK)
  • Ihmiset tungeksivat valoon, eivät paremmin nähdäkseen vaan paremmin loistaakseen.
  • Ihmisystävällisempi kulttuuri ottaa vastaan ensimmäisen voitonseppeleensä murhanhimon alttarilla, samalla tavalla kuin kreikkalainen oikeusnäkemys, joka on tosiassa kehittynyt murhasta ja murhanhimosta![13]
  • Ihminen on nuora, eläimen ja yli-ihmisen välille jännitetty - nuora kuilun yllä. [14]
  • Ihminen yksin kärsi niin hirvittävästi tässä maailmassa, että hänen oli pakko keksiä nauru.
  • Ihmisessä pitää olla kaaosta, jotta hän osaisi synnyttää tanssivan tähden.[15]
  • Ihmiset elävät huomista varten, koska ylihuominen on epävarma. [16]
  • Ihmiset vaativat vapautta vain silloin kun heillä ei ole valtaa. [17]
  • Ihmiskunnan tähän asti vakavasti pohtimat asiat eivät ole mitään realiteetteja, vaan kuvitelmia, ankarammin sanottuna sairaiden, syvimmässä mielessä vahingollisten luontojen huonoista vaistoista peräisin olevia valheita – kaikki sentapaiset käsitteet kuin "Jumala", "sielu", "hyve", "synti", "tuonpuoleinen", "totuus", "ikuinen elämä"...[7]
  • Ihmiskunta vedetään nenästä parhaimmin moraalilla![18]
  • Ihmisystävällisyydessä ei ole yhtään ihmisvihaa, mutta juuri siitä syystä liian paljon ihmishalveksuntaa.[4]
  • Iloinen epäusko on terveyden merkki. Kaikki ehdoton on sairasta. (SSSK)
  • Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen.
  • Isät ja pojat kohtelevat toisiaan paljon armeliaammin kuin äidit ja tyttäret. (SSSK)
  • Itsemurhan ajatus on vahva lohdutus: sen avulla pääsee ihminen yli monen huonon yön.[4]

J

muokkaa
  • Ja kun kerran heräät, olet ikuisesti hereillä.[15]
  • Ja mikä sitten pelasti tytön hyveen? Hänen omantuntonsa ääni? Ei, ei. Naapurin ääni. [19]
  • Jeesus kuoli liian pian. Hän olisi arvioinut oppinsa uudelleen, jos olisi elänyt minun ikääni. (SSSK)
  • Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi. Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.[15]
  • Jokainen filosofia, joka uskoo poliittisella tapahtumalla voitavan sivuta, ellei jopa ratkaista, olemassaolon ongelmaa, on vitsi- ja pseudofilosofiaa.[20]
  • Jokaisella hyveellä on etuoikeutensa: esimerkiksi se, että saa kantaa tuomitun polttoroviolle oman risukimppunsa. [21]
  • Jokaisesta tulee rohkea, kun huomaa jonkun, joka on epätoivoissaan. [22]
  • Joku toinen kansa jätti keihäänsä lojumaan siihen paikkaan, johon se oli pudonnut, mutta kreikkalaiset älysivät poimia sen ja heittivät sen vielä pidemmälle.[13]
  • Jos ihmisellä on korkea päämäärä, hän on oikeudenkin eikä vain tekojensa ja tuomariensa yläpuolella.[6]
  • Jos itsessä on jäljellä vähäisinkin määrä taikauskoa, kykenee itse asiassa torjumaan ajatusta, että on valtavien voimien pelkkä väline, pelkä suukappale, pelkkä inkarnaatio.[7]
  • Jos jumalia olisi olemassa, kuinka voisin sietää sitä etten itse ole jumala – siis mitään jumalia ei ole.[23]
  • Jos kaikki almut annettaisiin vain säälistä, niin kaikki kerjäläiset olisivat kuolleet nälkään jo ajat sitten. (SSSK)
  • Jos minä ymmärrän mitään tästä suuresta symbolistista, niin se on, että hän piti vain sisäisiä realiteetteja realiteetteina, "totuuksina", – että hän näki loput, kaiken mikä koski luontoa, aikaa, paikkaa, historiaa, vain merkkeinä, tilaisuutena vertauksiin.[18] (Jeesuksesta)
  • Jos olet kokenut suuren ilon, niin lausu sille hyvästit. Et milloinkaan saa kokea sitä toista kertaa. (SSSK)
  • Julkilausumattomat totuudet muuttuvat myrkyksi. [24]
  • Jumala on ajatus, joka vääristää kaiken mikä on suoraa. [1]

K

muokkaa
  • Kaikesta mitä on kirjoitettu, rakastan vain sitä, mikä on kirjoitettu verellä.
  • Kaikki filosofia on jonkin elämänvaiheen filosofiaa. [8]
  • Kaikki historiankirjoittajat kertovat asioista, joita ei koskaan ole ollut muualla kuin heidän mielikuvituksessaan. (SSSK)
  • Kaikki luonnonvastaisuus on rappiota. Rappeutunein ihmislaji on pappi: hän opettaa luonnonvastaisuutta. Pappiin ei tepsi väittely vaan vankila.[25]
  • Kaikki ruma heikentää ja masentaa ihmistä. Se muistuttaa häntä rappiosta, vaarasta, voimattomuudesta. [26]
  • Kaksi Euroopan suurinta päihdettä ovat alkoholi ja kristinusko.
  • Kasku on tunteen hautakirjoitus. [27]
  • Kasvattaja ei koskaan sano mitä itse ajattelee, vaan pelkästään sen minkä arvelee olevan kasvatettavilleen hyväksi kuulla. (SSSK)
  • Kasvatus on siittämisen jatkoa ja usein sen jälkikäteen tapahtuvaa kaunistelua. [28]
  • Kavalin tapa vahingoittaa jotakin asiaa on se, että puolustetaan sitä tahallisesti väärin argumentein.[6]
  • Kerjäläiset pitäisi hävittää. On kiusallista antaa heille ja kiusallista jättää antamatta.[15]
  • Ketä vihaan enin tämänpäivän roskaväestä? Sosialistiroskaväkeä, Tshandala-apostoleita, jotka turmelevat työmiehen vaiston, ilon, hänen tyytyväisyydentunteensa pienellä olemisellaan, - jotka tekevät hänet kateelliseksi, jotka opettavat hänelle kostoa... Vääryys ei ole milloinkaan erilaisissa oikeuksissa, se on "yhtäläisten" oikeuksien vaatimisessa...[18]
  • Kiitos on tungettelevampi kuin moite. (SSSK)
  • Kirjan kirjoittaminen vaatii kynän, mustetta ja kirjoituspöydän; nykyisin pidetään sääntönä, että kynä, muste ja kirjoituspöytä vaativat kirjoittamaan kirjan. [29]
  • Kirjat ovat hautoja, / käärinliinoja, arkun lautoja. [30]
  • Kirotut paikat, joissa kristinoppi on hautonut basiliskonmuniaan, on jyrättävä maan tasalle ja julistettava maailman hirveimmiksi alueiksi jälkipolvien kauhuksi. Siellä sopii kasvattaa myrkkykäärmeitä.[25]
  • Kristillinen liike eurooppalaisena liikkeenä on ollut alusta alkaen kaikenlaisten hylky- ja rappioelementtien yhteisliike.[18]
  • Kristillinen päätös pitää maailmaa rumana ja huonona on tehnyt maailmasta ruman ja huonon. [31]
  • Kristillisyys juotti Erokselle myrkkyä; se ei tosin kuollut siihen, mutta rappeutui, paheeksi. (SSSK)
  • Kristillisyys on sitä rikollisempaa, mitä enemmän se lähenee tiedettä. Rikollisista pahin on siis filosofi.[25]
  • Kristinuskossa ei moraali eikä uskonto kohtaa koskaan todellisuutta.
  • Kristinusko syntyi keventääkseen sydämiä: mutta nyt täytyy ensin raskauttaa sydän, voidakseen sitten sitä keventää. [31]
  • Kuinka ilkeitä filosofit voivatkaan olla![4]
  • Kukaan voittaja ei usko sattumaan.[6]
  • Kun etsin toista sanaa musiikille, löydän aina vain sanan Venetsia.[7]
  • Kun ihminen on sairas, hänen hyvyytensäkin sairastaa. (SSSK)
  • Kun ihmisellä ei ole ollut hyvää isää, hänen täytyy luoda sellainen. (SSSK)
  • Kun olemme väsyneitä, meidän kimppuumme hyökkäävät ajatukset, jotka voitimme jo kauan sitten. (SSSK)
  • Kun tietää elämälleen miksi, kestää melkein mitä tahansa miten.
  • Kuvitellessa itselleni täydellistä lukijaa päädyn aina rohkeaan ja uteliaaseen hirviöön, jossa lisäksi on hiven notkeutta, oveluutta, synnynnäistä seikkailijaa ja löytöretkeilijää.[7]
  • Kyynisyys on ainoa muoto, jossa alhaiset sielut hipovat sitä, mikä on rehellisyyttä.[4]
  • Käyn vain sellaisten asioiden kimppuun, joihin minulla ei liity minkäänlaisia henkilökohtaisia eripuraisuuksia tai huonojen kokemusten taustaa. Päinvastoin, hyökkääminen on minulle hyväntahtoisuuden osoitus, toisinaan myös kiitollisuuden osoitus.[7]

L

muokkaa
  • Logiikka on yritys käsittää todellinen maailma jonkin sellaisen olemista koskevan skeeman välityksellä, joka me olemme itse asettaneet.[32]
  • Luonto näyttäytyy, jos ykseyttä ylipäänsä löytyy, mutta arvoituksellisemmin kuin kansanäänestyksissä ja riemuitsevissa sanomalehdissä.[13]
  • Luterilainen pappi on saksalaisen filosofian isoisä. [8]
  • Lähes jokainen poliitikko tarvitsee joskus rehellistä ihmistä niin kipeästi, että hän nälkäisen suden tavoin murtautuu lammaskarsinaan, mutta ei syödäkseen suihinsa ryöstämäänsä oinasta vaan piiloutuakseen sen villavan selän taakse. [33]

M

muokkaa
  • Marttyyrien opetuslapset kärsivät paljon enemmän kuin marttyyrit. (SSSK)
  • Me tahdomme ajaa matematiikan hienouden ja ahkeruuden kaikkiin tieteisiin, niin pitkälle kuin suinkin mahdollista; emme siinä uskossa. että tällä keinolla tulisimme tuntemaan oliot, vaan todetaksemme siten inhimilliset suhteemme olioihin. Matematiikka on vain yleisen ja lopullisen ihmistuntemuksen väline.[6]
  • Me unohdamme vian kun olemme tunnustaneet sen, mutta henkilö jolle olemme tunnustuksemme tehneet, ei sitä unohda. [34]
  • Menetkö naisten luo? Älä unohda piiskaa![15]
  • Menneisyys on oraakkeli, vain tulevaisuuden rakennusmestarit ymmärtävät sen kieltä.
  • Miehen onni on: minä tahdon. Naisen onni on: hän tahtoo. (SSSK)
  • Mielenvikaisuus on yksilöissä harvinaista - mutta ryhmissä, puolueissa, kansoissa, aikakausissa sääntö. (SSSK)
  • Mies on naiselle vain väline, päämääränä on aina lapsi.[23][15]
  • Mihin Saksa vain ulottuukin, siellä se turmelee kulttuurin.[7]
  • Mikä ei tapa minua, se vahvistaa minua.[35]
  • Mikä tekee sankaruuden? Astuminen samalla kertaa korkeinta kärsimystä ja korkeinta toivettaan kohden.
  • Minä en anna almuja. Siihen en ole tarpeeksi köyhä.[15][23]
  • Minä en ole ihminen, olen dynamiittia.[7]
  • Minä olen tehnyt tämän, sanoo muisti; ”Minä en ole voinut tehdä tätä”, sanoo ylpeys. Viimein muisti antaa periksi.
  • Minä sanon sinulle: hyvä sota pyhittää jokaisen tarkoituksen. Sota ja rohkeus ovat saaneet aikaan suurempia asioita kuin armeliaisuus. [36]
  • Missä tahto valtaan jossakin muodossa alenee, siellä alkaa myös joka kerta fysiologinen taantumus, dekadenssi. [37]
  • Mitä Muhammed yksin lainasi myöhemmin kristinopista? Paavalin keksinnön, hänen keinonsa pappishirmuvaltaan, lauman muodostamiseen: kuolemattomuususkon.[18]
  • Mitä on onni? - Tunne siitä että voima kasvaa - että vastustus on voitettu. (SSSK)
  • Mitä sanoo omatuntosi? "Sinun on tultava siksi, mitä olet.
  • Mitä sinä rakastat toisissa? - Omia toiveitani. [38]
  • Mitä sitten lopulta ovatkaan ihmisen totuudet? Ne ovat ihmisen kumoamattomia erehdyksiä.[6]
  • Mitä tehdään rakkaudesta, se tapahtuu aina hyvän ja pahan tuolla puolen. [38]
  • Monikaan mies ei löydä sydäntään ennen kuin on kadottanut päänsä.
  • Musiikin avulla intohimot nauttivat itseään. (SSSK)
  • Muutamista ihmisistä ei tule ajattelijoita siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän muistinsa on liian hyvä. [39]

N

muokkaa
  • Naimisissa oleva filosofi kuuluu huvinäytelmään. [9]
  • Nainen hallitsee äitinä niin kauan kun valtio on sikiöasteella.[13]
  • Naisessa on kaikki arvoitusta, ja kaikkeen mitä naisessa on, löytyy yksi ratkaisu: sen nimi on raskaus. (SSSK)
  • Nauru merkitsee: vahingoniloinen, mutta hyvällä omallatunnolla. (SSSK)
  • Nerous on hienoin kone, mikä on olemassa - sen vuoksi myös haurain.
  • Nykyajan yleisiä käsityksiä ei määritä taiteenjanoinen ihminen vaan orja, ja orjan luonto pakottaa hänet kuvaamaan olotilojaan valheellisilla nimityksillä, jotta hän jaksaisi elää. Ihmisarvon ja työn arvon kaltaiset harhakuvitelmat ovat orjuuden aikaansaamia kehnoja luomuksia, jotka kätkevät orjuuden. Onneton on tämä aika. Orja tarvitsee aatteita, jotka yllyttävät häntä menemään itseensä ja miettimään, miten pääsisi eroon orjuudestaan![13]
  • Nämä Jumalan kukonpojat (papit). (SSSK)

O

muokkaa
  • Oi Voltaire! Oi humaniteetti! Oi typeryys![4]
  • Olemme aina omassa seurassamme.
  • Olen filosofi Dionysoksen opetuslapsi, ja satyyrikin olisin mieluummin kuin pyhimys. [40]
  • Olen hyvilläni, kun kuulen, että aurinkomme liikkuu nopeasti Herkuleen tähtikuvioon päin: ja toivon että ihminen täällä maan päällä noudattaa auringon antamaa esimerkkiä![4]
  • Olen puolalainen puhdasverinen aatelismies, johon ei ole tippaakaan sekoitettu huonoa verta, kaikkein vähiten saksalaista.[7]
  • Olen usein nauranut heikkoja, jotka luulevat itseään hyviksi koska heillä ei ole kynsiä. [41]
  • Olen ylivoimaisesti kauhistuttavin ihminen, joka tähän mennessä on ollut olemassa; tämä ei sulje pois sitä, ettenkö olisi vielä myös kaikkein hyväätekevin.[7]
  • Olennaista jokaisessa keksinnössä on sattuma, mutta useampia ihmisiä ei tällainen sattuma koskaan kohtaa.
  • On hyvin jaloa tekopyhyyttä pidättäytyä puhumasta itsestään. [42]
  • On kerrassaan häpeämätöntä, jos filosofi väittää, että "hyvä ja kaunis ovat sama asia"; ja jos hän vielä lisää tähän "samoin totuus", hänet pitäisi piestä hengiltä. Totuus on ruma. Meillä on taide, ettei totuus tuhoaisi meitä.[43]
  • On monenlaisia silmiä. Sfinksilläkin on silmät - täytyy siis olla myös monenlaisia "totuuksia", ja siitä syystä ei voi olla mitään totuutta. [24]
  • On outoa että Jumala opiskeli kreikkaa, kun päätti ruveta kirjailijaksi - ja vielä oudompaa ettei hän oppinut sitä sen paremmin. (SSSK)
  • Onneksi maailma ei ole rakennettu sellaisten vaistojen varaan, jotka antaisivat ainoastaan lauhkeiden laumaeläinten löytää siellä oman ahtaan onnensa; vaatia, että kaikista pitäisi tulla "hyvää ihmistä", laumaeläintä, sinisilmäistä, hyväntahtoista, "kaunosielua" – tai niin kuin herra Herbert Spencer toivoo, altruistista – se olisi sama kuin koko olemassaolosta vietäisiin sen oma suuri luonne, sama kuin kastroitaisiin ihmiskunta ja alennettaisiin se viheliäiseen kiinalaisuuteen.[7]
  • Orjuus kuuluu kulttuurin olemukseen. Tämä totuus on kotka, joka nokkii Prometheuksen kaltaisen kulttuurin suosijan maksaa.[13]

P

muokkaa
  • Parlamentarismi, toisin sanoen julkinen lupa saada valita jokin viidestä poliittisesta perusmielipiteestä, pääsee mairittelun avulla monien sellaisten suosioon, jotka tahtoisivat mielellään näyttää itsenäisiltä ja yksilöllisiltä sekä taistella mielipiteidensä puolesta. Mutta lopulta on yhdentekevää, määrätäänkö laumalle yksi mielipide vai sallitaanko sen valita jokin viidestä – joka poikkeaa viidestä julkisesta mielipiteestä ja astuu syrjään, se saa aina koko lauman kimppuunsa.[6]
  • Peruna pääasiallisena ja kohtuuttomasti nautittuna ravintona ajaa viinan käyttöön. [44]
  • Pieninkin pakko, synkkä ilme, mikä tahansa äänensävyn kovuus kurkussa ovat kaikki vastaväitteitä ihmistä vastaan – ja vielä paljon enemmän hänen työtään vastaan[7]
  • Platon on pitkästyttävä.[35]
  • Puhua totta ja ampua hyvin nuolilla, siinä persialaisten hyveet.[7]

R

muokkaa
  • Rakastamme elämää, ei siksi että olemme tottuneet elämään vaan koska olemme tottuneet rakastamaan.[15]
  • Rajusta olemassaolon taistelusta voivat nousta pinnalle ainoastaan yksilöt, joiden toimet saavat uutta pontta taiteellisen kulttuurin jaloista harhakuvitelmista. Siten he eivät päädy käytännössä pessimismiin, todelliseen luonnottomuuteen, jota luonto inhoaa.[13]
  • Rakkaudessa on aina vähän hulluutta. Mutta niin on hulluudessakin aina vähän järkeä. [38]
  • Rakkaus pelkää enemmän muutosta kuin särkymistä. [38]
  • "Riistäminen" ei kuulu pilaantuneeseen tai epätäydelliseen ja alkeelliseen yhteiskuntaan: se kuuluu kaiken elävän olemukseen, elimellisenä perustoimintona, se johtuu varsinaisesta vallantahdosta, joka on juuri elämäntahto.[4]
  • Ruumista minä olen kokonaan, enkä mitään muuta. (SSSK)

S

muokkaa
  • Sana kristinusko on väärinymmärretty. Todellisuudessa oli vain yksi kristitty ja hänkin kuoli ristillä.
  • Sana on ajatuksen pahin vihollinen. [45]
  • Sanat ovat ennakkoluuloja. [45]
  • Se joka ajattelee syvällisesti, tietää, että hän on aina väärässä, riippumatta siitä, miten hän menettelee tai miten hän asioita arvostaa.
  • Se, mikä on elävää, tahtoo ennen kaikkea purkaa voimaansa - itse elämä on vallantahtoa -: itsesäilytys on yksi sen välillisimmistä ja tavallisimmista seurauksista.[4]
  • Sitä mitä me teemme, ei koskaan ymmärretä, sitä vain kiitetään ja moititaan.
  • Siveyden saarnaaminen on yllytystä luonnonvastaisuuteen. Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä "epäpuhdas", syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan.[25]
  • Skeptikot – ainoa kunnioitettava tyyppi filosofien kaksi- tai jopa viisimielisessä joukossa![7]
  • Suosittelenko teille lähimmäisenrakkautta? Mieluummin suosittelen lähimmäisenpakoa ja kaukaisimmanrakkautta![15]
  • Švaabilaiset ovat Saksan parhaat valehtelijat, he valehtelevat viattomasti. [46]
  • Säälin kultainen tuppi kätkee kateuden tikarin. [1]

T

muokkaa
  • Taivaasta puuttuvat kaikki mielenkiintoiset ihmiset.
  • Tavallisin valhe on sellainen jolla ihminen pettää itseään; toisten pettäminen on suhteellisen harvinainen rikkomus. [1]
  • Todellisen arvon mitta: miten paljon totuutta yksi henki kestää, miten paljon totuutta se uskaltaa.
  • Toivo on itse asiassa suurin kaikista pahoista, sillä se pitkittää ihmisen kärsimyksiä. [1]
  • Torkahdettuaan hyve herää entistä reippaampana. [47]
  • Tottumus tekee aina kätemme nokkelammaksi ja älymme hidasliikkeisemmäksi. [48]
  • Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin mennytkin.
  • Tuo on suurkadehtija - hänelle ei sovi toivottaa lapsia; hän kadehtisi heitä, koska ei enää voi itse olla lapsi. [1]
  • Tämä "iloinen sanansaattaja" kuoli kuten hän eli, kuten hän opetti - ei "lunastaakseen ihmiset", vaan näyttääkseen, kuinka tulee elää.
    • Jeesuksesta
  • Tuska on aina korkean rodun tunnus.
  • Tuska on tunteista ylväin, sääli alhaisin.
  • Tyhmyys ja konnuus lisääntyvät - se kuuluu "edistykseen". [1]
  • Tässä on sankari, joka ei tehnyt muuta kuin ravisti puuta, kun hedelmä oli kypsä. Oliko se teidän mielestänne vähäinen teko? Katsokaapa vain puuta jota hän ravisti. [1]

U

muokkaa
  • Usein riittävät jo vahvat silmälasit parantamaan rakastuneen. [38]
  • Usko tarkoittaa sitä ettei halua tietää totuutta.[18]
  • Uteliaisuus hiipii kovaonnisten kotiin käyttäen nimenään velvollisuutta tai sääliä. [1]

V/W

muokkaa
  • Vain kristillinen käytäntö, samanlainen elämä kuin hänen, joka kuoli ristillä, on kristillistä.[18]
  • Vain se, jossa on kylliksi miestä, voi vapauttaa naisessa olevan naisen. [1]
  • Vaisto. Kun talo palaa, ihminen unohtaa ateriansakin. Niin, mutta myöhemmin hän syö sen tuhkaläjässä. [1]
  • Vakaumukset ovat suurempi vaara totuudelle kuin valheet.
  • Vakavamielisistä filosofioista ja uskonnoista elämä itse ei ole tähän päivään mennessä vaikuttanut kovinkaan arvokkaalta.[13]
  • Valehtelemisessa on viattomuutta joka osoittaa hyvää uskoa asiaan. [1]
  • Valtio on suurin kaikista hirviöistä. Se myös valehtelee kylmäverisesti. Sen kidasta ryömii tämäkin valhe: "Minä, valtio, olen kansa!"[15]
  • Vasta kristinusko on tuonut synnin maailmaan. [1]
  • Vastaväite, syrjähyppy, iloinen epäluuloisuus, ivaamishalu ovat terveyden merkkejä: kaikki ehdoton kuuluu patologiaan.[4]
  • Viimeinen asia, mitä minä menisin lupaamaan, olisi ryhtyä "parantamaan" ihmiskuntaa.[7]
  • Viimeinen kristitty kuoli ristillä. [1]
  • Viisaus asettaa rajat tiedollekin. [1]
  • Voittajat eivät usko sattumaan. [1]
  • Väitättekö, että hyvä tarkoitus pyhittää jopa sodan? Sanon teille: Hyvä sota pyhittää kaiken.
  • Richard Wagner on vastamyrkkyä par excellence kaikelle saksalaiselle – myrkkyä joka tapauksessa, sitä en kiistä.[7]

Y

muokkaa
  • Yksi menee lähimmäisensä luo, koska hän etsii itseään, ja toinen koska haluaisi tulla kadotetuksi.[15]
  • Yksilön moraali on vain laumavietti.
  • Yksinäinen ojentaa kätensä liian nopeasti kenet sitten tapaakin. [49]
  • Yksinäisyydessä syö yksinäinen itsensä, ihmispaljoudessa syövät hänet toiset. Valitse! [17]
  • Ylpeätä harmittavat nekin, jotka vievät häntä eteenpäin: hän katselee vihaisesti ratsuja, jotka on valjastettu vetämään hänen vaunujaan. [1]
  • Ystävän tulisi olla mestari arvaamaan ja olemaan vaiti. [1]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 1,15 1,16 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. ↑ Nietzsche, Friedrich: Inhimillistä, aivan liian inhimillistä (1878) Osa 1
  3. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 32. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. ↑ 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 Nietzsche, Friedrich: Hyvän ja pahan tuolla puolen (1886). Suom. J. A. Hollo (1966), kust. Otava, painopaikka Keuruu (2000)
  5. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 430. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 Nietzsche, Friedrich: Iloinen tiede
  7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 7,14 7,15 7,16 7,17 7,18 7,19 Nietzsche, Friedrich: Ecce homo (1888) suom. Antti Kuparinen
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 54. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. ↑ 9,0 9,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 53. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 47. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 78. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 79. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 13,7 Nietzsche, Friedrich: Kirjoituksia kreikkalaisista (toim. 2006), Summa, Helsinki, suom. Pekka Seppänen
  14. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 82. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  15. ↑ 15,00 15,01 15,02 15,03 15,04 15,05 15,06 15,07 15,08 15,09 15,10 Nietzsche, Friedrich: Näin puhui Zarathustra
  16. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 437. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  17. ↑ 17,0 17,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 490. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 18,3 18,4 18,5 18,6 Nietzsche, Friedrich: Antikristus (1889)
  19. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 254. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  20. ↑ Nietzsche, Friedrich: Schopenhauer als Erzieher (1874)
  21. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  22. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 331. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  23. ↑ 23,0 23,1 23,2 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  24. ↑ 24,0 24,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 434. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  25. ↑ 25,0 25,1 25,2 25,3 Nietzsche, Friedrich: Antikristus (1889) Liitetty myöhemmin teokseen Nietzschen kirjallisen jäämistön joukosta
  26. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 335. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  27. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 121. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  28. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 188. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  29. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 139. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  30. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 137. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  31. ↑ 31,0 31,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 161. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  32. ↑ Nietzsche, Friedrich: Der Wille zur Macht, §516
  33. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 289. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  34. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 511. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  35. ↑ 35,0 35,1 Nietzsche, Friedrich: Epäjumalten hämärä (1889) suom. Markku Saarinen, 1995, kust. Unio Mystica
  36. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 373. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  37. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 482. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  38. ↑ 38,0 38,1 38,2 38,3 38,4 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 315. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  39. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 13. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  40. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 302. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  41. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 58. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  42. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 421. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  43. ↑ Nietzsche, Friedrich: Der Wille zur Macht, §822
  44. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 282. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  45. ↑ 45,0 45,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 351. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  46. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 475. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  47. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  48. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 431. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  49. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 518. Otava, 1989. ISBN 9511109618.

(SSSK = Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.)

Katso myös

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiquote.org/w/index.php?title=Friedrich_Nietzsche&oldid=90609”