Alvar Aalto

Hugo Alvar Henrik Aalto (3. helmikuuta 1898, Kuortane – 11. toukokuuta 1976, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.

Lausahduksia

• "Ajatelkaamme nykyaikaista keskitystä, jonka suurteollisuus suurissa maissa on tuonut mukanaan: suuret epäterveellisesti keskitetyt kaupungit, ruuhkautuneet sosiaaliset probleemit ja ketjutuotanto... Jos valtakunnansuunnittelu ai kaupungin asemakaava kulkee sokeasti tätä latua, se on vahingollinen. Mutta suunnitelmat voidaan esittää toisellakin tavalla. Niitä voidaan pitää eettisenä kehityskeinoina, jotka hillitsevät konsentraatiota, ohjaavat siinä missä sokea kehitys ei ohjaa, ovat siis eettisyyden, ihmisen vapauden vartija."

• Suomi kelpaisi esikuvaksi desentalisaatiosta:

" Kireällä, niin vaikeasti ohjattavalla ja tavattomassa määrin ihmisen henkilökohtaista vapautta rajoittavalla alalla kuin standardisoinnissa on syntynyt ns. joustavan standardisoinnin menetelmiä, jotka tietoisesti pyrkivät toimimaan kollektivoinnin, konsentroinnin ja ihmiseen kohdistuvan liikakontrollin vastapainona ja siis vapautta luovina keinoina. Esimerkiksi valtakunnansuunnittelu voi toimia desentralisoinnin välineenä. Kaikissa suurteollisuuksissa … puhutaan aina desentralisaation välttämättömyydestä. Niin tehdään amerikkalaisissa automobiilikonserneissa ja muissa samanlaisissa toiminimissä. Mutta siellä sen toimeenpano on vaikeata ja jää tekemättä. MEILLÄ Suomessa sen sijaan olisi mahdollisuus löytää tie siihen. (esimerkkinä selluteollisuus ja metalliteollisuus, jotka ovat maantieteellisesti hajasijoittuneet). On myös mahdollista että meidän oloissamme voitaisiin aikaansaada esimerkkitapauksia tai kokonainen huomattava esimerkkitapausryhmä, joka kelpaisi muille esikuvaksi siitä, millä tavalla sentralisaatioprosessi voidaan siirtää desentralisaatioprosessiin ja siihen liittää ne sosiaaliset seuraukset, jotka, edut, jotka tästä johtuvat. Kun lisäksi huomautan, että lisäksi Suomen luonto merkillisellä tavalla viittaa hajotettuun kulttuuriin, niin olemme suunnilleen siinä mistä lähdimme. Suomen kirjallisuus Lönnrotista lähtien on niin luonnonläheistä, ettei sille juuri suoranaista vertauskohtaa muualta löydä. . . . Jos me perustamme valtakunnansuunnitelman, kaupunkien asemakaavat ja arkkitehtuurimme vahvasti tähän luonnonläheisyyteen, me luultavasti pääsemme eräänlaista oikotietä tiettyihin päämääriin. Luontohan on vapauden symboli. Joskus luonto on suorastaan vapauden käsitteen aiheuttaja, sen ylläpitäjä. (Valtakunnansuunnittelu ja kulttuurimme tavoitteet: Suomalainen Suomi 1949 4 sivua)."

• "Tutkimalla ihmisen perustarpeita arkkitehti voi ratkaista myös monimutkaisten rakennustehtävien keskeiset ongelmat."

• "Muoto on mysteeri joka väistää määritelmiä mutta antaa ihmiselle hyvän olon."

• "Se oli suuri menestys, kaikki lasiesineet varastettiin."

• "Kotimme oikea porraskivi on siinä paikassa, jossa kadulta tai tieltä astumme puutarhaan... Askel ryytimaasta huoneisiin olkoon paljon pienempi kuin kadulta tai maantieltä puutarhaan."

• "Tässä sitä siis ollaan kuivalla maalla, rannikosta niin kaukana kuin itseään kunnioittavalle miehelle sopii, niin kaukana ettei täällä ole edes vichyvettä. Mutta järvi päilyy tyynenä edessäni ja maisema on hieno."

- Alvar Aalto Alasjärven maisemista.

• "Minusta tuntuu, että elämässä on monia tilanteita, joissa organisaatio on liian brutaali, arkkitehdin tehtävä on antaa elämälle herkempi rakenne."

- Aalto vuonna 1955

• Kulkiessamme vanhoissa kirkoissamme, katsellessamme kustavilaista herraskartanoa tai tutkiessamme satavuotista talonpoikaistyötä ilmenee kaikessa tässä jotain, joka meidät valtaa, se on tunnelma.
  Alvar Aalto Arkkitehti (1922)

Sitaatteja Aallosta

• Aalto ei ihannoi suurkaupunkikollektiivia, jota karakterisoivat painottomat lasi- ja alumiinipilvenpiirtäjät. Arkkitehtuuri ei lopultakaan ole poleemista vaan myöntävää toimintaa. Luodessaan vaihtoehdon, ei kieltämällä teknokratiaa, Aalto kohosi yhdeksi aikamme suurista tiennäyttäjistä.
• Ihmistyö ja luonto on Aallon mukaan yhdistettävä niin että niistä tulee sama asia. Sunila on tältäkin osin valaiseva esimerkki. Tehdasrakennus oli insinöörien suunnitelman mukaan rakennettava tasamaalle, sen jälkeen kun kallio olisi räjäyttämällä poistettu. Aalto antoi kallion jäädä ja rakensi tehtaan pengermittäin rinteeseen, mikä osoittautui tuotannollisestikin onnistuneeksi ratkaisuksi. Aallon ehdotus perustui käsitykseen, että ihmistyö kuuluu luontoon, on sen osa. Tehtaasta samoin kuin koko Sunilan yhdyskunnasta on luontoon sopeutuessaan tullut tosiasiallisesti tullut eräänlaista koreampitasoista luontoa, kokonaisuus, jota ei sävytä vain maiseman harvinainen kauneus vaan joka lisäksi herättää turvallisen vaikutelman sopusoinnussa luodun maailman kanssa elävästä ihmisestä.