V. A. Koskenniemi
Veikko Antero Koskenniemi, vuoteen 1906 Forsnäs (8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920 – 1930 -lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä "valkoisen Suomen hovirunoilija". Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
PÄÄKALLOPERHONEN: Häll' on lehdossa ilmava, ihana maja / hän on liljan ja ruusun rakastaja, / hän on hehkuva, hiljainen, hauras ja hento, / kuin aatos niin kevyt on kiitonsa lento / ja kuin ylväintä, ylintä rakkauttaan / hän kantaa - Kuoleman harteillaan.
Eläinrunojen kirja. Toimittanut Satu Koskimies. Kirjayhtymä, 1997.
Mielipiteitä
muokkaa- Ainoa uskollinen on oma varjosi vaan.
- Despootin suonissa virtaa orjan veri.
- Ei kulje se tyhjänä maailman rantaa, / joka ilonsa omassa repussa kantaa. (SSSK)
- Himo maineeseen: mikä päättymätön huokausten silta. (SSSK)
- Ikävystyminen on merkki sydämen köyhyydestä. [1]
- Itsemurhaaja on monien kateellisen palvonnan kohde. (SSSK)
- Iva on älyn asepoika ilman ritarikannuksia. [2]
- Ja hengen maailmassa Reinin vahti / on vielä vankkumatta paikallaan."
- Jumalakaan ei voi muuttaa menneisyyttä. Vain historiankirjoittajat ja runoilijat kykenevät sen tekemään.
- Jääkukkaset ikkunalla, / te vuoteni viimeiset / kukat, joihin ei koskenut halla, / te olette jäänehet.
- Kaikki viisaus on käytännöllistä viisautta.
- Kateus on sielun home. [3]
- Keskinkertaisuuden pettämättömimpiä tunnusmerkkejä on innostuksen pelko. [4]
- Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan.
- Maailmanhistoria kirjoitetaan viattomien verellä. (SSSK)
- Maailmankatsomus rajoittaa horisonttia.
- Minä seisoin rannalla nuoruutein, / missä kerran kaarnavenheitä tein.
- Minä tunnen ne elämän ankarat lait: / kukat parhaat on kukkia surun.
- Muusain vuorella mist' ilo hilpeä? Rinnettä jyrkkää / köysin kiskotahan, kas, sisar kymmenes nyt!
- On Saksan päivä ihmiskunnan päivä / ja Saksan yö on ihmiskunnan yö
- Yksimielisempänä, kootumpana, tahtovampana en ole Saksan kansaa aikaisemmin tavannut [5]
- Oi kevät, ihmehen ihme, sun tullessas maailma nuortuu / nuoreks uudestaan, nuortuu ja voimakas on.
- Politiikka on lupauksien taidetta.
- Puolueet ovat hautaustoimistoja. Niiden tehtäväksi on jäänyt kantaa "aatteet" viimeiseen lepoon." (SSSK)
- Sa suksi, kiidä, lennätä jo järven jäistä pintaa / ja viistä vuoret, viidakot ja suot!
- Saituuden taakka on raskas. Se pakottaa kantamaan kaikki rikkaan huolet ja kaikki köyhän puutteet. (SSSK)
- Sielua ei opeteta, sielua ravitaan.
- Sua, Suomen Leijona, tervehdän: / miten säilässäs aurinko palaa!
- Todellisuus katsoo aina mustasukkaisilla silmillä mahdollisuuksien maailmaa.
- Työ on paras huumausaine.
- Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, / yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. [6]
Lähteet
muokkaaSuuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 86. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 284. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 121. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 129. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ V. A. Koskenniemi: "Yksimielisempänä, kootumpana, tahtovampana en ole Saksan kansaa aikaisemmin tavannut." Rajoitettua sananvapautta 1939–1917. Sananvapauteen.fi. Viitattu 18.7.2018.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 517. Otava, 1989. ISBN 9511109618.