Wikisitaatit

V. A. Koskenniemi

suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko

Veikko Antero Koskenniemi, vuoteen 1906 Forsnäs (8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920 – 1930 -lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä "valkoisen Suomen hovirunoilija". Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

PÄÄKALLOPERHONEN: Häll' on lehdossa ilmava, ihana maja / hän on liljan ja ruusun rakastaja, / hän on hehkuva, hiljainen, hauras ja hento, / kuin aatos niin kevyt on kiitonsa lento / ja kuin ylväintä, ylintä rakkauttaan / hän kantaa - Kuoleman harteillaan.

Eläinrunojen kirja. Toimittanut Satu Koskimies. Kirjayhtymä, 1997.

Mielipiteitä muokkaa

  • Ainoa uskollinen on oma varjosi vaan.
  • Despootin suonissa virtaa orjan veri.
  • Ei kulje se tyhjänä maailman rantaa, / joka ilonsa omassa repussa kantaa. (SSSK)
  • Himo maineeseen: mikä päättymätön huokausten silta. (SSSK)
  • Ikävystyminen on merkki sydämen köyhyydestä. [1]
  • Itsemurhaaja on monien kateellisen palvonnan kohde. (SSSK)
  • Iva on älyn asepoika ilman ritarikannuksia. [2]
  • Ja hengen maailmassa Reinin vahti / on vielä vankkumatta paikallaan."
  • Jumalakaan ei voi muuttaa menneisyyttä. Vain historiankirjoittajat ja runoilijat kykenevät sen tekemään.
  • Jääkukkaset ikkunalla, / te vuoteni viimeiset / kukat, joihin ei koskenut halla, / te olette jäänehet.
  • Kaikki viisaus on käytännöllistä viisautta.
  • Kateus on sielun home. [3]
  • Keskinkertaisuuden pettämättömimpiä tunnusmerkkejä on innostuksen pelko. [4]
  • Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan.
  • Maailmanhistoria kirjoitetaan viattomien verellä. (SSSK)
  • Maailmankatsomus rajoittaa horisonttia.
  • Minä seisoin rannalla nuoruutein, / missä kerran kaarnavenheitä tein.
  • Minä tunnen ne elämän ankarat lait: / kukat parhaat on kukkia surun.
  • Muusain vuorella mist' ilo hilpeä? Rinnettä jyrkkää / köysin kiskotahan, kas, sisar kymmenes nyt!
  • On Saksan päivä ihmiskunnan päivä / ja Saksan yö on ihmiskunnan yö
  • Yksimielisempänä, kootumpana, tahtovampana en ole Saksan kansaa aikaisemmin tavannut [5]
  • Oi kevät, ihmehen ihme, sun tullessas maailma nuortuu / nuoreks uudestaan, nuortuu ja voimakas on.
  • Politiikka on lupauksien taidetta.
  • Puolueet ovat hautaustoimistoja. Niiden tehtäväksi on jäänyt kantaa "aatteet" viimeiseen lepoon." (SSSK)
  • Sa suksi, kiidä, lennätä jo järven jäistä pintaa / ja viistä vuoret, viidakot ja suot!
  • Saituuden taakka on raskas. Se pakottaa kantamaan kaikki rikkaan huolet ja kaikki köyhän puutteet. (SSSK)
  • Sielua ei opeteta, sielua ravitaan.
  • Sua, Suomen Leijona, tervehdän: / miten säilässäs aurinko palaa!
  • Todellisuus katsoo aina mustasukkaisilla silmillä mahdollisuuksien maailmaa.
  • Työ on paras huumausaine.
  • Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, / yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. [6]

Lähteet muokkaa

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.

  1. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 86. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 284. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 121. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 129. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. ↑ V. A. Koskenniemi: "Yksimielisempänä, kootumpana, tahtovampana en ole Saksan kansaa aikaisemmin tavannut." Rajoitettua sananvapautta 1939–1917. Sananvapauteen.fi. Viitattu 18.7.2018.
  6. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 517. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiquote.org/w/index.php?title=V._A._Koskenniemi&oldid=92754”