Ugo Betti
Ugo Betti oli italialainen kirjailija ja runoilija (1892 - 1953).
Mielipiteitä
muokkaa- Jos meillä on jotain ystävällistä sanottavana, jokin hellä tunne ilmaistavana, me tunnemme häpeää.
- Kaikkien tunteidemme taustalla on aina pelon aavistus.
- Ketään ei sido mikään velvollisuus, ellei siitä ole ensin vapaasti sovittu.
- Kun sanon "minä", tarkoitan ehdottoman ainutkertaista asiaa, jota ei pidä sekoittaa mihinkään muuhun.
- Kun tapaa vanhan ystävän vuosien takaa, niin ensimmäisenä houkutuksena on aina - kääntää katseensa poispäin.
- Luonto on rehellinen, me emme ole: me balsamoimme vainajamme.
- Me luulottelemme, olemme suhtautuvinamme itseemme ja muihin vakavasti - rakastavinamme toinen toisiamme, vihaavinamme toinen toisiamme - mutta kuitenkin - se ei ole totta! Se ei ole totta, me emme piittaa vähääkään!
- Muistot ovat kivien kaltaisia, aika ja välimatka kuluttavat niitä kuin happo.
- Oikeus! Maailman vartija! Mutta koska maailma erehtyy, oikeuden täytyy olla maailman erehdysten vartija! [1]
- On niin vaikea tietää mitä rakastamamme ihmiset todella tarvitsevat. [2]
- Vanhukset ovat suuria kerskureita. Mutta ei ole koskaan totta, että he ovat olleet onnellisia, että heitä on rakastettu.
Lähteet
muokkaaSuuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 250. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 311. Otava, 1989. ISBN 9511109618.