Ero sivun ”Reino Helismaa” versioiden välillä

'''Reino Vihtori "Repe" Helismaa''' (12. heinäkuuta 1913 [[w:Helsinki|Helsinki]] - 21. tammikuuta 1965 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[laulaja]], sanoittaja ja humoristi. Hän teki sanoitukset yli 5000 lauluun[[laulu]]un, käsikirjoituksen 32 elokuvaan[[elokuva]]an ja 104 radiohupailuun ja kirjoitti myös kahdeksan näytelmää[[näytelmä]]ä. Helismaa käytti lukuisia salanimiä, kuten Orvokki Itä, Rainer Kisko, Aarne Lohimies ja Rauni Kota.

* "Äänellään se variskin[[varis]]kin laulaa ja niin kauan, kun Suomen kansan[[kansa]]n maku ei parane, niin kyllä meillä [[leipä]] riittää."

* "Pieni [[nälkä]] pitää ihmisen liikkeellä."

* "[[Hyvä]] sävel, mutta huonot sanat[[sana]]t."

* "Missäs se minun matolaatikkoni onkaan?" (tarkoittaen kitaraansa[[kitara]]ansa)

* "Älä jätä huomiseen sitä, minkä voit tehdä jo ensi yön[[yö]]n seutuna."

* "Kun teille sanotaan, että se kirjoitti viisituhatta ja viisisataa laulua[[laulu]]a eläessään, te alatte laskea, kuinka monta se tekee vuotta kohti. Kuinka monta laulua minä kirjoitin kuukaudessa, viikossa. Päivässä[[Päivä]]ssä, tunnissa - noin keskimäärin. Te teette elämästä[[elämä]]stä laskutehtävän. Sitten te utelette, paljonko siitä tulee tuntipalkaksi ja mitä se lopun päivää teki. Minä kirjoitin lopun päivää; jos olin kiertueella, kirjoitin kiertueella. Sata hupailua radiolle[[radio]]lle, enemmän kuin kolmisenkymmentä elokuvakäsikirjoitusta, kymmenen revyytä Punaiseen myllyyn, näytelmiä salanimillä, kun en uskaltanut omaani käyttää, En itseäni häveten, vaan muiden häpeää[[häpeä]]ä ajatelleen. Te ihmettelette: Vai niin paljon teit, jo olit nopea tekemään. Ja rima matalalla."

* NaisääniNais[[ääni]]: ”Päivää [[kirjailija]].” Helismaa: ”Oho, kuka puhuu? En näe ketään.” N: ”Olen Miss Inspiraatio. Sinun innoittajasi.” H: ”Vai niin! Ilmankos en heti tuntenut, kun niin harvoin tavataan.”<ref>Peter von Bagh: Repe – Sirpaleita Reino Helismaan elämästä</ref>

* ”Minulla on jo kauan ollut epämiellyttävä lisänimilisä[[nimi]]. Sanovat nimittäin rillumarei-Helismaaksi. Tästä syystä olen tästä lähtien päättänyt laulaa vain taidetta[[taide]]tta. Ja helpoin tapa laulaa taidetta on laulaa kansanlauluja. Mutta kansanlauluja ei enää viitsi kukaan sellaisinaan – ainakaan ihan selvinpäin – kuunnella, joten minä olen näitä lauluja hieman nykyaikaistanut eli modernisoinut.” (Helismaan satiirisesta alkupuheesta ennen hänen kappalettaan ”Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1–2”)

* ”Helismaan runontekotaito tuli ilmi painossa, kun Helismaa nopeaan tahtiin latoi tekstiä ja samalla keskusteli jonkun toisen kanssa runosta, jota tämä tuli pyytämään ystävättären häihin tai kastetilaisuuteen, mihin tarvittiin nopeasti jokin sopiva runonpätkä. Hän kirjoitti nopeasti tekstin latomakoneella ja otti tavallisesta, työn[[työ]]n alla olevasta palstasta yhden vedoksen ja ojensi sen tilaajalle: se oli pikapalvelua. Jos sävel oli ennakolta tiedossa – se saattoi olla kansanlaulu tai tuttu iskelmä – Helismaa lauloi tekstin latomakoneensa ääressä. Työkaverit sanoivat, että koska Helismaalla oli noin paljon sivuhommia, pitäisi latomoon kai saada parempi akustiikka.” (Kirjasta ''Reino Helismaa, jätkäpoika ja runoilija'')<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Reino Helismaa – tunnettu viihteen tekijä, tuntematon konelatoja |Osoite= http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2004/4/muut/helismaa.html |Ajankohta= |Julkaisija= Viestintäliitto |Viitattu= 5.8.2010 |Kieli= }}</ref>

* ”Hän oli kansanmies, kansanrunoilija[[kansa]]n[[runoilija]]; hänen tukkijätkänsä ja äijänsä ovat yhtä aitoja kuin Haanpään koristelemattomuudessaan ja rentoudessaan. Kyllä Helismaa totisesti osasi ottaa myös ilon[[ilo]]n irti, ja hänen ilonsa oli vapauttavaa, rentouttavaa ja estotonta, hänen riiminikkariutensa virtuoisista. Aivan toisenlaisen Helismaan tapaamme monissa vakavissa lauluissa. Niissä on jo syviä äänenpainoja, mietteliästä elämänviisautta, herkkää lyriikkaa, hiljaista pohdintaa...” (Helismaan muistorilaisuudessa lausuttua)<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Peter von Bagh |Nimeke= Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina: Helismaa Reino |Osoite= http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=330 |Ajankohta= |Julkaisija= YLE |Viitattu= 6.8.2010 |Kieli= }}</ref>

* ”Sellaista miestä[[mies]]tä kuin Reino Helismaa oli, ei ole vielä tässä maassa[[maa]]ssa ollut tällä alalla – ja kestää kauan ennen kuin toinen hänenlaisensa tulee. Mielestäni hän oli ajanvietetyössä nerouden rajoilla ja kun menee aikaa[[aika]]a ja tulee välimatkaa häneen, hänen neroutensa kyllä huomataan.” (Tapio Rautavaara)<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Peter von Bagh |Nimeke= En päivääkään vaihtaisi pois – Tapio Rautavaara 1915–79 |Vuosi= 1995 |Kappale= |Sivu= 28 |Selite= |Julkaisija= Fazer Records |Tunniste= }}</ref>

* ”Helismaan satiirin[[satiiri]]n kärki ei koskaan kohdistunut jätkään vaan herraan. Se helismaalainen hurtti meininki, se viehättää.” ([[Hector]] vuonna 2009 saatuaan Reino Helismaa -palkinnon)<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Hector: Helismaa-palkinto kannustaa jatkamaan |Osoite= http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2009/09/944272 |Ajankohta= 1.9.2009 |Julkaisija= YLE |Viitattu= 21.9.2010 |Kieli= }}</ref>

* ”Joku neekerkin, all right / kuoli vahingossa kait / Mut ihmisistä kuoli ainoastaan Brown ja Smythe” (Balladi villistä lännestä, 1949)

* ”Elämä”[[Elämä]] on ihanaa / jos sen oikein oivaltaa / ja kun lentää siivin valkein niin kuin [[joutsen]].” (Kulkuri ja joutsen, 1950)

* ”Ennen oli miehet rautaa / laivat[[laiva]]t oli puuta[[puu]]ta hii-o hoi! / Puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa hii-o hoi! Hii-o hoi!” (Laivat puuta, miehet rautaa, 1952)