Lauri Arvi Viita (17. joulukuuta 1916 Pirkkala – 22. joulukuuta 1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, kirjailija ja kirvesmies. Häneltä ilmestyi neljä runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista tunnetuimpia ovat runokokoelma Betonimylläri (1947) ja romaani Moreeni (1950).

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

MIELIPITEITÄ

muokkaa
  • Ei työn laatu, vaan aste osoittaa kansalaisen kunnon.
  • En minä ymmärrä, minkä tähden täällä Pispalassa niin kovasti poliisia vihataan; ihmisistähän niitäkin tulee.
  • Ennen kuin sanot ketään omaperäiseksi, käy hänen kanssaan siellä, mistä hän on tullut.
  • Jos Jumala olisi ainetta, silmineulakaan ei mahtuisi tänne. (SSSK)
  • Kaava on: naru + ominaispaino.
  • Kun koti on palanut, siihen mahtuu koko kansa.
  • Kun luot, luo maailma, sillä vain maailman luomista voi sanoa luomiseksi.
  • Mitä, puhuiko hän viittä kieltä! Entä oliko hänellä asiaa?
  • Neron on oltava kuollut. Elävä nero loukkaa aikalaistensa ihmisarvoa.
  • On ainoastaan esittäviä taiteita ja luovia taiteilijoita.
  • On hyvä, että kirjallisuutta käsitellään, mutta ei minulla mitään ole sen lukemistakaan vastaan.
  • On tämä suomi somaa, ei tarvitse muuta kuin kuunnella, kun äänteet puhuvat: vihta on kuivattu vasta.
  • Paha on hyvän vajentamista.
  • Selkeys ja elävyys ovat eri asioita, mutta taiteessa ne on toteutettava yksin tein.
  • Työ ei touhuten totene, - tehdä täytyy ja levätä.
  • Vapaus on joukko velvollisuuksia. Joka ei syö ja lepää ja lämmintä hanki, eipä se muutakaan mahda.

Lähteet

muokkaa

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.