Keskipohjalaisia sananlaskuja

Pohjanmaa

  • Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli)
  • Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko kären. (Veteli)
  • Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava)
  • Ei riihi kirkkokoriasta tykkää. (Perho)
  • Haukall on haukan pojat. (Perho)
  • Hiiri sanoi: "Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois." (Kaustinen)
  • Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä)
  • Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka)
  • Jokahinen virsun kuttoo, mutta kuka sen kannan kääntää? (Perho)
  • Kyllä Siperia opettaa. (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
  • Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli)
  • Lupa on leikkiä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä. (Kannus)
  • Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. (Perho)
  • Oli miten oli, mutta puuro illaks. (Kälviä)
  • Omansa paha parantaa. (Himanka)
  • Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka)
  • Paskalla käy keisarikin. (Veteli)
  • Pikkupannullaki on korvat. (Himanka)
  • Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus)
  • Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho)
  • Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka)
  • Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen)
  • Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka)
  • Äkkilämmin tietää pitkää kylmää. (Perho)
  • Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee. (Veteli)

Lähteet

muokkaa
  • Kansanrunousarkisto