Keskipohjalaisia sananlaskuja
Pohjanmaa
- Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli)
- Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko kären. (Veteli)
- Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho)
- Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava)
- Ei riihi kirkkokoriasta tykkää. (Perho)
- Haukall on haukan pojat. (Perho)
- Hiiri sanoi: "Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois." (Kaustinen)
- Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka)
- Jokahinen virsun kuttoo, mutta kuka sen kannan kääntää? (Perho)
- Kyllä Siperia opettaa. (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
- Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli)
- Lupa on leikkiä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä. (Kannus)
- Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. (Perho)
- Oli miten oli, mutta puuro illaks. (Kälviä)
- Omansa paha parantaa. (Himanka)
- Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka)
- Paskalla käy keisarikin. (Veteli)
- Pikkupannullaki on korvat. (Himanka)
- Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus)
- Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho)
- Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka)
- Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen)
- Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka)
- Äkkilämmin tietää pitkää kylmää. (Perho)
- Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee. (Veteli)