Xunzi

kiinalainen filosofi

Xunzi (荀子) (noin 310 eaa. – 237 eaa) oli kiinalainen yhteiskuntafilosofi, joka piti itseään Kungfutsen seuraajana. Hänen opetuksensa tunnetaan teoksesta Xunzi.

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Sitaatteja

muokkaa
  • ”Kulutin kerran koko päivän pohdintaan, mutta se ei vetänyt vertoja hetken opiskelulle.” [Xunzi I.3][1]
  • ”Ei ole helpompaa tietä oppimiseen kuin hakeutua jonkun oppineen miehen seuraan.” [Xunzi I.10][2]
  • ”Taivaasta huomataan sen kirkkaus, maasta sen mahtavuus, ja herrasmiehessä arvostettavinta on hänen kokonaisvaltaisuutensa.” [Xunzi I.14][3]
  • ”Ensimmäiset kuninkaat asettivat perinnäistavat ja oikeamielisyyden jakamaan ihmiset luokkiin, ja niin syntyivät korkean ja alhaisen aseman arvoasteet, varttuneiden ja kasvavien väli, ja jako typeriin sekä kyvykkäisiin ja kyvyttömiin. Tämä sai kunkin ihmisen hoitamaan oman tehtävänsä ja saamaan sen oikeuttaman aseman. Tällä tavalla saatiin kaikki elämään sopusoinnussa ja yhtenäisyydessä.” [Xunzi IV.13][4]
  • ”Sekava mutta suunnitelmallinen, kiemurainen mutta sujuva, erilainen mutta yhtenäinen. Tätä kutsutaan ihmisten välisten suhteiden periaatteeksi.” [Xunzi IV.14][5]
  • ”Mikä tekee ihmisestä ihmisen? Sanon: kyky tehdä erotteluja. […] Siispä ihmisestä ei tee ihmistä hänen kaksijalkaisuutensa ja karvattomuutensa, vaan hänen kykynsä tehdä erotteluja. Linnuilla ja eläimillä on isiä ja poikia, mutta eivät ne tunne isän ja pojan välistä kiintymystä. Niillä on uroksia ja naaraita, mutta eivät ne noudata miehen ja naiseen välistä eroavaisuutta. Siispä ihmisen Tie ei ole mitään muuta kuin kyky tehdä erotteluja. […] Erotteluista mikään ei ole merkittävämpi kuin jako luokkiin.” [Xunzi V.9-10][6]
  • ”Vanhojen aikojen käsitysten pohjalta he ovat luoneet opin, jota he kutsuvat ’viideksi vaikutustavaksi’. Se on kerrassaan harhainen, järjenvastainen ja vailla luokitteluja ja rakennetta. Se on hämärä ja arvoituksellinen eikä mikään oikea oppi. Se on salattu, niukkasanainen ja vailla selityksiä.” [Xunzi VI.7][7]
  • ”On julkeita miehiä, pöyhkeitä kirjanoppineita, hienostuneita kirjanoppineita ja suuria kirjanoppineita.” [Xunzi VIII.17][8]
  • ”Jos kaikki luokat olisivat asemaltaan yhdenvertaisia, mikään niistä ei olisi toiselle alisteinen. Jos kaikkien mahtivoimat olisivat tasaväkisiä, se ei edistäisi yhtenäisyyttä. Jos kaikki olisivat tasavertaisia, kukaan ei olisi kenenkään palveluksessa. Siispä niin kuin on Taivas ja niin kuin on Maa, ylempien ja alempien välillä on oltava ero!” [Xunzi IX.3][9]
  • ”Kommentaareissa sanotaan: ’Ruhtinas on kuin vene, alamaiset ovat kuin vettä. Vesi kannattaa venettä, vesi kaataa veneen.’ Tätä minäkin tarkoitin.” [Xunzi IX.4][10]
  • ”Vedellä ja tulella on väkevyyttä ja vimmaa, mutta ei elämää. Ruohoilla ja puilla on elämä, mutta ei ymmärrystä. Linnuilla ja eläimillä on ymmärrys, mutta ei oikeamielisyyttä. Ihmisillä on vimmaa, elämä, ymmärrys ja sitä paitsi myös oikeamielisyyttä, joten ihmiset ansaitsevat kaikkein suurimman arvostuksen Taivaan alla.” [Xunzi IX.18][11]
  • ”Maan valtaaminen hallintaan on helppoa, vaikeaa on oman valta-aseman lujittaminen ja vallatun maan kansan vakaannuttaminen. […] Vallattujen maiden ritarit he vakaannuttivat perinnäistavoilla, ja rahvaan he vakaannuttivat hallintotoimin. Kun perinnäistavat oli jalostettu, ritareista tuli alamaisia, ja kun hallintoa tooteutettiin tasavertaisesti, rahvas pysyi rauhallisena. Kun ritarit olivat alamaisia ja rahvas oli rauhallista, toteutui se, mitä voidaan sanoa täydelliseksi vakaannuttamiseksi.” [Xunzi XV.12-13][12]
  • ”Jos toimeentulosi perusta on hunningolla ja kulutat tuhlaavaisesti, Taivas ei voi tehdä sinua rikkaaksi. Jos laiminlyöt itsesi huolenpidon ja toimit oikkujasi seuraten, Taivas ei voi antaa sinulle terveyttä. Jos käännät selkäsi Tielle ja eksyt sen ulkopuolelle, Taivas ei voi antaa sinulle onnea.” [Xunzi XVII.1][13]
  • ”Johtuvatko järjestys ja sekasorto taivaasta? Sanon: Auringon, Kuun ja tähtien kierto olivat samat niin Yulle kuin Jielle. Koska Yu toi valtakuntaan järjestyksen ja Jie sekasorron, järjestys ja sekasorto eivät voi johtua Taivaasta.” [Xunzi XVII.6][14]
  • ”Ei ole ollut aikakautta, jolloin auringon- ja kuunpimennyksiä, tuulten ja sateiden tuloa väärään aikaan ja outojen tähtien äkillisiä ilmaantumisia ei olisi sattunut tavan takaa. Kunhan valtaistuimen korkeuksissa on valistunut hallitsija ja hänen hallintonsa on tasapuolista, tällaisista ilmiöistä ei ole vahinkoa, vaikka ne sattuisivat kaikki yhtäaikaa yhden sukupolven aikana. Mutta jos valtaistuimella on hämärämielinen hallitsija ja hänen hallintonsa on pahansuopaa, hänen valtakunnalleen ei olisi mitään hyötyä siitä, että tällaisia ilmiöitä sattuisi ainuttakaan. Tähtiä tippuu ja puut valittavat, sillä kun Taivas ja Maa muuttuvat tai yin ja yang muuntuvat, olioiden oikullisuus saavuttaa huippunsa. Sellaista sopii kummastella muttei pelätä.” [Xunzi XVII.9][15]
  • ”Miksi rukoillaan sadetta? Sanon: Ei siihen ole mitään syytä. Sateet tulevat rukoilemattakin.” [Xunzi XVII.11][16]
  • ”Valtio sopii vähäpätöisen miehen hallittavaksi, mutta hän ei voi olla menettämättä sitä. Sitä vastoin Taivaanpiiri on merkittävyydessään niin valtava, että kukaan muu kuin Pyhä mies ei voi saada sitä hallintaansa.” [Xunzi XVIII.2][17]
  • ”Kun kuningas asettaa nimet, nimet vakiintuvat, todellisuuden ilmiöt ovat erotettavissa toisistaan, valtakunnassa seurataan Tietä ja kuninkaan tahto on kaikkien tiedossa. […] Jos sanoja ryhdytään ruotimaan ja nimiä keksitään omin luvin oikeiden, oikaistujen nimien saattamiseksi sekasortoon, rahvas joutuu harhaluulojen valtaan ja väki ajautuu väittelemään keskenään ja syyttelemään toisiaan. Sellainen on törkeää petturuutta ja rikoksena yhtä suuri kuin mittojen ja punnusten väärntäminen.” [Xunzi XXII.2][18]
  • ”Ihmisen luonto on paha, ja sen hyvyys on tietoisen tekeytymisen tulosta.” [Xunzi XXIII.1][19]
  • Mengzi sanoi: ’ihmiset voivat oppia, joten heidän luontonsa on hyvä’. Sanon: niin ei ole asian laita. Tuollainen väite osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ihmisten luonteesta sekä ihmisten luonteen ja tekeytymisen välisen eron puutteellista tarkastelua. Luonto on nimittäin Taivaan tuotos, jota ei voi oppia eikä tehdä. […] Mengzi sanoi: ’ihmisten luonto on hyvä, joten kaikki ihmisten pahuus johtuu siitä, että ihmiset ovat kadottaneet tai menettäneet luontonsa.’ Sanon: tällainen väite osuu harhaan. Ihmisten luontohan on sellainen, että synnyttyään he alkavat heti erkaantua tarveaineksistaan ja raaka-aineistaan. Ihmiset kadottavat synnyinluontonsa väistämättä. Kun tarkastelemme tätä, käy päivänselväksi että ihmisen luonto on paha.” [Xunzi XXIII.4-6][20]
  • ”Vaikka jonkun olisikin mahdollista tehdä jotakin, hän ei välttämättä kykenisi siihen. Toisaalta kyvyttömyys ei sulje pois mahdollisuutta. Näin ollen kyky ja mahdollisuus ovat täysin eri asioita.” [Xunzi XXIII.15][21]

Viitteet

muokkaa
  • Xunzi: Avain kungfutselaisuuteen – valittuja kirjoituksia kolmelta vuosituhannelta. Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Helsinki: Gaudeamus, 2022.
  1. Avain kungfutselaisuuteen, s. 145.
  2. Avain kungfutselaisuuteen, s. 146.
  3. Avain kungfutselaisuuteen, s. 147.
  4. Avain kungfutselaisuuteen, s. 153.
  5. Avain kungfutselaisuuteen, s. 153.
  6. Avain kungfutselaisuuteen, s. 155.
  7. Avain kungfutselaisuuteen, s. 157.
  8. Avain kungfutselaisuuteen, s. 163.
  9. Avain kungfutselaisuuteen, s. 166.
  10. Avain kungfutselaisuuteen, s. 167.
  11. Avain kungfutselaisuuteen, s. 168.
  12. Avain kungfutselaisuuteen, s. 179.
  13. Avain kungfutselaisuuteen, s. 180.
  14. Avain kungfutselaisuuteen, s. 181.
  15. Avain kungfutselaisuuteen, s. 181.
  16. Avain kungfutselaisuuteen, s. 182.
  17. Avain kungfutselaisuuteen, s. 184.
  18. Avain kungfutselaisuuteen, s. 188.
  19. Avain kungfutselaisuuteen, s. 189.
  20. Avain kungfutselaisuuteen, s. 190.
  21. Avain kungfutselaisuuteen, s. 193.