Kymenlaaksolaisia sananlaskuja

• Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti)

• Aika haavat parantaa. (Iitti)

• Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti)

• Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski)

• Arka henkees pitää. (Anjala)

• Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi)

• Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti)

• Ei hullui herroks panna. (Elimäki)

• Ei hätä huulost paran. (Iitti)

• Ei löyly säkkih kelpaa. (Iitti)

• Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki)

• Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala)

• Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki)

• Ei suolanen maalta aja. (Virolahti)

• Ei tekemätä mitäh saa. (Iitti)

• Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti)

• Ei virsu ole laiskan kenkä. (Elimäki)

• Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala)

• Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti)

• Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola)

• Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti)

• Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki)

• Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti)

• Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala)

• Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka)

• Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala)

• Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala)

• Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti)

• Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala)

• Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti)

• Jos ei tul sukuheh, niin tulee sikahah. (Elimäki)

• Kaali lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala)

• Katajain seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan. (Elimäki)

• Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo hulluu, et saa miältä. (Anjala)

• Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti)

• Kiiskiss on kalaa ja vossass on rahaa. (Iitti)

• Kohtuus on aina hyvä. (Iitti)

• Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti)

• Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti)

• Kukko laulaa saetta iltapäivällä. (Virolahti)

• Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti)

• Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki)

• Kyl talo vaivaseh ruakkii. (Elimäki)

• Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti)

• Kyllä virsuilla viikon marssii, kun joka päivä parsii. (Kuusankoski)

• Kylmä viljan kasvattaa, lämmin terän tekee. (Sippola)

• Köyhyys on viisauden lähde. (Virolahti)

• Loisen kanall ei tarvis olla noukkaa. (Jaala)

• Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi)

• Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi)

• Olutta on ohran lako. (Jaala)

• Onhan niit miehii ja miesparkoi. (Anjala)

• Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala)

• Pennist raha räknätäh. (Elimäki)

• Pennist se markka alkaa. (Jaala)

• Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki)

• Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti)

• Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti)

• Pimeällä on korvat ja laajalla silmät. (Kuusankoski)

• Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski)

• Selälläh on selvä kuu, kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki)

• Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala)

• Siian pää, sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää. (Jaala)

• Siin sus, mis sutta mainitah. (Valkeala)

• Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen. (Virolahti)

• Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski)

• Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti)

• Särki kurun alkaa, särki kurun lopettaa. (Hamina)

• Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala)

• Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki)

• Yritys miestä maksaa. (Anjala)

• Äkkipikaisuus ei menesty asioissa. (Anjala)

• Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen. (Iitti)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto