Ero sivun ”Kungfutse” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Half Portraits of the Great Sage and Virtuous Men of Old - Confucius.jpg|thumb|Kungfutse]]
 
'''Kungfutse''' (孔夫子) eli '''Mestari Kong''' (孔子) oli 500-luvulla eaa. syntynyt [[kiina]]lainen [[filosofi]], ajattelija ja hoveissa kierrellyt [[poliitikko|poliittinen]] neuvonantaja, jonka opetuksiinajatuksiin myöhemmin kehittynyt kungfutselaisuus pohjautuu. Kungfutsen ajattelusta kehkeytyy rehevää yhteiskuntafilosofiaa, jonka toiminnan keskiössä on laajalti oppinut ja toimissaan kunniallinen ''herrasmies'' (君子).
 
Kungfutsen ajatukset on jälkeenpäin koottu teokseen '''Keskustelut''' (论语), joka on vakiintunut nykyisin tunnettuun muotoonsa Han-dynastian (202 eaa. – 220) keskivaiheilla. Jonkin verran Kungfutsen suuhun asetettuja lainauksia esitetään myös myöhemmissä teksteissä.
 
Monet Keskusteluissa esitetyistä aforismeista ovat kiinalaisessa kulttuuripiirissä erittäin yleisesti tunnettuja.
{{wikipedia}}
== Sitaatteja ==
 
* Mestari sanoi: "Opiskella ja sitten harjoittaa [[oppi]]maansa — eikö se toisi tyydytystä? Vastaanottaa kaukaa käymään tuleva kumppani tai toveri — eikö se olisi [[ilo]]? Olla [[viha]]stumatta siitä, että ei ole vertaistensa joukossa tunnettu — eikö se olisi herrasmiehen käytöstä?" [Keskustelut I: 1]. <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 94.</ref>
 
* ”ÄläMestari saatasanoi: muiden"Kun osaksi[[isä]] on sellaistaelossa, mitäseuraa ethänen [[halu]]aaikeitaan. Kun isä on poissa, seuraa hänen itsellesitoimiaan. Sitä, joka ei ole poikennut isänsä kulkemalta tieltä kolmeen vuoteen tämän kuoleman jälkeen, voi sanoa kuuliaiseksi." [Keskustelut XIII: 211]. <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 10796.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Ken hallitsee [[hyve]]eseen perustuen, on kuin [[Pohjantähti]]. Se pysyy paikoillaan muiden tähtien kumartaessa sitä kohti.” [Keskustelut II: 1] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 91.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Viisitoistavuotiaana panin tarmoni [[opiskelu]]un, kolmekymmenvuotiaana seisoin omillani, nelikymmenvuotiaana minulla ei ollut harhaluuloja, viisikymmenvuotiaana tiesin Taivaan tahdon, kuusikymmenvuotiaana suljin korvani riitasoinnuilta ja seitsemänkymmentävuotiaana seuraan sydämeni haluja enkä silti riko sovinnaisuuden rajoja.” [Keskustelut II:4] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 91.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Herrasmies ei ole astia.” [Keskustelut II:12] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 93.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Opiskelu ilman omia ajatuksia johtaa petetyksi tulemiseen, ajatukset ilman opiskelua vievät vaaraan.” [Keskustelut II:15] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 93.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”You, opetan sinulle, mitä on tietäväisyys. Ymmärtää tietonsa tiedoksi ja tietämättömyytensä tietämättömyydeksi — sitä on tietäväisyys.” [Keskustelut II:17] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 93.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”En tiedä mihin kelpaa mies, johon ei ole luottamista. Kun vankkureista puuttuu rahkeet tai kun kärryistä puuttuu tampit, niin miten niillä voi ajaa?” [Keskustelut II:22] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 94.</ref>
 
* Mestari keskusteli Lu-valtion musiikkimestarin kanssa musiikista ja sanoi: ”Musiikin hyvyys on mahdollista tunnistaa tällä tavalla: soitto alkaa samantahtisena yhteissoittona ja kun se jatkuu, kuulemme eri soitinten puhtaat, selkeät ja toisistaan eroavat sävelkulut. Silloin se on onnistunutta.” [Keskustelut III:23] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 71.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Jos kuulee Tiestä aamulla, kelpaa illalla kuolla.” [Keskustelut IV: 8].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 45.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Herrasmies iloitsee oikeellisuudesta, vähäpätöinen mies iloitsee hyödystä.” [Keskustelut IV: 16].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 46.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Hyve ei jää yksin, vaan saa aina naapureita.” [Keskustelut IV: 25].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 47.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Kun alkuaikoina tapasin ihmisiä, kuuntelin heitä ja luotin heidän toimivan sanojensa mukaisesti. Kun nykyään tapaan ihmisiä, kuuntelen heitä ja katson miten he toimivat. Kohtaamani ihmiset ovat saaneet minut muuttamaan näkemykseni.” [Keskustelut IV: 10b].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 50.</ref>
 
* Joku sanoi: ”Yong on kunniallinen, muttei sanavalmis.” Mestari sanoi: ”Mitä hyötyä on sanavalmiudesta? Inttäjät, jotka ovat aina suuna päänä, tapaavat saada ihmisten vihat päälleen. En tiedä hänen kunniallisuudestaan, mutta mitä hyötyä on sanavalmiudesta?” [Keskustelut V: 5].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 48.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Annan periksi! En ole kohdannut ketään, joka nähdessään omat virheensä pystyisi syyttämään niistä itseään.” [Keskustelut V: 27].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 54.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Olla vaiti kunnes tietää mistä puhuu, opiskella kyllästymättä, opettaa tympääntymättä. Mitäpä vaikeutta näissä olisi minulle?” [Keskustelut VII: 2].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 60.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Saisinpa lisää elinaikaa, jotta voisin omistaa viisikymmentä vuotta opiskeluun. Silloin minussa ei varmaankaan olisi enää suuria puutteita.” [Keskustelut VII: 17].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 62.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Lienee sellaisia jotka luovat uutta huolimatta tiedon puutteestaan. Minä en lukeudu heihin. Avarran tietämystäni, valitsen kuulemastani mallikelpoisen ja seuraan sitä. Avarran näkemyksiäni ja panen tahtoni esikuvien seuraamiseen. Tämä on tietäväisyyden toiseksi korkein aste.” [Keskustelut VII: 28].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 64.</ref>
 
* Muuan hovimarsalkka kysyi Zigongilta: ”Onko teidän Mestarinne esikuvallinen mies? Miten hän voi olla niin kätevä käsistään?” Zigong vastasi: ”Taivas on kyllä tarkoittanut hänet esikuvallisuuteen, mutta hän on hyvin käteväkin.” Kuullessaan tämän Mestari sanoi: ”Miten hyvin hovimarsalkka minut tunteekaan. Nuorempana elin vaatimattomissa oloissa ja opin suoriutumaan monista halpa-arvoisista askareista. Ovatko herrasmiehet käteviä käsistään? Eivät he ole.” [Keskustelut IX: 6].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 73.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Meidän on syytä pelätä nuorempiamme. Miten voisimmekaan olla varmoja, että tulevat polvet eivät vedä vertoja nykypolville? Mutta jos jostakusta ei ole kuultu mitään neljäänkymmeneen tai viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä, hän ei ole pelkäämisen arvoinen.” [Keskustelut IX: 23].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 76.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Voi Huita! Hänestä ei ollut minulle apua, sillä hänellä ei ollut koskaan vastaansanottavaa mihinkään puheisiini.” [Keskustelut XI: 4].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 100.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”[…] Jos et osaa palvella valtiastasi, niin miten sitten osaisit palvella henkiä? […] Jos et tunne elämää, miten sitten tuntisit kuoleman?” [Keskustelut XI: 12].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 102.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”[…] Älä katso mitään perinnäistapojen vastaista, älä kuule mitään perinnäistapojen vastaista, älä sano mitään perinnäistapojen vastaista, älä tee mitään perinnäistapojen vastaista.” [Keskustelut XII: 1].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 106.</ref>
 
* ”[…] Älä saata muiden osaksi sellaista, mitä et [[halu]]a itsellesi. […]” [Keskustelut XII: 2].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 107.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Ruhtinas olkoon ruhtinas, alamainen olkoon alamainen, isä olkoon isä, poika olkoon poika.” [Keskustelut XII: 11].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 109.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Herrasmies edistää valtiaansa onnistumisten eikä virheiden perintöä. Vähäpätöiset miehet tekevät päinvastoin.” [Keskustelut XII: 16].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 110.</ref>
 
* Zilu kysyi: ”Jos Wein ruhtinas uskoisi maansa hallinnon Mestarin vastuulle, mitä tekisitte ensimmäisenä?” Mestari sanoi: ”Sen mikä on välttämätöntä, oikaisisin nimet.” [Keskustelut XIII: 3].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 112.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”[…] Minun kotikylässäni suoruus on toisenlaista. Isät peittelevät poikiensa tekoja ja pojat peittelevät isiensä tekoja. Suoruus on heidänlaistensa keskuudessa.” [Keskustelut XIII: 18].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 115.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Herrasmies vaalii sopusointua, vaan ei yhdenmukaisuutta. Vähäpätöinen mies vaalii yhdenmukaisuutta, vaan ei sopusointua.” [Keskustelut XIII: 23].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 117.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Sitä, että lähettää rahvaanmiehet taisteluun opettamatta heille sotimista, voi sanoa haaskaukseksi.” [Keskustelut XIII: 30].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 118.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”On vaikea olla kantamatta kaunaa jos on köyhä, mutta on helppoa olla pöyhkeilemättä jos on rikas.” [Keskustelut XIV: 10].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 120.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Muinaiset miehet opiskelivat itsensä sivistämisen vuoksi, nykyään opiskellaan vertaisten hyväksynnän vuoksi.” [Keskustelut XIV: 24].<ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 124.</ref>
 
* Mestari sanoi: "[[Mies]] voi tehdä Tiestä tunnetumman, mutta mikään [[Tie]] ei tee miehestä tunnetumpaa." [Keskustelut XV:29] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 132.</ref>
 
* Mestari sanoi: ”Opiskelu"Muinoin ilmanrahvaalla omiaoli ajatuksiakolme johtaavikaa, petetyksimutta tulemiseennykyään niistä lienee päästy eroon. Muinoin hulivilit olivat kurittomia, ajatuksetmutta ilmannykyään opiskeluahe vievätovat vaaraankyltymättömiä. Muinoin öykkärit olivat pisteliäitä, mutta nykyään he ovat vihamielisiä. Muinoin houkat olivat rehtejä, mutta nykyään he ovat petollisia." [Keskustelut IIXVII:15 16] <ref>''Mestari Kongin keskustelut'', s. 93145.</ref>
 
* Todellinen [[hyvyys]] nousee ihmisen omasta sydämestä. Kaikki ihmiset syntyvät hyvinä. (Suuri Sitaattisanakirja)
 
{{Commons|Category:Confucius|Kungfutse}}
Rivi 23 ⟶ 86:
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
{{wikipedia}}
 
[[Luokka:Kiinalaiset filosofit]]