Wikisitaatit

Ero sivun ”Suomalaisia sananlaskuja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ak: Sivu tyhjennettiin
Merkkaus: Tyhjennys
p Käyttäjän 91.156.180.16 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 80.223.94.19 tekemään versioon.
Merkkaus: Takaisinpalautus
Rivi 1:
[[Kuva:Gallen Kallela Lemminkainens Mother.jpg|thumb|[[w:Lemminkäisen äiti|Lemminkäisen äiti]]. [[Akseli Gallen-Kallela]]n [[Kalevala]]-aiheinen maalaus.]]
Suuri osa vanhoista suomalaisista [[sananlasku]]ista on tehty [[w:kalevalamitta|kalevalaiseen runomittaan]]. Ne sananlaskut, jotka ovat olleet alun perin osa pitempiä kalevalamittaisia kertomuksia, esimerkiksi kertomuksen loppupuolella sanottuja opetuksia, on merkitty "kalevalaisesta runoudesta".
 
Laajempi aineisto: [[Suomenkielisiä sananlaskuja]].
 
<!-- Sivulle on tarkoitus koota lähinnä vanhoja, suomalaisia sananlaskuja, ei sketsisarjoista tai muista vastaavista peräisin olevia nykyajan lentäviä lauseita.-->
__NOTOC__
[[#A|A]] - [[#C|C]] - [[#E|E]] - [[#F|F]] - [[#H|H]] - [[#I|I]] - [[#J|J]] - [[#K|K]] - [[#L|L]] - [[#M|M]] - [[#N|N]] - [[#O|O]] - [[#P|P]] - [[#R|R]] - [[#S|S]] - [[#T|T]] - [[#U|U]] - [[#V|V]] - [[#Y|Y]] - [[#Ä|Ä]] - [[#Ö|Ö]]
 
[[#Väinämöisen kiellot|Väinämöisen kiellot]] - Väinämöisen sanomiksi väitetyt opettavat sananlaskut
 
==A==
*''[[Aamu]] kuluu aatellessa, [[päivä]] [[pää]]tä käännellessä.'' (Salo) (Kansanrunousarkisto)
*''Aamulla [[viina]] ja [[syksy]]llä nauriit.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Aamulla vireä pyärii, illalla [[laiska]] hyärii.'' (Mellilä) (KRA)
*''Aamun [[hetki]] kullan kallis.'' (Karttula) (KRA)
*''Aamun torkku, illan virkku on [[talo]]on hävitys.'' (Kauhava) (KRA)
*''Aamuruska miehen [[tuska]].'' (Tervola) (KRA)
*''[[Aamurusko]] ei mäne satamata eikä [[akka]]in tora itkemätä.'' (Puumala) (KRA)
*''Aamurusko [[pilvi]][[päivä]], iltarusko poutapäivä.'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Aamurusko päivän [[paska]], iltarusko kaunis ilma.'' (Sysmä) (KRA)
*''Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks.'' (Askola) (KRA)
*''Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko [[päivä]]n.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Aatelles ei mää [[aika]] hukkaa.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee.'' (Koivisto) (KRA)
*''Aatto juhlaa korkeempi.'' (Kuru) (KRA)
*''Aeka ei ou jänikse selässä.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Aeka hiiren haakotella, puol on [[kissa]]n persiessä.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Aeka keinot keksii.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Afven arka, perse märkä.'' (Petsamo) (KRA)
*''Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa.'' (Salo) (KRA)
*''Ahkera akka kasvattaa laiska miehe.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Ahkera kaikki voittaa.'' (Teuva) (KRA)
*''Ahkera [[äiti]] kasvattaa laiskoja [[lapsi]]a, laiska äiti visuja.'' (Teuva) (KRA)
*''Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko.'' (Vanaja) (KRA)
*''Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä.'' (Polvijärvi) (KRA)
*''[[Ahkeruus]] kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää.'' (Tammela) (KRA)
*''Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis.'' (Jämsä) (KRA)
*''Ahne otta [[raha]] ja vie vielä kukkaronki.'' (Uskela) (KRA)
*''Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Ahneella on paskanen [[loppu]].'' (Laukaa) (KRA)
*''Ahneen ja varkahan [[uni]] on aina lyhkäinen.'' (Juva) (KRA)
*''[[Ahneus]] ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Ahneus kovan onnen voittaa.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Ahneus [[kunnia]]n pettää.'' (Rauma) (KRA)
*''Ahneus on pahhuulen juuri.'' (Kuru) (KRA)
*''Ahneus vie viljan pellost.'' (Salo) (KRA)
*''Ahneus viisaanki villitsee.'' (Luhanka) (KRA)
*''[[Ahven]] armas keittokala, särki sualassa parempi.'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp.'' (Iitti) (KRA)
*''Ahven [[syksy]]t syvillä uipi, kutee [[kesä]]t matalalla.'' (Loppi) (KRA)
*''Ahven syö, ko kusiainen lentää.'' (Veteli) (KRA)
*''Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii [[laiska]]kin.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Aidaton niittu ja emännätön [[talo]] on yks kaikki.'' (Siikainen) (KRA)
*''Aihhan elävän [[silmä]]t näkee, mutt ei kualleen koskaan.'' (Suursaari) (KRA)
*''Aika assii aukasoo.'' (Liperi) (KRA)
*''Aika haavat parantaa.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Aika [[hattu]]a hakea, hattu viien [[virsta]]n päässä!'' (Polvijärvi) (KRA)
*''Aika joutuu eikä [[mies]] jourukkaan.'' (Alahärmä) (KRA)
*''Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää.'' (Tarvasjoki) (KRA)
*''Aika menee arvellessa, [[päivä]] [[pää]]tä käännellessä.'' (Simo) (KRA)
*''Aika on nousta nuoren neidon, jo on [[vanha]]t valvomassa, ikäpuolet istumassa.'' (Liperi) (KRA)
*''Aika on [[raha]]a.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Aika poika, aika paikast kotosin [[Kärkölä]]st.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Aika vanhin, [[avaruus]] suurin.'' (Ii) (KRA)
*''Aikaa [[Jumala]] loi eikä [[kiire]]est virkkant mittää.'' (Parikkala) (KRA)
*''Aikaa on enin [[maailma]]s.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Aikaa on, ja [[Naantali]]sta saadaan lisää.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Aikaa on [[oppi]]a, ei ellee.'' (Kiihtelysvaara ) (KRA)
*''Aikaa rokka anoo, tulta [[liha]] kiirehtii.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Aikanaanhan se [[akka]]kii poikii.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen [[päivä]]ä vähemmän.'' (Koivisto) (KRA)
*''Aikanas [[kirkko]]on, hiljan kapakkaan.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Aikane [[lintu]]n nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Aikane valmistus on ain [[hyvä]].'' (Luvia) (KRA)
*''Aikansa komiasti, vaikka lopun [[aika]]a kerjättääs.'' (Lapua) (KRA)
*''Aikansa [[meri]]kin möyrii.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Aikas kutaki.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Aikasee riihel, myöhäsee [[kirkko]]o, nii piaa pois pääsee.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Ain ahnelt jottan puuttu.'' (Salo) (KRA)
*''Ain [[naapuri]] [[lehmä]] nännä näyttää paksummalt.'' (Antrea) (KRA)
*''Ain on akolla [[kiire]] ja [[työ]]tä tyttärillä.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Aina ahne [[köyhä]] on.'' (Soini) (KRA)
*''Aina [[koski]] kohinassa ja aina tyhmä tohinassa.'' (Koskenpää) (KRA)
*''Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Aina sitä pittää [[oppi]][[raha]]t maksoo.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään [[renki]].'' (Kalajoki) (KRA)
*''Aina sitä saa, kun ei oo [[piika]]na eikä trenkipoijan morsiamena.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Aina sitä saa, kun on ittellä [[pussi]].'' (Alavus) (KRA)
*''Aina [[tauti]] tiineissä, [[vaiva]] vanhossa akossa.'' (Sulkava) (KRA)
*''Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Aisalleenhan [[hyvä]] [[hevonen]] kaatuu.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Aita se on risuinenkin aita.'' (Lappee) (KRA)
*''Ajallansa aidan pano, hetkellänsä [[heinä]]n [[teko]].'' (Loppi) (KRA)
*''Ajallansa [[työ]]n teko, hetkellänsä [[ilo]]n pito.'' (Karttula) (KRA)
*''Ajan kans hyvää tulee.'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Ajassa naidaan, ei taivaassa.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon [[työ]] mitä hyvvääsä.'' (Sulkava) (KRA)
*''Ajattele ensin ja puhu sitte.'' (Pello) (KRA)
*''Ajattelemattoman [[suu]]ssa ei ole porstutta.'' (Nurmes) (KRA)
*''Ajatukset ovat tullittomat.'' (Turtola) (KRA)
*''[[Ajatus]] aja viep, yritys työn tekköö.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti.'' (Kaarina) (KRA)
*''Ajjaa se hiis [[hyvä]]lläi, kun selekään piäsöö.'' (Rautavaara) (KRA)
*''Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii.'' (Nurmes) (KRA)
*''Akan [[kuolema]] on kuin penkiltä putoais.'' (Liperi) (KRA)
*''Akan [[omaisuus]] ei kestä kun portin pieleen.'' (Nokia) (KRA)
*''Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA)
*''Akassa on talloutesa.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä.'' (Parkano) (KRA)
*''Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas.'' (Muolaa) (KRA)
*''Akaton [[mies]] ja hännätön [[koira]].'' (Heinola) (KRA)
*''Akaton mies on kuin aidaton pelto.'' (Liperi) (KRA)
*''[[Akka]] aidan raosta kulkee.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Akka ei ole ku kannel seinäl.'' (Impilahti) (KRA)
*''Akka eillä, vaikka huonolle jäälle.'' (Kuusamo) (KRA)
*''Akka ja arkku on reissutiellä liikaa.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Akka miehen ylentää tai alentaa.'' (Jämsä) (KRA)
*''Akka mies [[ase]]eton.'' (Kurikka) (KRA)
*''Akka mies asheetta, konna mies [[koira]]tta.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Akka mies kirveetönnä.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Akka on [[köyhä]]llä niinkun aitta.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Akka on köyhän miehen renki.'' (Joroinen) (KRA)
*''Akka otetaan ja mies saadaan.'' (Kuusankoski) (KRA)
*''Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu.'' (Sortavala) (KRA)
*''Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää.'' (Koivisto) (KRA)
*''Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa.'' (Inkeri, Keltto) (KRA)
*''Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Akkain kiel on toisesta päästä irti.'' (Liperi) (KRA)
*''Akkain miel ja [[koira]]n pier, ne ovat yhden [[arvo]]set.'' (Karkku) (KRA)
*''Akkavalta, paskavalta.'' (Sievi) (KRA)
*''Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta [[työ]]ltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa.'' (Sysmä) (KRA)
*''Akkojen [[puhe]] ja kanojen [[laulu]].'' (Heinola) (KRA)
*''Akkonist se näkke, misä talos piimä on.'' (Halikko) (KRA)
*''Akoil ja susill on tä mailma pilattu.'' (Lemi) (KRA)
*''Akoilla on [[aika]]nsa, tarinoita tapaansa.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel [[kesä]]l ei kynnetä.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Alas katsoo, ylös ajattelee.'' (Joensuu) (KRA)
*''Alasin raudan, juoma miehen koettelee.'' (Juva) (KRA)
*''Alimaesesta aejastahaa se o [[hyvä]] ylite männä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Alimaiselle portaalle ensiks astutaa.'' (Joroinen) (KRA)
*''[[Alku]] ain hankala, mut lopus [[kiitos]] seisoo.'' (Marttila) (KRA)
*''Alku ja [[loppu]] kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Alku käis, loppu [[Jumala]]s.'' (Impilahti) (KRA)
*''Alku tappaa.'' (Tammela) (KRA)
*''Alku [[työ]]n kaunistaa, lopussa [[kiitos]] seisoo.'' (Piippola) (KRA)
*''Alkuaan myöten se kerä vieriää.'' (Vaasa) (KRA)
*''Alkukuussa [[leipä]] nousee, loppukuussa pyykki lähtee.'' (Kauvatsa) (KRA)
*''Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa.'' (Artjärvi) (KRA)
*''Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana [[armo]]ttoman.'' (Joroinen) (KRA)
*''Allakassa on päiviä ja [[vanha]]sta lisää, jos uudesta [[loppu]]u.'' (Lahti) (KRA)
*''Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Alus kaik [[paha]] hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on.'' (Salo) (KRA)
*''Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Alussa luppois [[lehmä]]n, lopuss ei hänteekää.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Alussa [[paha]] painettava, [[vika]] nuor noustessaan.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Alventtist sika aljettiin, [[joulu]]n luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit.'' (Vahto) (KRA)
*''[[Ammatti]] kapan antaa.'' (Vesanto) (KRA)
*''Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo.'' (Rantsila) (KRA)
*''Anna [[hattu]]si [[laina]]ksi, käy ite paljaspäin.'' (Karttula) (KRA)
*''Anna [[huoli]]i hevosen, sillä on suuremp piä.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Anna kyrpäsi [[kylä]]än, soho ite sormellasi!'' (Puolanka) (KRA)
*''Anna [[paska]]l puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Anna [[ryssä]]lle [[raha]], ei oo [[mies]] silloin paha.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Anna [[taikina]]n hapata, leivän juuren junnotella.'' (Maaninka) (KRA)
*''Annetaa aikaa, [[aika]] antaa hyyvii [[neuvo]]i.'' (Kuolemajärvi) (KRA)
*''Annetaa annetustai, vuan ei [[tie]]ltä löyvetystä.'' (Liperi) (KRA)
*''Annettu mikä luvattu.'' (Askola) (KRA)
*''Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Anopi [[silmä]] kynnys.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Anovata ei jälestä ajeta.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen.'' (Asikkala) (KRA)
*''Antaa ajan kulua ja varjon venyä.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy.'' (Liperi) (KRA)
*''Antajaansa kuttukin kiittää.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan.'' (Vuokkiniemi) (KRA)
*''Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Anterus [[joulu]]n alakaa, tuomas sissää tuop, [[paha]] puaval pois ajjaa.'' (Anttola) (KRA)
*''Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, [[hyvä]] tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa.'' (Virtasalmi) (KRA)
*''Antti aisoilla ajaa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Antti pyhien [[alku]].'' (Juva) (KRA)
*''Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa.'' (Koijärvi) (KRA)
*''[[Apu]] hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa.'' (Pylkönmäki) (KRA)
*''Apu kärväsenki apu.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Apu miehestä on syömään ja saamaan.'' (Huittinen) (KRA)
*''Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa.'' (Puumala) (KRA)
*''Apua hyttysenkin apu.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito.'' (Joroinen) (KRA)
*''Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas.'' (Impilahti) (KRA)
*''Arat työttömän kädet.'' (Asikkala) (KRA)
*''Arka henkees pitää.'' (Anjala) (KRA)
*''Arka henkensä pitää, rohkea [[sota]]an kaatuu.'' (Uskela) (KRA)
*''Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu.'' (Juva) (KRA)
*''Arka piäsä säilyttää, jalo [[kosto]]n suavuttaa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Arki antaa, pyhä ottaa.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. ([[Pori]]) (KRA)
*''Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi.'' (Vanaja) (KRA)
*''Armasta [[isä]]n kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
*''[[Armo]]st mutt ei ansiost.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Armoto isätö laps, aiva armoto emätö.'' (Jääski) (KRA)
*''Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane.'' (Sysmä) (KRA)
*''Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä.'' (Kuusjärvi) (KRA)
*''[[Arvio]] ei o täyven tievon kaltane.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Arvio ei ole vissinmäärän arvonen.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Arvio on [[valhe]]en veli.'' (Lohja) (KRA)
*''[[Arvo]]nsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''[[Asia]] kuin asia, miehet sentään kuin veljekset.'' (Suistamo) (KRA)
*''Asia on asia ja papinkirja on papinkirja.'' (Pori) (KRA)
*''Asia on kun ajetaan, [[laki]] niin kun lujetaan.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta.'' (Turku) (KRA)
*''Asia on siitä laidasta, että sika ei elä [[vanha]]ksi: jollei se kuole niin se tapetaan.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa.'' (Hartola) (KRA)
*''Asia vaatii ymmärrystä, [[tanssi]]minen rallatusta.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Asiasa [[mies]]tä tarvitaan, hakkaa [[puu]]ta pöllöötkin.'' (Laihia) (KRA)
*''Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Asiat on niinkun ne ajetaan.'' (Lohja) (KRA)
*''Asiat ovat niinkuin puhutaan, [[työ]]t niinkuin tehdään.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään.'' (Pohjois-[[Karjala]]) (KRA)
*''Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita.'' (Kymi) (KRA)
*''[[Asikkala]]n tallukkajalat, [[Hollola]] hevoshuijarit, [[Nastola]]r ruumiivvarkaat, [[Sysmä]]n takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät.'' (Hollola) (PLK)
*''Asja ko asja, lanko ko lanko.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Asja se on ku riitele, mutt ei miehe.'' (Muurla) (KRA)
*''Assii vaatii arvelusta, [[tanssi]]minen rallatusta.'' (Sääminki) (KRA)
*''Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas.'' (Nurmes) (KRA)
*''Astia se on tuokkonennii.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Aukaista [[sana]]inen arkkunsa.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Aurink paista krisukassa.'' (Halikko) (KRA)
*''[[Aurinko]] paistaa, vettä sataa, taitaa tulla [[kesä]].'' (Perho) (KRA)
*''Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Auta [[mies]]tä mäissä, elä mäin alla!'' (Joensuu) (KRA)
*''Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt [[pää]].'' (Heinjoki) (KRA)
*''Autuaampi on antaa kun ottaa.'' (Vesanto) (KRA)
*''Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Autuaanhan [[akka]] kuoli, vaivaisen [[hevonen]] vaipui.'' (Nurmes) (KRA)
*''[[Autuas]] anopin kaima.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta.'' (Uskela) (KRA)
*''Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää.'' (Simo) (KRA)
*''Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja [[raha]]a saa.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia.'' (Loppi) (KRA)
*''Autuas toisen vahinkosta [[viisas]]tuu, vaivainen omastaan.'' (Etelä-[[Häme]]) (KRA)
*''Autuas [[viina]]n jakoon, vaivainen rahan jakoon.'' (Virolahti) (KRA)
*''[[Avioliitto]] on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee.'' (Nurmes) (KRA)
*''Avuks kärvänenki kaalifatis.'' (Paimio) (KRA)
 
==C==
*''Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän.'' (WST)
 
==E==
*''Edessä on kuin [[enkeli]], mutta takana kuin peeveli.'' (Laukaa) (KRA)
*''Ee enonkoa [[suu]] tuohesta ole.'' (Sysmä) (KRA)
*''Ee [[herra]] herra oo, voan riihimies se herra on.'' (Säräisniemi) (KRA)
*''Ee hosu [[työ]]ssä aota.'' (Sysmä) (KRA)
*''Ee [[mies]]tä virheetöntä, hevosta ee ollenkaa.'' (Liperi) (KRA)
*''Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku.'' (Sysmä) (KRA)
*''Ee pimmee piälle kuavu.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ee pysty [[ämmä]]n kynnet [[uuni]]n rintaan.'' (Nokia) (KRA)
*''Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa.'' (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
*''Ehdoin [[valta]] vääpelillä - antoa lomaa jos [[tahto]]o.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Ehta [[veri]] ei pala eikä palele.'' (Tuusula) (KRA)
*''Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA)
*''Ehtoo karjan kokoo.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Ehtoolla [[laiska]]t virkoo, jupilaiskat lauvantaina.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Ehtooruaka luihiin pystyy.'' (Nakkila) (KRA)
*''Ehtooruska [[päivä]]n koreus, mutta aamuruska päivän [[paska]].'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Ehtoorusko entistä ilmaa.'' (Parkano) (KRA)
*''Ehtootorkku, [[aamu]]n virkku, se tapa [[talo]]ns pitää.'' (Hattula) (KRA)
*''Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Ehtorusko kaunist ilma, [[aamurusko]] nahat kasta.'' (Kustavi) (KRA)
*''Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta.'' (Nousiainen) (KRA)
*''Ehtovalta [[ahven]]ella: ottaa onkee jos haluvaa.'' (Ylikiiminki) (KRA)
*''Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa.'' (Karunki) (KRA)
*''Ei aekamies [[apu]]va tarvihe.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Ei ahkera taivassen pääse paremman ku [[laiska]]ka.'' (Salo) (KRA)
*''Ei ahne saa koskan tarppeks.'' (Salo) (KRA)
*''Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä.'' (Lohja) (KRA)
*''Ei [[aika]] miehestä, ellei [[mies]] ajasta.'' (Pomarkku) (KRA)
*''Ei aikainen myöhästy.'' (Porvoo) (KRA)
*''Ei aikasen voittanutta.'' ([[Hollola]]) (KRA)
*''Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei ajettu [[tie]] ruohotu.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ei akalla [[kirkko]]on ajeta.'' (Savoranta) (KRA)
*''Ei [[akka]] lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä [[itä]] tuulemasta ennen kon sattaa.'' (Oripää) (KRA)
*''Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä.'' (Ullava) (KRA)
*''Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ei Amerikassakaan [[kulta]]a lapiolla luoda.'' (Jurva) (KRA)
*''Ei anna [[murhe]] maata, eikä [[vaiva]] vaikea levätä.'' (Karttula) (KRA)
*''Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu.'' (Ruskeala) (KRA)
*''Ei arka miäs saa kaunista [[akka]]a.'' (Akaa) (KRA)
*''Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin.'' (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (KRA)
*''Ei [[asia]] [[mies]]tä pahenna, jos ei mies asiaa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Ei asiassa pikaisuus menesty.'' (Naantali) (KRA)
*''Ei astia iäriää itke.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Ei [[aurinko]]kaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA)
*''Ei auta arvelu asijassa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei auta asiassa [[ystävyys]], eikä herruus merellä.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Ei elä henki heilumati.'' (Lohja) (KRA)
*''Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta.'' (Kuopio) (KRA)
<!-- *''Ei elämästä selviä hengissä.'' [[Juice Leskinen]] -->
*''Ei eukko ook kannel seinällä.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Ei eukon [[raha]]t kestä kuin tuomaasta [[joulu]]un.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Ei haastavalta [[sana]]t lopu.'' (Vesanto) (KRA)
*''Ei haikua ilman tulta.'' (Laukaa) (KRA)
*''Ei haittaa hevosta, vaikka [[mies]]tä morkataan.'' (Kitee) (KRA)
*''Ei [[halu]] halaamalla lähle.'' (Orivesi) (KRA)
*''Ei hapan kalja säästäten paranu.'' (Raisio) (KRA)
*''Ei [[harakka]] [[lehmä]]n taposta poissa.'' (Nurmes) (KRA)
*''Ei harakka ole [[lintu]].'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi.'' (Naantali) (KRA)
*''Ei haudotussa ole hautomista.'' (Pohjois-[[Häme]]) (KRA)
*''Ei [[haukka]] [[kana]]n parkua mieleensä pane.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei haukku haavaa tee, jos ei [[paha]] [[koira]] purra saa.'' (Mellilä) (KRA)
*''Ei haukku haavaa tehe, jos ei [[viha]]nen koira purra saa.'' (Alatornio) (KRA)
*''Ei haukkuva koira haavaa tee.'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Ei haukkuva koira jänestä saa.'' (Punkalaidun) (KRA)
*''Ei haukkuva koira pure." (Viitasaari) (KRA)
*''Ei [[heinäsirkka]] hämähäkin alle kuole.'' (Orimattila) (KRA)
*''Ei Helsingissäkään [[piika]]a piirongin päällä pidetä.'' (Pori) (KRA)
*''Ei helwetti ikänäns täynä ole.'' (WST)
*''Ei [[henki]] hevillä lähe.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Ei henki hiettä lähde.'' (Parikkala) (KRA)
*''Ei hepo [[heinä]]s pahene.'' (Pusula) (KRA)
*''Ei hepo häitä kiitä eikä [[pappi]] pitkiä pyhiä.'' (Taipalsaari) (KRA)
*''Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Ei hepo kuole kuikosta eikä [[lammas]] kivenlieriäisestä.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Ei hepo kuovista kuole.'' (Vihti) (KRA)
*''Ei herelmä kauvas [[puu]]st putto.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Ei herkui vatan täysi syär.'' (Muurla) (KRA)
*''Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Ei [[herra]] herran hännälle pole.'' (Kitee) (KRA)
*''Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla [[silmä]]än pistää, ni suuttuu.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Ei herroo merelä.'' (Sulkava) (KRA)
*''Ei hetikään tuu niin [[nälkä]], kun aina vähän haukkoo.'' (Laihia) (KRA)
*''Ei hevone hikkeesä kuole eikä [[akka]] [[itku]]usa.'' (Pyhäselkä) (KRA)
*''Ei [[hevonen]] häitä kiitä eikä [[mies]] yösijaansa.'' (Soini) (KRA)
*''Ei hevoonen [[tie]]llä lihoo.'' (Teuva) (KRA)
*''Ei [[hiiri]] heinähäkin alle kuole.'' (Oulu) (KRA)
*''Ei hiiri hevosen [[korva]]an pääse.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Ei hiiri kekoon kuole.'' (Johannes) (KRA)
*''Ei honka yhlellä lyännillä kaalu.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Ei hopussa sata ajastaikaa eletä.'' (Naantali) (KRA)
*''Ei housuille palkkaa makseta.'' (Ristijärvi) (KRA)
*''Ei [[housut]] [[laina]]ssa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin [[paska]]taan.'' (Taivassalo) (KRA)
*''Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Ei housuuhin hyppäämällä mennä.'' (Laihia) (KRA)
*''Ei huimia [[herra]]ksi pantane, jos ei aina viisaitakaan.'' (Valtimo) (KRA)
*''Ei [[hullu]]i herroks panna.'' (Elimäki) (KRA)
*''Ei hullu huhmarissakaan paremmaks tu.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Ei huolta hävinneellä eikä [[maa]]nsa myönnehellä.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Ei hyttysen [[ääni]] taivaaseen kuulu.'' (Nokia) (KRA)
*''Ei hädällä kauvas keriitä.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Ei hädäs [[hyvä]]ä tehdä.'' (Tuusula) (KRA)
*''Ei [[hätä]] auta muus kun kirpun kiinniotos.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Ei hätä huulost paran.'' (Iitti) (KRA)
*''Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Ei hätä [[laki]]i luje.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Ei itika ään taivaase kuulu.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ei [[juhla]]a, ettei rähjää.'' (Keuruu) (KRA)
*''Ei [[jänis]] yhren portin etee kuole.'' (Orimattila) (KRA)
*''Ei kaik tauvit tapa.'' (Inkeri, Keltto) (KRA)
*''Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa.'' (Puumala) (KRA)
*''Ei kaikki satteet ou allakassa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei kannata kinnata ilman hinnata.'' (Kuru) (KRA)
*''Ei [[karhu]]a vitsalla lyödä.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Ei karhu kaatajaansa [[sääli]].'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan.'' (Vilppula) (KRA)
*''Ei kelpa [[kettu]] [[kana]]in kaitsiaksi eikä poika [[piika]]in [[paimen]]eksi.'' (Nummi) KRA)
*''Ei kestä [[perse]] merivettä.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Ei kirpullen saa kahta [[perse]]ttä tehä.'' (Pirkkala) (KRA)
*''Ei [[kiusa]] [[vaiva]]a vähennä.'' ([[Asikkala]]) (KRA)
*''Ei [[kivi]] kiellä kasvamasta.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita.'' (Ristiina) (KRA)
*''Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman [[pää]]hän puto.'' (Pyhämaa) (KRA)
*''Ei [[koira]] siitä suutu, kun sitä leivällä päähän viskaa.''
*''Ei kokin tu [[nälkä]] eikä tapin [[jano]].'' (Tottijärvi) (KRA)
*''Ei [[korppi]] kaltute lähe.'' (Uusikirkko (KRA)
*''Ei korppi kirhoin kuole eikä musta [[lintu]] lauseihin.'' (Kittilä) (KRA)
*''Ei korppi pesten valkie.'' (Pihtipudas) (KRA)
*''Ei korppi toisen [[silmä]]ä puhkaise.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Ei [[koski]] [[käsky]]stä pauhaa.'' (Oulu) (KRA)
*''Ei kukkaan henkelläs elä.'' (Ulvila) (KRA)
*''Ei [[kukko]] käskien laula.'' (Jyväskylä) (KRA)
*''Ei kyrpä katso leipävartaaseen.'' (Orivesi) (KRA)
*''Ei kysyin asii pilaavu.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano.'' (Honkajoki) (KRA)
*''Ei kyvyttömä kynsii [[kala]] tul.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Ei [[kärpänen]] kyntömiähen vattassa tunnu.'' (Nokia) (KRA)
*''Ei käy [[muija]] silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei [[mies]] aja häriällä.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Ei [[laki]] [[leikki]]ä kato.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Ei lakkaa [[etelä]] tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Ei [[lukeminen]]ka [[laiska]]n [[työ]]t ol.'' (Kalanti) (KRA)
*''Ei [[lupa]] talloo hävitä.'' (Keuruu) (KRA)
*''Ei lusikkoo voi jokaisen [[suu]]n mukkaan tehä.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Ei [[luulo]] ol tiaro väärtti.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Ei lähe [[halla]] haon takoa, kaste kaihikohasta [[päivä]]n pärttylin perästä.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Ei [[löyly]] säkkih kelpaa.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Ei [[maito]] salli raiskaa eikä [[piika]] pahhaa [[puhe]]tta.'' (Alastaro) (KRA)
*''Ei makkeeta mahan täyreltä.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Ei miakkaa ol annettu [[hullu]] kättee.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi.'' (Elimäki) (KRA)
*''Ei minus kuppaa pahempat o.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja [[orava]]n [[puu]]st.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Ei mitään [[piimä]]ä, kun ei [[lehmä]]tkään lypsä.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Ei miäs paru, vaikka nuppi mens.'' (Somero) (KRA)
*''Ei [[morsian]]ta sukhun vihitä.'' (Ullava) (KRA)
*''Ei [[muija]] ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on tynnyrin sualaa sen [[leipä]]än käyttänny.'' (Vanaja) (KRA)
*''Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma [[hauta]]kki viälä.'' (Lapinjärvi) (KRA)
*''Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa.'' (Hattula) (KRA)
*''Ei [[muna]] oo viisamp kannoo.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Ei [[mylläri]] [[nälkä]]än kuole.'' (Karstula) (KRA)
*''Ei mylläriltä [[leipä]] lopu.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Ei [[myrsky]] oo kaunista muualt ku [[maa]]lt.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Ei mäne [[näkö]] tavoittaan.'' (Liperi) (KRA)
*''Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo.'' (Juva) (KRA)
*''Ei ne [[herra]]t paljon tarvitse: vähä tikulla [[silmä]]än töyttää niin jo urajaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Ei niin halpaa, ettei se joskus [[hyvä]] ole.'' (Köyliö) (KRA)
*''Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Ei niin pientä virtaa, ettei vettä mereen vie, eikä niin vakaista [[piika]]a, jolta ei [[mies]] mieltä vie.'' ([[Asikkala]]) (KRA)
*''Ei nimee osteta eikä sukuu myyrä.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Ei nualeminen vattaa täytä.'' (Hattula) (KRA)
*''Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti [[vittu]]u peitä.'' (Espoo) (KRA)
*''Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Ei nyt o [[aika]] ansoi punnoo, nyt o jo [[sorsa]]t soitimel.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Ei [[näkö]] nuolta kelpaa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei näkö [[työ]]tä tie, eikä [[kauneus]] kaskee hakkoo.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais.'' (Uskela) (KRA)
*''Ei [[nälkä]] vassaa halkaise.'' (Kirvu) (KRA)
*''Ei nälkähistä uneta.'' (Pälkäne) (KRA)
*''Ei nälkäisen [[vatsa]] halkee.'' (Suistamo) (KRA)
*''Ei nälkäistä hauku [[koira]]tkaan.'' (Haapajärvi) (KRA)
*''Ei nälkäistä nukuta.'' (Ylitornio) (KRA)
*''Ei nälkäistä pieretä.'' (Punkalaidun) (KRA)
*''Ei nälkästä [[jano]]ta.'' (Alastaro) (KRA)
*''Ei nälkästä jekuta.'' (Siikainen) (KRA)
*''Ei näläkä härnäämisestä parane.'' (Virrat) (KRA)
*''Ei näläkä mahhoo halakase.'' (Sääminki) (KRA)
*''Ei näläkä vähee säikää.'' (Joensuu) (KRA)
*''Ei näläkäisen maha halakiik.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Ei näläkään halakii.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Ei o [[usko]]mist Eskoo, sillon se [[paha]]n tekee kun nauraa.'' (Loppi) (KRA)
*''Ei [[oikeus]] saa yösijaa, mutta [[vääryys]] istuu peräpenkillä.''
*''Ei [[oja]] ota, jos et putoa.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä.'' (Halikko) (KRA)
*''Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän.'' (Anjala) (KRA)
*''Ei ole [[asia]] aijan päässä eikä säkki seipään nenässä.'' (Jääski) (KRA)
*''Ei ole asiat kylässä kynnyksellä.'' (Raahe) (KRA)
*''Ei ole hampaattoman vihoesta.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ei ole [[jyvä]]ttömän [[mylly]]stä, eikä [[raha]]ttoman markkinoista.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Ei ole [[orja]]lla pyhää eikä [[vaimo]]lla lapsellisella.'' ([[Asikkala]]) (KRA)
*''Ei ole [[synti]] olla [[savo]]lainen, mutta se on iso [[häpeä]].''
*''Ei ole vorraa, jos ei voran peittoo.'' (Inkeri, Keltto) (KRA)
*''Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Ei oo epätieto selevän tiion veärti.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Ei oo hoppu [[hyvä]]ks eikä [[kiire]] [[kunnia]]ks.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Ei oo kaekki arvuutokset tosia.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Ei oo [[kärppä]] kädes, kun son pinon raos.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä.'' (Juva) (KRA)
*''Ei oo orjalla oritta eikä rengillä rekkee.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Ei oo [[pakko]] päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä.'' (Karttula) (KRA)
*''Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää.'' (Teuva) (KRA)
*''Ei oo pakkua mualle kun [[paska]]lle.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa.'' (Kangaslampi) (KRA)
*''Ei ou [[hattu]] kannon piässä, kun on miehen piässä.'' (Liperi) (KRA)
*''Ei ou herroo merellä eikä [[mies]]tä vuorotonta.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Ei ou kukkaan [[seppä]] syntyissään.'' (Karttula) (KRA)
*''Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.''(Sonkajärvi) (KRA)
*''Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ei [[paha]]n [[silmä]]n paljo pidä näkemän.'' (WST)
*''Ei [[paholainen]]ka poikasians moiti.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Ei [[parta]] pahoille kasva, turpajouhet joutaville.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Ei passaa [[pata]] rekkeen, se rupiaa rämisemään.'' (Raahe) (KRA)
*''Ei Perhossa elä, jos ei liiku.'' (Veteli) (KRA)
*''Ei [[perintö]] pesää tee.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Ei pidä ensimmäiseen [[hyvä]]än hyvästyä eikä ensimmäiseen [[paha]]an pahastua.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Ei pidä tupata, jos ei tykätä.'' (Töysä) (KRA)
*''Ei pidä uskoa hevosta [[tie]]lle, [[vene]]ttä [[vesi]]lle, [[akka]]a aitan vartiaksi.'' (Pielinen) (KRA)
*''Ei pie tehhä kirpust hevosta.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ei pie tehhä kärpäsest [[härkä]]ä.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ei pien [[pieru]] [[perse]]ttä revi'' (Sysmä) (KRA)
*''Ei pieru haisutta leviä.'' (Askola) (KRA)
*''Ei pieru taivaaseen kuulu.'' (Vihti) (KRA)
*''Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää.'' (Haapavesi) (KRA)
*''Ei [[piika]] ol [[ihminen]] eik [[harakka]] [[lintu]] eik roppinen astii.'' (Eura) (KRA)
*''Ei piiska luita riko.'' (Joensuu) (KRA)
*''Ei [[piispa]]n pappilan kaut väärä ol.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Ei pikaisuus asiois menesty.'' (Nummi) (KRA)
*''Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa.'' (Kangasala) (KRA)
*''Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii.'' (Karttula) (KRA)
*''Ei [[pimeä]]ltä [[silmä]] puhkea eikä hämärältä jalka taitu.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Ei pimijäsä oo oksia.'' (Sievi) (KRA)
*''Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Ei pimmee silimee puhkase.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Ei pimmeys silimee puhkase.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Ei [[piru]]kaan niin kuumaa [[paska]]a situ, että [[housut]] palaa.'' (Nastola) (KRA)
*''Ei pirust papiks.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Ei poika tarvitte [[viina]]a eikä [[varsa]] kauroja.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ei [[Pori]]st pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei pysty [[mummo]]n kynnet uuninrintaan.'' (Nurmes) (KRA)
*''Ei [[raha]] est [[kuolema]]st, ei [[köyhyys]] kauva elämäst.'' (Salo) (KRA)
*''Ei raha [[herra]] ole.'' (Rauma) (KRA)
*''Ei raha kaulas hirtetä.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Ei raha lopu, vaik se välil vähenee.'' (Pyhäjärvi, Ul.) (KRA)
*''Ei raha lopu, vaikka välipään teköö.'' (Peräseinäjoki) (KRA)
*''Ei raha lukiin vähene.'' (Jyväskylä) (KRA)
*''Ei raha [[maa]]ta anna.'' (Somero) (KRA)
*''Ei raha rahitta tule.'' (Inkeri, Vuolee) (KRA)
*''Ei raha sille haise, millä se on hankittu.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ei raha sukkuu ol.'' (Marttila) (KRA)
*''Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Ei raha syödä kelpaa.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Ei raha tule huutamalla.'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Ei rahal [[sielu]]u ol.'' (Lohja) (KRA)
*''Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane.'' (Koskenpää) (KRA)
*''Ei rahassa ruotoja ole.'' (Kuorevesi) (KRA)
*''Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Ei rahattoman [[kauppa]] käy.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Ei [[rakkaus]] katso leipävaikkanaan.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Ei rakkaus matkoja mittaa.'' (Perho) (KRA)
*''Ei rakkaus ruastu.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Ei raskaat kahleet kalise.'' (Hattula) (KRA)
*''Ei [[rasva]] rokkoo pilloo.'' (Kerimäki) (KRA)
*''Ei rek piäse vetäjäsä eille.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Ei [[rieska]] raiskoi kärsi, eik [[piika]] pahoi sanoi.'' (Eura) (KRA)
*''Ei [[riihi]] kirkkokoriasta tykkää.'' (Perho) (KRA)
*''Ei [[rumuus]] tartu.'' (Forssa) (KRA)
*''Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut [[puhe]]ishaan se [[aika]] menee.'' (Elimäki) (KRA)
*''Ei saa jäädä tuleen makaamaan.'' ([[Väinö Linna]]: Tuntematon sotilas)
*''Ei saa olla [[nolo]] noukasta, jottei tartu hännästä.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Ei saa [[usko]]o ehtooruskoo eikä isomahaseen [[piika]]an.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Ei se aja, joka pelkää.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Ei se anna joka kysyy.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Ei se arvele, joka ottaa.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo.'' (Kirvu) (KRA)
*''Ei se haukku huavoo tie, kun ei [[koira]] vuan purase.'' (Joensuu) (KRA)
*''Ei se [[heinä]]ä tee, joka [[pilvi]]i vahtaa.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku [[pappi]] sen saarnaa.'' (Kemi) (KRA)
*''Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Ei se kylvä, joka [[halla]]a pelkää.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ei se näkköö katto, joka naira meinaa.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Ei se nää joka nai, eikä [[usko]] kun puhutaan.'' (Tuulos) (KRA)
*''Ei se ole [[akka]] eikä mikään, joka ei [[mies]]tään elätä.'' (Orimattila) (KRA)
*''Ei se ole hoppu, jos [[leipä]] [[loppu]]u, vaan se on hoppu, jos [[tupakka]] loppuu.'' (Kesälahti) (KRA)
*''Ei se ole hukassa, joka on [[vatsa]]ssa.'' (Jurva) (KRA)
*''Ei se ole raatari, joka ei ratko.'' (Ranua) (KRA)
*''Ei se ou [[puute]]tta nähny, joka ei toista auta.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Ei se [[reki]] kauan [[tie]]llä pysy, jota toisesta aisasta veretään.'' (Orimattila) (KRA)
*''Ei se [[silakka]]a syö, joka lihaa saa, ei se [[piika]]a hyväile, joka [[emäntä]]ä saa.'' (Naantali) (KRA)
*''Ei se [[synti]] mitään mutta ne seuraukset.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ei se tehe riihelle mithän, jos [[sauna]] palaa.'' (Länsipohja, Pajala) (KRA)
*''Ei se toista auta, jok ei itte [[hätä]]inny.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan.'' (Kuopio) (KRA)
*''Ei semmost [[tavara]]a, ettei yhreksäs vuates tarvi.'' (Tuusula) (KRA)
*''Ei sen herkun paljuuesta, kunhan [[suu]] vain maun saapi.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ei sepällä oo [[hyvä]]ä [[puukko]]a nähty.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Ei sepän hevosella eikä [[suutari]]n akalla ole koskaan kenkiä.'' (Siikainen) (KRA)
*''Ei [[siemen]]tä säkkii.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään.'' (Jurva) (KRA)
*''Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei sitä tiädä, kenenkä rees se [[piru]] on.'' (Alavus) (KRA)
*''Ei soa rek männä hevosen eelen.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ei sodas silimiä kattota.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Ei [[sokea]] näkövalolta veisaa.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Ei [[sonni]] niin suuri, ettei salvaja suuree.'' (Laihia) (KRA)
*''Ei [[sota]] sanomita kulje.'' (Karkku) (KRA)
*''Ei sota sitä katso, jos miehiä menee.'' (Laukaa) (KRA)
*''Ei sota yhtä kaada.'' (Lappee) (KRA)
*''Ei sota yhtä kaihoo.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Ei sota yhtä [[mies]]tä kaipaa.'' (Sumiainen) (KRA)
*''Ei sota yksinpuolin seiso.'' (Ikaalinen) (KRA)
*''Ei sovaskoa kaik kuole.'' (Rautu) (KRA)
*''Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon.'' (Valtimo) (KRA)
*''Ei sovi suopetäjä korpikuusen kupeeseen'' (Eno) (KRA)
*''Ei [[suola]] idä, eikä [[terva]] märkäne.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei suola syäntä tuima eikä [[nälkä]] mahaa pakota.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä.'' (Kuopio) (KRA)
*''Ei suolanen [[maa]]lta aja.'' (Virolahti) (KRA)
*''Ei suamalaine usk ilman pitelemät.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Ei Suames pruukat sian [[pää]]s sarvei.'' (Laitila) (KRA)
*''Ei [[Suomi]] niin kauan [[nälkä]]än kuole, kun [[tuuli]] männyn latvaa heiluttaa.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan.'' (Rauma) (KRA)
*''Ei surku tuu, vaikka [[Turku]] palas, ko [[Pori]] on viälä jäljellä.'' (Lavia) (KRA)
*''Ei surma autiosta mitään saa.'' (Iisalmen pit.) (KRA)
*''Ei surma luppoo kysy.'' (Joensuu) (KRA)
*''Ei surma ole oppinut antipalalle.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Ei surman [[jalat]] kapsa.'' (Jääski) (KRA)
*''Ei [[suu]] ole [[raha]]sta eikä pillu kullasta.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Ei [[suutari]] maata saa, suutarin täytyy naskata vaan.'' (Isojoki) (KRA)
*''Ei [[taikina]] syömiseen lopu eikä [[leipä]] lämpymäisiin.'' (Lohja) (KRA)
*''Ei [[talo]]osta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Ei tarts joka paikkaan [[nenä]]äns pistää.'' (Hattula) (KRA)
*''Ei tarvita torpis [[terva]]a, ei sit oo kaikis [[talo]]oskaan.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ei tarvitse [[torppa]]rin [[hevonen]] häntää eikä [[paska]] kulkusia.'' (Savukoski) (KRA)
*''Ei [[tavara]] hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä.'' (Kemi) (KRA)
*''Ei tavara [[laina]]ssa parane, jonsei se pahene nin se [[paska]]taan.'' (Kuhmalahti) (KRA)
*''Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ei tavaraa hauthan saa.'' (Ullava) (KRA)
*''Ei [[tikka]] kirjava, vaan ihimisen [[ikä]].'' (Oulu) (KRA)
*''Ei tippa tapa ellei tipasta tule tapa.''
*''Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku.'' ([[Vexi Salmi]])
*''Ei tu surku, vaikka menis [[Turku]], kyllä Naantali [[rikas]] on.'' (Suodenniemi) (KRA)
*''Ei tule elo etsimätä, [[kala]] jalan kastamata.'' (Terijoki) (KRA)
*''Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput.'' (Savonranta) (KRA)
*''Ei tule tarkasta [[talo]]a, eikä liijoin tuhlarista.'' (Harlu) (KRA)
*''Ei tupoo tunnissa tehäk.'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Ei [[Turku]] ot tuvan takana eikä [[Saksa]] [[sauna]]m porstuas.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Ei tus, sano Turul likka, eikä [[raha]]llakan saa.'' (Hollola) (PLK)
*''Ei [[täi]]n koivista kintahia tuu.'' (Ilmajoki) (KRA))
*''Ei täin nahoosta saa fällyjä.'' (Teuva) (KRA)
*''Ei täs nyt tuttuus auta.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Ei uun mihi kotont jouva.'' (Rautu) (KRA)
*''Ei vara venettä kaada.''
:([[w:Kalevalainen runous|kalevalaisesta runoudesta]])
:asiayhteys: Veneretkueen mukaan saadaan kesken matkaa sankari, joka samalla tuo mukanaan veneeseen korkeamman laidan.
:merkitys: Varautumisesta ei ole haittaa.
*''Ei [[vene]] soutajatta kule.'' (Liperi) (KRA)
*''Ei vene taitava [[käsi]]st kaau.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Ei venees miästä vuarotonta.'' (Vehkalahti) (KRA)
*''Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan.'' (Somero) (KRA)
*''Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Ei [[vieras]] kipuja vie.'' (Viipuri) (KRA)
*''Ei vieras pöytää poikki syö.'' (Juva) (KRA)
*''Ei vieras talloo hävitä, tuo [[Jumala]] vieraita, tuo vieraanvarroo.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Ei vierasta velaks syötetä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Ei vilija vaivata tuu, [[kala]] jalan kastumata.'' (Piippola) (KRA)
*''Ei [[vilja]]n vähyyttä, jos ei osan kovuutta.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Ei [[vittu]] naidessa vähene.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa.'' (Parkano) (KRA)
*''Ei yhden puolen [[hyvä]] kauvan kestä.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Ei yhe persiist [[päivä]] paista.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Ei yheltä oksalta kahta [[lintu]]a ammuta.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ei yheltä puolen kirvestä hiota.'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Ei yhtä [[pää]]tä kahesti leikata.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor.'' (Laitila) (KRA)
*''Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o.'' (Vampula) (KRA)
*''Ei yksi kauan riitele.'' (Padasjoki) (KRA)
*''Ei yksi kauvan naura.'' (Paavola) (KRA)
*''Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää [[hyvä]].'' (Laihia) (KRA)
*''Ei yksi [[puu]] kauan pala.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Ei yksi pääsky [[kesä]]ä tee.'' (Valkeala) (KRA)
*''Ei yksi pääskynen suvea tuo.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Ei yksipuolist pahhaa.'' (Inkeri, Keltto) (KRA)
*''Ei ykspuolelta [[aurinko]] paesta.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ei [[yskä]] lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois.'' (Kaarina) (KRA)
*''Ei yskä rykien lähde, vaan [[terva]]lla kurittamalla.'' (Varkaus) (KRA)
*''Ei yskä yksin kule, pittää [[pieru]]n kumpalina.'' (Rantsila) (KRA)
*''Ei yskä yksin tule, tuopi [[tuska]]n tullessaan, vie multiin mennessään.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Ei [[öljy]]llä tulta sammuteta.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Eihä [[aika]] [[työ]]tä tapa vaan [[teko]].'' (Heinjoki) (KRA)
*''Eihä entisel kauva elä, jos ei [[Jumala]] toista anna.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Eihä makia [[maa]]lt aja.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija.'' (Joroinen) (KRA)
*''Eihän [[muna]]a munaa vaihreta.'' (Orimattila) (KRA)
*''Eihän se emäsika muista porsassa olleensa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Eihän se [[hevonen]]kaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee.'' (Muhos) (KRA)
*''Eihän se uun [[talo]]sta liikuk.'' (Liperi) (KRA)
*''Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy.'' (Orimattila) (KRA)
*''Eij oo [[pakko]] Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa.'' (Juankoski) (KRA)
*''Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit?'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Eiliist [[leipä]]ä ja tänpäiväist voita.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Eipä [[akka]] uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee.'' (Virolahti) (KRA)
*''Eistään [[mies]] eväät syö, kohaltaan kontin kantaa.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii.'' (Sulkava) (KRA)
*''Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Elokas on aina nerokas.'' (Impilahti) (KRA)
*''Elomato: [[hyvä]] sato, [[hämähäkki]]: tyhyjä säkki.'' (Kurikka) (KRA)
*''Eloon elävän mieli." (Jämsä) (KRA)
*''Elot entiset kuluu, [[raha]]t saadut raukenee.'' (Vuokkiniemi) (KRA)
*''Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten.'' (Liperi) (KRA)
*''Elä itse ja anna toisten elää.'' (Loppi) (KRA)
*''Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Elä kiitä [[morsian]]ta, ennen kuin pulmakovaset syö.'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''Elä laske lauvantaina, [[susi]] syöpi [[sunnuntai]]na, [[mato]] pistää muanantaina!'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua!'' (Karttula) (KRA)
*''Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Elä sylli [[kaivo]]o, syllityssä kaivossa vettä juut.'' (Inkeri, Narvusi) (KRA)
*''Eläinten [[nälkä]] ensin, ihmisten nälkä sitten.'' (Kauhava) (KRA)
*''Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa.'' (Sortavala) (KRA)
*''Elämine että myöte, soutamine vettä myöte.'' (Joutseno) (KRA)
*''Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja [[sonta]]inen.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.'' (Tuupovaara) (KRA)
*''Elämässähän [[Herra]] meitä keikuttaa.'' (Tervo) (KRA)
*''Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Eläväistä lasten [[tauti]].'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan.'' (Pomarkku) (KRA)
*''Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää.'' (Raahe) (KRA)
*''Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki.'' (Impilahti) (KRA)
*''Emän tavat tyttärellä.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Emännill on voihen [[tuska]], miehill on tupakan tuska.'' (Metsäpirtti) (KRA
*''Emännäll on ehtovalta: voilla [[vittu]]sa voiteloo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa [[suu]]ta, munanpiällä persettä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Emännän [[kunnia]] se on, että työmies haisee.'' (Tervo) (KRA)
*''Emännän [[käsi]] [[talo]]n nostaa ja sama sen [[maa]]han kaataa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Emännän [[silmä]] lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää.'' (Kuopio) (KRA)
*''Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa.'' (Luhanka) (KRA)
*''Emännäs on karjan juuri.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet.'' (Karttula) (KRA)
*''Emännätöin [[talo]] on ku kannetoin hinkki.'' (Orimattila) (KRA)
*''Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Emännätön talo on kun aijaton pelto.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''[[Emäntä]] [[hyvä]] talossa, vaikka joute istukohon, [[pata]] hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon.'' (Jääski) (KRA)
*''Emäntä kattoo toisella [[silmä]]llä [[kissa]]a pankulta ja toisella makkarata uunista.'' (Sysmä) (KRA)
*''Emäntä on kylläinen kynsiltään.'' (Parikkala) (KRA)
*''Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa.'' (Loppi) (KRA)
*''Emäntä talossa olla täytyy, vaikka [[sika]] pellot kyntäköön.'' (Kuusamo) (KRA)
*''En minä ristus muista, oliko se [[kesä]] vai talavi, mutta suksilla mentiin.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''En piittaa [[piimä]]stä, kun vain saan särpää.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''En syö [[särki]]kalloo enkä riijoo [[piika]]likkoo.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Enemp paremp.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin [[kieli]]n puhuttaissa.'' (Juuka) (KRA)
*''Enhän minä ollu nuuka poika, [[hauta]]sin [[isä]]n nahkoneen.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Enne [[rakko]] varpaas ko ruttu kengäs.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ennen [[aamurusko]] sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee.'' (Inari) (KRA)
*''Ennen ei heitä tuulemasta, ennenko suae tulloo, eikä [[vanhapiika]] torumasta, ennenko itköö.'' (Inkeri, Tuutari) (KRA)
*''Ennen hampaat loppuut ko [[leipä]].'' (Rautu) (KRA)
*''Ennen kaol katke, ku [[hammas]] lohke.'' (Halikko) (KRA)
*''Ennen [[kesä]] [[lehmä]]ttä kuin [[joulu]] akatta.''
*''Ennen [[kurki]] kuolee kun [[suo]] sulaa.'' (Espoo) (KRA)
*''Ennen [[maa]] repeää kuin [[huora]] [[häpeä]]ä.'' (Mäntsälä)
*''Ennen mie [[piru]]n näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen.'' (Korpiselkä) (KRA)
*''Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono [[akka]] tapansa heittää.'' (Varkaus) (KRA)
*''Ennen pirun kesyttää kun [[savo]]laisen.'' (Sippola) (KRA)
*''Ennen [[rakko]] jalas, ennenkö ryppy kengäs.'' (Honkajoki) (KRA)
*''Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo.'' (Soini) (KRA)
*''Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta [[olut]]ta.'' (Virolahti) (KRA)
*''Ennen ver persiistä ku ves silemästä.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Ennen [[veri]] [[pää]]stä kö ves [[silmä]]st.'' (Viipuri) (KRA)
*''Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain [[sauna]]tta.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Ennen [[viina]] jäätyy, ennenkö [[piika]] paleltuu.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Ennot on eksynnä, [[vanha]]t kannot kuatunna.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Ennättävän [[muna]] luuvolla.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Ensi [[asia]] tutkitaan, ennenkö [[mies]]tä hutkitaan.'' (Siikainen) (KRA)
*''Ensimmäinen [[työ]] on langenneella nousta ylös.'' (Paavola) (KRA)
*''Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen [[kala]]lle ja kolmas [[koira]]n paskalle.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Ensimmäisen akan antaa [[Jumala]], toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru.'' (Koivisto) (KRA)
*''Ensimmäisest [[hyvä]]st ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest [[paha]]st pelästymän.'' (Elimäki) (KRA)
*''Ensimmäisest kattohallast [[syksy]]l kaks kuukautta talvee.'' (Äyräpää) (KRA)
*''Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee.'' (Impilahti) (KRA)
*''Ensin on [[heinä]]llä helinä, sitten rutu rukihilla.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken [[pahe]].'' (Särkisalo) (KRA)
*''Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin.'' (Somero) (KRA)
*''Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on.'' (Askola) (KRA)
*''Entine ei oo koskaa kaukana.'' (Kuortane) (KRA)
*''Erehtyyhää [[hevonen]]kii neljält jalalt, ni miksei [[ihminen]] kahrelt.'' (Askola) (KRA)
*''Eres nuallaan ja takan purraan.'' (Yläne) (KRA)
*''Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty.'' (Teuva) (KRA)
*''Ereys se tulee viisaallekin.'' (Sievi) (KRA)
*''Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Eri kylä, eri tapa.'' (Karjalohja) (KRA)
*''Eri miehet ne on, jotka [[kettu]]ja pyytää.'' (Keitele) (KRA)
*''Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Eri tupa, eri tapa.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan.'' (Pello) (KRA)
*''Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa.'' (Haapajärvi) (KRA)
*''Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Erkin aikanen [[sade]] ja juhannuksen aikanen pouta on [[kulta]]a.'' (Säkylä) (KRA)
*''Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa.'' (Kauhava) (KRA)
*''Erkki hakoja veräjään vetää.'' (Virrat) (KRA)
*''Erkki turjus turkki päällä, koko [[kesä]]n paita päällä.'' (Kuusamo) (KRA)
*''Erkki vetelee rissui veräjään.'' (Somerniemi) (KRA)
*''[[Ero]] on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä.'' (Kurikka) (KRA)
*''Ero perreessä ja jako tavarassa.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Erä ei tuu ehtimättä, [[kala]] jalan kastumatta.'' (Parikkala) (KRA)
*''Erä errää yllyttää, saalis [[mies]]tä kiihottaa.'' (Rautjärvi) (KRA)
*''Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Esivalta on kova, mut [[väkivalta]] on kovempi.'' (Nakkila) (KRA)
*''Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä [[harakka]] [[lintu]] eikä tuokkonen astia.'' (Kuru) (KRA)
*''Esiliinato emäntä on ku hännätö [[koira]].'' (Vuoksela) (KRA)
*''Eteenpäin elävän mieli.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee.'' (Tampere) (KRA)
*''Eteläkäki - [[kuolema]]n [[käki]].'' (Jällivaara) (KRA)
*''Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta.'' (Sääminki) (KRA)
*''Etelästä emäntätä, pohjosesta [[pappi]]a.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Etelästä [[talo]]a, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat [[hyvä]]t.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Etelästä tulee vetelää.'' (Ulvila) (KRA)
*''Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana.'' (Räisälä) (KRA)
*''Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Etulyönti on puoli voittoa.'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Etupenkki, makso mitä makso.'' (Merikarvia) (KRA)
*''Etäällä entiset, muualla muinoset.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle.'' (Karkku) (KRA)
*''Eänetön [[hullu]]ista viisain.'' (Sonkajärvi) (KRA)
 
==F==
*''Foordi ei ole [[auto]] eikä margariini voita.'' (Sievi) (KRA)
*''Frenki on piian [[mies]].'' (Vihti) (KRA)
*''Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti.'' (Pori) (KRA)
 
==H==
*''Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint [[maailma]]s.'' (Uskela) (KRA)
*''Haapanen aias ja häijy [[akka]] ovat yhtä pitkäikäisii.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Haastain asiat selvenee.'' (Lemi) (KRA)
*''Haava tulee kirveelläkin.'' (Pohjois-[[Savo]]) (KRA)
*''Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa [[paha]]a vuotta.'' (Parikkala) (KRA)
*''Haeku akkaen majassa, savu [[seppä]]en [[paja]]ssa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt.'' (Käkisalmen pit.) (KRA)
*''Haisee kun Kauhava kirkkomaa.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Haista ennenkun maistat.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Haitaksi hako vedessä, [[kiusa]]ksi [[köyhä]] rikkahille.'' (Pohjois-[[Häme]]) (KRA)
*''Haittana laiska riihessä.'' (Paltamo) (KRA)
*''Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä.'' (Mäntsälä) (KRA)
*''Hakeva etsii povestansakin.'' (Lieto) (KRA)
*''Halame huono leikataa, mut [[heinä]] huono heitetää.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Halaus halun lisää, [[suu]]n anto [[hyvä]]n sovinnon.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Halikon kaut Ruatti.'' (Uskela) (KRA)
*''Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Halko pinoon suulleen, piika [[sänky]]yn selälleen.'' (Ruovesi) (KRA)
*''[[Halla]] hanhen hartioilla, [[talvi]] [[joutsen]]en takana.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa.'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Halla hanhin siiven alla, [[lumi]] luikon perseesä.'' (Tammela) (KRA)
*''Halla hiljan kylväneelle, [[nälkä]] siämenen syäneelle.'' (Tammela) (KRA)
*''Halla käyp taikinassai huonon leipojan [[käsi]]ssä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Halla matalan pannoo, kalja [[köyhä]]n juovuttaa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Halla myöhä kylöväneen.'' (Savonranta) (KRA)
*''Halla myöhän kyntäjälle, [[huora]] piian hakijalle.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä.'' (Kajaani) (KRA)
*''Hallaa hankeen, [[leipä]]ä lehteen [[käki]] kukkuu.'' (Huittinen) (KRA)
*''Hallaha myöhäsen pannoo.'' (Kanneljärvi) (KRA)
*''Hallan perästä saret.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Hallavuosi hillavuosi.'' (Ylivieska) (KRA)
*''Halloiks käki hankeen kukkuu.'' (Naantali) (KRA)
*''Halpa on kalu haltiatoin.'' (Tervo) (KRA)
*''Halpa tyä tuloo tyyrihiksi.'' (Kauhava) (KRA)
*''[[Halu]] harras [[työ]]n tekee, ei [[voima]] väkevänkään.'' (Askola) (KRA)
*''Halu soon, joka mustalaasta [[kaupunki]]hin vetää.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Halu vetää puolen kuormaa.'' (Lohja) (KRA)
*''Halu voimaa antaa.'' (Naantali) (KRA)
*''Halull ei oo hankee ja [[usko]]ll ei oo umpee.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Halvasta meni [[hyvä]]t [[humala]]t, kun märänneistä maltasista.'' (Pielinen) (KRA)
*''Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki.'' (Virolahti) (KRA)
*''Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas.'' (Somero) (KRA)
*''Hampaat naulaan, kun [[leipä]] [[loppu]]u!'' (Pöytyä) (KRA)
*''Hampais [[koira]]n miakka o.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Hankalaa on [[mäenlasku]] [[kesä]]llä.'' (Laukaa) (KRA)
*''Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Hankitelles aik kuku.'' (Muurla) (KRA)
*''Hankkeessa [[aika]] kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Hapa [[hyvä]] harteil mut vaikija [[vatsa]]l.'' (Rautu) (KRA)
*''Hapan luihin pystyy.'' (Lempäälä) (KRA)
*''Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän [[harmi]]ttaa.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Harakan [[laulu]] ja piian [[nauru]] ei tiälä hyvvää.'' (Kuru) (KRA)
*''Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian [[pää]]tä [[köyhä]]n paasta.'' (Vehkalahti) (KRA)
*''[[Harakka]] ei o [[lintu]], kiiski ei o [[kala]], eikä [[piika]] o [[ihminen]].'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Harakka ei oo lintu eikä kotivävy [[mies]].'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''Harakka itsehä pessääse paskentaa.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Harakka kaunis lintu ja [[pappi]] paras vieraita.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Harakka on [[hyvä]] lintu, kun sen harvoin näkee.'' (Hollola) (KRA)
*''Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on [[paska]]sa.'' (Rantsila) (KRA)
*''Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty.'' (Haukivuori) (KRA)
*''Harava piitään kaipovaa.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, [[kirja]]t ja kortit on autuuden merkit.'' (Pohjois-[[Savo]]) (KRA)
*''Harjana [[hyvä]] [[hevonen]], [[paha]] [[akka]] palmikkona.'' (Piippola) (KRA)
*''Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää.'' (Värtsilä) (KRA)
*''Harmaa [[tikka]] tauviks takoo, [[kuolema]]ks kolkuttaa.'' (Parikkala) (KRA)
*''[[Harmi]] janottaa, muttei suuret särpymät.'' (Eura) (KRA)
*''Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon.'' (Parikkala) (KRA)
*''Harmiks täi sukas, [[ilo]]ks kirppu [[pää]]s.'' (Halikko) (KRA)
*''Harmiksee sitä [[hullu]]u huastattelloo.'' (Savonranta) (KRA)
*''Harmikseen ruma peeliin kahtoo.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Harmikseen [[vanha]] [[peili]]in katsoo.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Harteista [[mies]]tä, perseestä [[piika]]a.'' (Lemi) (KRA)
*''Hartiois on miähen [[pankki]].'' (Hyvinkää) (KRA)
*''Harva hevosella [[kirkko]]on ajaisi, jos [[korppi]] tuomarina olisi.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Harva [[lintu]] höyhenii tähe ammutaa.'' (Kanneljärvi) (KRA)
*''Harva [[päivä]] hääpäivä.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Harva riih tyhjänä pallaa.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Harva soutu, tihhee koinu.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Harva vuoshan se on, ettei [[leipä]] kelepoo.'' (Siilinjärvi) (KRA)
*''Harvaan mutta hartaasti.'' (Mänttä) (KRA)
*''Harvahammas valehtelii.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Harvassa on [[köyhä]]ssä karvoja.'' (Vesanto) (KRA)
*''Harvat on [[hullu]]ja, mutta mieli on monenlaasta.'' (Alahärmä) (KRA)
*''Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela.'' (Kangaslampi) (KRA)
*''Harvoin emännälle [[kiitos]] annetaan, [[miniä]]lle ee millonkaan.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Harvoin ja sen hartaammin.'' (Pohjois-[[Häme]]) (KRA))
*''Harvoin [[kataja]] mahlajoi, harvoin laiha hikoo.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Harvoin meillä hättäillään, [[arvo]]in [[aika]]an tullaan.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin.'' (Juva) (KRA)
*''Harvoin [[muna]] [[kana]]a kiärittää.'' (Punkalaidun) (KRA)
*''Harvoin [[naapuri]]sta [[hullu]]mpana palaa.'' (Oulu) (KRA)
*''Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa.'' (Turtola) (KRA)
*''Harvoin nähden [[harakka]]kin kaunis o.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Harvoin on hanhi vierahana, suuri [[hauki]] syötävänä.'' (Pistojärvi) (KRA)
*''Harvoin on korpin pesästä jouhtenen munii löyvetty.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Harvoin [[piika]]a kiitetään, minijää ei millonkaan.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Harvoin [[riihi]] tyhjänä palaa.'' (Sääminki) (KRA)
*''Harvoin se saapasniekka saapas jalas käyvyy ja plotniekka omas tuvas ellää.'' (Inkeri, Spankkova) (KRA)
*''Harvon on [[hauki]] kattilassa, siika ei sinä [[ikä]]nä, lohen poika polovenaan.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Harvon [[sonni]] vasikoetaan nuoloo.'' (Sotkamo) (KRA)
*''[[Hassu]] se on, joka toisen [[käsky]]llä [[pää]]nsä seinhän hyppää.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Hassu tekee niin kun [[hullu]] käskee.'' (Anjala) (KRA)
*''Hassun kirjoiss on [[hyvä]] olla, mut niihin on vaa vaikee päästä.'' (Tuusula) (KRA)
*''Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu.'' (Pöytyä) (KRA)
*''[[Hattu]] ja vyö, pyhä ja [[yö]], ne o rengiilkii ommaa.'' (Kanneljärvi) (KRA)
*''Hattu on pojan pyhälakki, mutta [[herra]]t pitää sitä arkinakin.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Hattu [[pää]]ssä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä.'' (Liperi) (KRA)
*''Hatusta sen hiton tuntoo.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Hatuta halossa, turkki peällä touvossa.'' (Sysmä) (KRA)
*''Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää.'' (Paimio) (KRA)
*''Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin [[köyhä]]n miehen aitassa.'' (Nurmes) (KRA)
*''Haukall on haukan pojat.'' (Perho) (KRA)
*''[[Hauki]] [[halla]]lla kutevi, kuolasuu kovalla siällä.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Hauki kuttoo kovallae siällä, [[syksy]]n uipi syvälläe veillä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Hauki [[maa]]lla maarianpäivän, [[kurki]] [[suo]]lla suvipäivän.'' (Nummi) (KRA)
*''[[Haukka]] on kynsistäs monta [[hyvä]]ä palaa syäny.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Haukka sauhuti elää.'' (Vampula) (KRA)
*''Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Haukko käypi [[suu]]sta suuhun, [[orava]] käypi [[puu]]sta puuhun.'' (Kuopio) (KRA)
*''Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva [[kello]] ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita.'' (Huittinen) (KRA)
*''[[Haukotus]] lentää [[suu]]sta suuhun niin kuin orava puusta puuhun.'' (Savukoski) (KRA)
*''Hauskaa [[aika]]a, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän.'' (Härmä) (KRA)
*''Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän.'' (Ikaalinen) (KRA)
*''Hauvin [[pää]] ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät.'' (Kuolemajärvi) (KRA)
*''Hei hulinata, muorin [[pää]]tä seinään.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Heikki heittää ja paaval paukuttaa.'' (Mikkelin pit.) (KRA)
*''Heikkinä kahtia karjan [[ruoka]], kolomia miehen muona.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel.'' (Lammi) (KRA)
*''Heikki talven taittaa.'' (Juuka) (KRA)
*''Heikkinä kääntää [[karhu]] kylkensä.'' (Rantsila) (KRA)
*''Heikot ei kestä liipantehis.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu.'' (Joutseno) (KRA)
*''Heiluvaan tuppeen ei puukko satu.'' (Sulkava) (KRA)
*''Heinäinen [[hevonen]], olkinen [[härkä]].'' (Vihti) (KRA)
*''Heinänteko on helppoa [[työ]]tä, senko lyö ja luiskaa.'' (Vilppula) (KRA)
*''[[Heinä]]ssä hepo häissä.'' (Mänttä) (KRA)
*''Heleppo ei ouk kellääk.'' (Eno) (KRA)
*''Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora.'' (Peräseinäjoki) (KRA)
*''Helinät häitä, kolinat [[kuolema]]a.'' (Harlu) (KRA)
*''Helle heinee tehessä.'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Helle [[laiska]]lla syödessä, vilu [[työ]]tä tehdessä.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Hellä hepo [[varsa]]ase, [[vanha]] eukko poikaase.'' (Juva) (KRA)
*''Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä.'' (Joensuu) (KRA)
*''Hellä on hepo varsalleen.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Hellät tyättömän käret, rupi laiskan [[perse]]esä.'' (Alastaro) (KRA)
*''Hellät työttömän kätöset, [[rakko]] laiskan kämmenessä.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''[[Helmikuu]] helistää, [[maaliskuu]] [[maa]]ta näyttää, huhtikuu humahtaa.'' (Karstula) (KRA)
*''Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun [[minä]] olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet [[taikina]]an ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen [[silmä]] vettä kaataa".'' (Keuruu) (KRA)
*''Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan.'' (Kestilä) (KRA)
*''Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin [[pappi]]kin saarnajaa.'' (Hiitola) (KRA)
*''Helpot [[päivä]]t: ei työtä, ei ruokaa.'' (Kauhava) (KRA)
*''Helppes kaora valmistu.'' (Kaarina) (KRA)
*''Helppo huntin [[työ]], helppo huntin [[ruoka]].'' (Kalanti) (KRA)
*''Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee [[vatsa]]lle.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Helppo [[hyvä]]llä ajaa, vaikka vaikea valjastaa.'' (Kotka) (KRA)
*''Helppo on herrana eleä, vaan on [[vaiva]] [[pää]]tä varjellessa.'' (Vuokkiniemi) (KRA)
*''Helppo on sillon naura, ku on leveä [[suu]].'' (Uskela) (KRA)
*''Helppo tyhmä narrata.'' (Uskela) (KRA)
*''Helppohan on syönyttä syötteä, mutta [[paha]] on kuollutta virottoa.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja [[naiset]].'' (Tampere) (KRA)
*''Helunta hempeimilläs, parma pahimallas.'' (Kalanti) (KRA)
*''Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''[[Helvetti]]i ajetaa hyyvvil hevosiil.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Hempua se on kiel vitussa.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän [[matka]]n juostuansa.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Henk o hevosessai.'' (Joroinen) (KRA)
*''Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani.'' (Nurmes) (KRA)
*''[[Henki]] elävässä, kalama kuolleessa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Henki elävässä, [[mato]] kuolhessa.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Henki mielen hyvinä, [[ruumis]] muien vastuksina.'' (Liperi) (KRA)
*''Henki on eläkkeen poika.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Henki on huonollai, persereikä [[paha]]llai.'' (Joroinen) (KRA)
*''Henki se käöpi linnustaa.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Henki sääskel [[suu]]s, mäkäräl persees.'' (Rautjärvi) (KRA)
*''Heone ruakkias tunte.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Hepo hellii [[varsa]]ansa, [[vaimo]] [[vatsa]]nsa väkeä.'' (Kitee) (KRA)
*''Hepo hellä varsoosa, vanaha [[akka]] poikoosa.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Herelmist [[puu]] tunneta.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä.'' (Kalanti) (KRA)
*''Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Hermannilta [[heinä]]ä, joelilta juoksujalakoa.'' (Jämsä) (KRA)
*''Hermannista heinään mennään.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Hernemuan kautta on [[tie]] suorin.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo.'' (Karkku) (KRA)
*''Herra ilman virkaa, [[koira]] ilman häntää.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Herra loi [[aika]]a eikä puhunut kiiruusta mitään.'' (Forssa) (KRA)
*''Herra o heikollakin, [[köyhä]]lläki [[Jumala]].'' (Noormarkku) (KRA)
*''Herra on herra helvetissäkin.'' (Naantali) (KRA)
*''Herra on herra ryysyissäkin.'' (Ruotsinpyhtää) (KRA)
*''Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala.'' (Kauvatsa) (KRA)
*''Herra se on herrallakin.'' (Simo) (KRA)
*''Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas.'' (Kannonkoski) (KRA)
*''Herra se on herran [[koira]]kin.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Herrain elo [[köyhä]]in [[vero]].'' (Haapavesi) (KRA)
*''Herran [[pelko]] on viisauven [[alku]].'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Herran [[siunaus]] rikkaaks tekkee ilman paljoo [[työ]]tä ja väkkee.'' (Maaria) (KRA)
*''Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Herrana on helppo olla, mutta on [[paha]] päästä.'' (Vilppula) (KRA)
*''Herranen [[ruumis]], vaikk on huonot [[vaatteet]].'' (Siikainen) (KRA)
*''Herrasväkee se on herran koirakii.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Herrat eillä, talonpojat jälestä.'' (Maaninka) (KRA)
*''Herrat ja koirat jättää ovet auki.'' (Lahti) (KRA)
*''Herrat ja me, sianpaskat ja te.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia.'' (Maaninka) (KRA)
*''Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa.'' (Sysmä) (KRA)
*''Herrat männööt [[Helsinki]]in, rouvat rotkottaat peräs.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Herrat on herroos [[yö]]tä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Herroiksha [[elämä]] pitää vaik [[päivä]]ä vähemmä.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Herroilla on hevosen mieli.'' (Isojoki) (KRA)
*''Herroille ja [[hullu]]ille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä.'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Herroja [[harmi]]ttaa, kun [[talonpoika]] [[hyvä]]l hevosell ajaa.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää.'' (Lapua) (KRA)
*''Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Herruus paikka ruumiiseen, niinkun [[pakkanen]] rajakenkään.'' (Haapavesi) (KRA)
*''Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Herttaset silimät tekööt kauniita [[lapsi]]i.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Hetkellänsä [[heinä]]n [[teko]], ajaallansa aidan pano.'' (Tottijärvi) (KRA)
*''Hevoinenkin sen tietää, että [[pappi]] kirjamies on.'' (Honkajoki) (KRA)
*''Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan [[hauta]]an viijä.'' (Juva) (KRA)
*''Hevollapa [[mies]]tä herjataan, kun sukunimellä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''[[Hevonen]] ei ole kannel seinällä.'' (Nurmes) (KRA)
*''Hevonen [[paha]] harjaltansa, [[akka]] paha hiuksiltansa.'' (Laihia) (KRA)
*''Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä [[aika]]a, kun sisällä mässätään.'' (Halikko) (KRA)
*''Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle [[raha]]a tienaa.'' (Kalvola) (KRA)
*''Hevoossontakin on [[hyvä]]ä, kun sen vois paistaa.'' (Lapua) (KRA)
*''Hevosela peäsöö ja rahalla soap.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa.'' (Tervo) (KRA)
*''Hevoselle [[heinä]]t kaurat, miehelle mitä tulee.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Hevosen hikee pelto tarttee.'' (Koskenpää) (KRA)
*''Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä.'' (Pohjois-[[Savo]]) (KRA)
*''Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän.'' (Liperi) (KRA)
*''Hevoses miehen elinki, emännäs [[talo]]n pidinki.'' (Siikainen) (KRA)
*''Hevosessa henken, vaemossa tallouten.'' (Vehmersalmi) (KRA)
*''Hevosessa miehen henk, ratsussa [[raha]]n vahinko.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Hevosessa on miehen [[henki]], [[emäntä]] [[talo]]n pitäjä.'' (Karttula) (KRA)
*''Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä.'' (Tervo) (KRA)
*''Hevosta ja [[akka]]a älä takkaa!'' (Antrea) (KRA)
*''Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii.'' (Lumivaara) (KRA)
*''Hevosta rikkaast, akkaa [[köyhä]]st.'' (Kirvu) (KRA)
*''Hevostaan [[hullu]] kiittää, mielipuoli poikiansa.'' (Nurmes) (KRA)
*''Hevosvaihturin ja [[viina]]n myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä.'' (Karstula) (KRA)
*''Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista.'' (Maaninka) (KRA)
*''Hieno on kiitoksen liemi.'' (Lapinlahti) (KRA)
*''Hihku sitten ku piälle piäset.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä.'' (Kesälahti) (KRA)
*''Hiilel hailii [[pää]]hä, kurvii koko halol.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa.'' (Paavola) (KRA)
*''Hiir hirvee vettää, [[hämähäkki]] kontijoo.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Hiiren [[itku]] on [[kissa]]n [[ilo]].'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Hiirestä kun tulloo [[karhu]], niin se on aeka pöppö.'' (Vehmersalmi) (KRA)
*''Hiirhää ne emännän palat lukee.'' (Jaala) (KRA)
*''[[Hiiri]] ei tu makaavan kissan [[suu]]hun.'' (Espoo) (KRA)
*''Hiiri [[perhe]]en torat syöpi.'' (Liperi) (KRA)
*''Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois.'' (Kaustinen) (KRA)
*''Hiis ajjaa [[hyvä]]lläkkii.'' (Vesanto) (KRA)
*''Hiis on mehtä käymättömälle.'' (Puumala) (KRA)
*''[[Hiisi]] viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta.'' (Puolanka) (KRA)
*''Hiivaa ja [[härkä]]ä ei paljo tarvita.'' (Kivennapa) (KRA)
*''[[Hiki]] laiskan syödessä, vilu [[työ]]tä tehdessä.'' (Mellilä) (KRA)
*''Hiki on hevosen väki ja voahti [[varsa]]n [[kunnia]].'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Hikuaa [[piika]] pakkasella, vaikka [[nenä]]npää on jääs.'' (Töysä) (KRA)
*''Hiliaa kauas mennään.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Hilijaisissa [[vesi]]ssä ne [[kala]]t kuttoo.'' (Kuopio) (KRA)
*''Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun.'' (Säkylä) (KRA)
*''Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy.'' (Ii) (KRA)
*''Hiljaa [[herra]]t, kun mestarit makaa.'' (Iitti) (KRA)
*''Hiljaa hiiret, [[kissa]] on kotoon.'' (Anjala) (KRA)
*''Hiljaiset on herrojen [[kiire]]et.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä.'' (Petsamo) (KRA)
*''Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on.'' (Turtola) (KRA)
*''Hiljanen [[sika]] säkin naapuri.'' (Urjala) (KRA)
*''Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan [[suu]]ssa.'' (Kälviä) (KRA)
*''Hillavuosi hallavuosi.'' (Kestilä) (KRA)
*''Himonsa on hiirelläkin.'' (Uskela) (KRA)
*''Hinkalosta sika kotoisin.'' (Korpilahti) (KRA)
*''[[Hinta]] ei hevoista korota, [[matka]] pitkä morsianta.'' (Rautu) (KRA)
*''Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa [[lapsi]] leivätöinki.'' (Luvia) (KRA)
*''Hirtehen pikkuherjat, [[maine]]eseen suuret hurjat.'' (Siuntio) (KRA)
*''Hirveetä on [[veri]] hangella.'' (Vesanto) (KRA)
*''Hirven turpa, [[karhu]]n kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää.'' (Nurmes) (KRA)
*''[[Hirvi]] on hiihtäjän, karhu kaatajan.'' (Heinola) (KRA)
*''Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi.'' (Temmes) (KRA)
*''Hitaasti mutta varmasti.'' (Mänttä) (KRA)
*''Hiton tuntoo hatustaankii.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Hittaita [[herra]]in kiiruut.'' (Heinola) (KRA)
*''Hiuksina [[paha]] [[ämmä]], harjana hyvä [[hevonen]].'' (Pomarkku) (KRA)
*''Hius pitkä, miel lyhyt.'' (Suistamo) (KRA)
*''Hiät [[Viro]]ssa, hiät Kyrössä, [[minä]] Yrjö yksinän.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Hoapa hangelta vettää, [[pihlaja]] ylös pittää, petäjä peräti viepi.'' (Rautavaara) (KRA)
*''Hollihevosen [[suu]]hun ei katota.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä.'' (PLK)
*''[[Hollola]]ss o hopeakirkko, Asikkalas ailaskoppi.'' (PLK)
*''Holtti pois, kun [[perse]] kastuu.'' (Kauhava) (KRA)
*''Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Hoppu ei oo [[hyvä]]ksi muuhalla ko kirpun tapossa.'' (Himanka) (KRA)
*''Hopusti se hauskalta kalu [[loppu]]u.'' (Pello) (KRA)
*''Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka [[ihminen]] kahdelta.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Hoti [[koira]] [[suu]]nsa polttaa.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''[[Housut]] putoo, [[hevonen]] jättää, siinä [[mies]]tä koetellaan.'' ([[Savo]]) (KRA)
*''Hovis o hovi hotteetkii.'' (Muolaa) (KRA)
*''Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin.'' (Lavia) (KRA)
*''Huastata [[hullu]]va ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen [[korva]]lles.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Huhtikuu humauttaa lumet [[maa]]sta ja jäät järvestä.'' (Lavia) (KRA)
*''Huima hutun kuohuttaa, [[viisas]] ei velliikää.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää.'' (Värtsilä) (KRA)
*''Huiman eväät ne ensiksi syödään.'' (Pielinen) (KRA)
*''Hukas on huuletkii, ku kiel [[maa]]ta vetää.'' (Terijoki) (KRA)
*''Hukkaa männiit [[hyvä]]t [[humala]]t.'' (Valkjärvi) (KRA)
*''Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Hukkaan män hyvät maltaset [[paha]]n akan taikinassa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Hukkaha yksinnää salliihee syöp.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Hukkuva tarttu oljenkorttenkki.'' (Muurla) (KRA)
*''Hul kaik asjas juttele.'' (Muurla) (KRA)
*''Hul siämenäs syä.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Hul toise vahinkol naora.'' (Muurla) (KRA)
*''Hul töitäs rekna.'' (Perniö) (KRA)
*''Hulivilistä [[mies]] tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan.'' (Rauma) (KRA)
*''Hullu [[akka]]ansa kehuu, mielipuoli hevostaan.'' (Perho) (KRA)
*''Hullu edestakasi soutaa.'' (Kuru) (KRA)
*''Hullu ei hukaa eikä [[viisas]] puhu mitään.'' (Kauhava) (KRA)
*''Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää.'' (Äänekoski) (KRA)
*''Hullu ei [[kuu]]ta tunne: [[itä]]än kasvaa, luoteeseen vähenee.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Hullu enemmän tekköö kun jaksaa.'' (Kuopio) (KRA)
*''Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa.'' (Orimattila) (KRA)
*''Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä.'' (Paavola) (KRA)
*''Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle.'' (Sumiainen) (KRA)
*''Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään.'' (Parikkala) (KRA)
*''Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin.'' (Joensuu) (KRA)
*''Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä.'' (Laihia) (KRA)
*''Hullu kaikkein mieltä noutaa.'' (Nurmo) (KRA)
*''Hullu kaikki [[tieto]]nsa sanoo.'' (Luhanka) (KRA)
*''Hullu kaikki virtesä laulaa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs.'' (Nakkila) (KRA)
*''Hullu kiittää [[akka]]ansa, mielpuoli [[lapsi]]ansa.'' (Asikkala) (KRA)
*''Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään.'' (Karkku) (KRA)
*''Hullu laittaa lastaan, mielipuoli [[mies]]tään.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa.'' (Oripää) (KRA)
*''Hullu niin kylpee, et nahka lähtee.'' (Somero) (KRA)
*''Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa.'' (Nokia) (KRA)
*''Hullu omaansa moittii.'' (Soanlahti) (KRA)
*''Hullu omaas laittaa.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Hullu paljo [[työ]]tä tekkyö, elliehä se [[viisas]] vähemmälläki.'' (Käkisalmen pit.) (KRA)
*''Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin.'' (Joensuu) (KRA)
*''Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee.'' (Kärkölä) (KRA)
*''Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa.'' (Taivassalo) (KRA)
*''Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää.'' (Polvijärvi) (KRA)
*''Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen.'' (Haukivuori) (KRA)
*''Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo.'' (Lapinlahti) (KRA)
*''Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta.'' (Loimaa) (KRA)
*''Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Hullu se on, joka [[raha]]nsa näyttää.'' (Kauhava) (KRA)
*''Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa.'' (Lavia) (KRA)
*''Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa.'' (Inkeri, Tuutari) (KRA)
*''Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä.'' (Keitele) (KRA)
*''Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks.'' (Vihti) (KRA)
*''Hullu toisen [[käsky]]llä [[pää]]nsä seinähän lyöö.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo.'' (Pihtipudas) (KRA)
*''Hullu valeella nauraa.'' (Kuusjärvi) (KRA)
*''Hullu valttisak ensin lyö.'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta.'' (Ulvila) (KRA)
*''Hullu [[viisas]]kin [[humala]]ssa, viisaampi hullukin selvinpäin.'' (Keuruu) (KRA)
*''Hullu viisasta [[neuvo]]o, viisas villiin tulee.'' (Hauho) (KRA)
*''Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse.'' (Loppi) (KRA)
*''Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä.'' (Kaarina) (KRA)
*''Hullu [[ämmä]], kun ainoalla markalla [[leipä]]ä osti eikä [[viina]]a.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Hullua [[talonpoika]]a, kun [[nälkä]]än kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja [[leipä]]ä.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Hulluha hutulta juopi, [[viisas]] ei juo velliltäkään.'' (Juva) (KRA)
*''Hulluha leikist suuttuu.'' (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
*''Hullui niitä riittää viisahien [[pää]]n ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen.'' (Kuolemajärvi) (KRA)
*''Hullui on yhreksää laijii.'' (Lohja) (KRA)
*''Hulluilla [[herra]]t kyntää.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä [[työ]]tä.'' (Säkkijärvi) (KRA)
*''Hulluja on viisaiden päänajajaksi.'' (Koivisto) (KRA)
*''Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle.'' (Virrat) (KRA)
*''Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa.'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Hullukii on [[viisas]], jos on iäneti.'' (Sulkava) (KRA)
*''Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo.'' (Haapavesi) (KRA)
*''Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Hullun eväät ensin syödään.'' (Vampula) (KRA)
*''Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi.'' (Laihia) (KRA)
*''Hulluna on [[hyvä]] olla, kun ei järkeä puutu.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Hulluu ei panna [[herra]]ks, eikä [[viisas]]kaa rupee.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Huol hoikaks tekee, [[murhe]] muita mustemmaks.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks.'' (Juva) (KRA)
*''Huoleks on hyvä [[hevonen]], katumoiksi kaunis [[vaimo]].'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton.'' (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
*''Huolettoman [[tavara]]lla on monta korjaajaa.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi [[parta]]suuna.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Huovahtaaha herroennii hevoset.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Huushollista se riippuu, jos lihat [[joulu]]n yli piisaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Huuto on hädän [[veli]].'' (Ristiina) (KRA)
*''Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''[[Hyvä]] [[paha]] joksikin.'' (Rauma) (KRA)
*''Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Hyväst alotettu on puoliks tehty.'' (Säkkijärvi) (KRA)
*''Häihin mennään häviöks taikka häppeeks.'' (Tammela) (KRA)
*''[[Hätä]] [[hullu]] on, ei [[mies]].'' (Somero) (KRA)
*''Hätä keinon keksii.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Hätä kälessä, [[häät]] tulossa, sulhanen [[tie]]llä tietämättömällä.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta.'' (Vihti) (KRA)
*''Hätä tekkee [[kauppa]]a ja miäs kattelee päält.'' (Yläne) (KRA)
*''Hätäinen tuomio tuottaa hätäisen katumuksen.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Hätäkö hylkehen meres.'' (Teuva) (KRA)
*''Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa.'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; [[rikas]]tuu riihen puija.'' (Kuopio) (KRA)
*''Höyryää [[piika]] pakkases.'' (Vehkalahti) (KRA)
 
==I==
*''Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Ierikka viluperse.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Isootellahan sitä paitaasellansakki.'' (Peräseinäjoki) (KRA)
*''Isännän [[askel]]eet pellon höystävät.'' (Hauho) (KRA)
*''Isännän askeleet pellon lihottaa.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Isännän jalka pellon muakkaa.'' (Urjala) (KRA)
*''Isännän [[silmä]] hevosen lihottaa.'' (Askola) (KRA)
*''Isännätön [[talo]] on kuin hännätön [[hevonen]].'' (Savukoski) (KRA)
*''[[Isäntä]] [[ilo]] kotonna, vaikka ilman istukoon.'' (Asikkala) (KRA)
*''Isäntä ku [[olut]]ta juaa, niin kakarat on nälijäs.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Isäntä on [[hyvä]] mehässä, vaikka majassa muatkoon.'' (Kitee) (KRA)
*''Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Isäntä se on, joka nöörit pitää.'' (Isojoki) (KRA)
*''Isäntää katotaan ikkeest, [[emäntä]]ä säkin sitteest ja [[piika]]a ovenverikkeest.'' (Karinainen) (KRA)
*''Isäänt käsk [[koira]]tas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati.'' (Salo) (KRA)
*''Itara vähän [[emäntä]], tarkka tyhjän hallihtija.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Itehhän se [[akka]] ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua.'' (Liperi) (KRA)
*''Itkeköön [[vittu]], joll on palio vettä ja pitkät silimäripset.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Itkien emolta [[ruoka]], mairitellen vierahalta.'' (Eno) (KRA)
*''Itkien mäne ja nauraen elä.'' (Korpiselkä) (KRA)
*''Itku ei estä [[kuolema]]sta.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Itku pitkästä [[ilo]]sta, [[pieru]] kauvan nauramisesta.'' (Muonio) (KRA)
*''Itkulla huono puolensa pitää.'' (Karstula) (KRA)
*''Itsehä [[harakka]] pessää virkkaa.'' (Terijoki) (KRA)
*''Itsestäns toisen tuntee.'' (Nummi) (KRA)
*''Ittestääs [[viisas]] lain lukee.'' ([[Kärkölä]]) (KRA)
*''[[Itä]] illal, läns [[aamu]]l.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Itätuuli ilkiä [[tuuli]], viepi [[kala]]t kattilasta.'' (Oulu) (KRA)
*''Iänetön kaikki voittaa.'' (Sumiainen) (KRA)
 
==J==
*''Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano [[Hollola]]m poika kun tappelun alotti.'' (Hollola) (PLK)
*''Janossa juuvvaa [[lika]]nennii ves.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Jeneksel on pitkä jelje.'' (Muurla) (KRA)
*''Jo on [[aika]] joutavassa, kun on [[pappi]] soutamassa, lukkar peränpijossa.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Jo nyt ollaa joutavas, ku on [[pappi]] soutamas.'' (Inkeri, Keltto) (KRA)
*''Jok ei ite puhalla [[lusikka]]asa, ni se polttaa [[suu]]sa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Joka [[aasi]]lla ajaa, se aasista puhuu.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken [[vaimo]]ks (mieheks)'' (Lohtaja) (KRA)
*''Joka ite ei [[sauna]]ssa käy, sen piätä ei pestä.'' (Sulkava) (KRA)
*''Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös.'' (Ulvila) (KRA)
*''Joka elon [[aika]]na makaa, se [[kesä]]n aikana kerjää.'' (Kalanti) (KRA)
*''Joka enne ennättää, se se viijä lennättää.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee.'' (Anjala) (KRA)
*''Joka ensin [[pussi]]in pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan.'' (Haukivuori) (KRA)
*''Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Joka hajun haistaa, se on hajun haltia.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa.'' (Karttula) (KRA)
*''Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Joka helpolla tulee, se helpolla mänee.'' (Joensuu) (KRA)
*''Joka hevostaan lyöpi, se on [[paha]] akalleen.'' (Rantsila) (KRA)
*''Joka kauvan elää, se paljon näkee.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule.'' (Joroinen) (KRA)
*''Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee.'' (Mellilä) (KRA)
*''Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa.'' (Kuortane) (KRA)
*''Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.'' ([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Joka [[leikki]]i rupeaa, se leikin kestäkyön.'' ([[Hollola]]) (KRA)
*''Joka luvata [[työ]]le, se lusikata ruuvale'' (Nurmes) (KRA)
*''Joka [[löyly]]n heittää, nin kylpököön sen [[loppu]]un saakka.'' (Kuhmalahti) (KRA)
*''Joka [[miekka]]an tarttuu, se tuppeen hukkuu.'' (Laukaa) (KRA)
*''Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi.'' (Noormarkku)
*''Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa.'' (Kiikka) (KRA)
*''Joka on herja hevoselle, se on [[paha]] akalleen.'' (Joroinen) (KRA)
*''Joka on [[herra]] nuorena, se on narri [[vanha]]na.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Joka on [[virsi]]lle viriä, se on [[laiska]] muulle [[työ]]lle.'' (Virolahti) (KRA)
*''Joka on [[äyri]]ksi lyöty, se äyrinä pyssyy.'' (Alatornio) (KRA)
*''Joka ossaa täet tappaa ja [[taikina]]n vastata, se ossaa muutae tehä.'' (Tervola) (KRA)
*''Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Joka paljon ajattelee, se vähän tekee.'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Joka paljon lupaa, se vähän antaa.'' (Oulu) (KRA)
*''Joka [[pettu]]a purroo, se paljo surroo.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''Joka pian hotkasee, se pian potkasee.'' (Mäntsälä) (KRA)
*''Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Joka pierun ilmaisee, on pierun [[isä]].'' (SSSK)
*''Joka [[puukko]]on turvaa, se miekkaan kuolee.'' (Kuusamo) (KRA)
*''Joka [[siemen]]ensä syö, se [[talo]]nsa myö.'' (Laukaa) (KRA)
*''Joka sikolätin elesthään [[tie]] [[Turku]]un mänie.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Joka [[tahto]] [[kiitos]]t, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko.'' (Rauma) (KRA)
*''Joka [[talo]]n pihasta tie lähtöö Pietariin.'' (Nurmes) (KRA)
*''Joka toiselle [[hauta]]a kaivaa, se ite siihen lankee.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Joka [[vittu]]va valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan.'' (Karttula) (KRA)
*''Joka voitelee [[rasva]]lla rukkasia, ei näe taivaan [[kukka]]sia.'' (Ranua) (KRA)
*''Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki.'' (Rauma) (KRA)
*''Jokainen on verreese vertainen, nahkaase täyteinen.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Jokainen osaa toisen [[elämä]]tä elää, vaikk ei omaansa.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Jokaista [[hullu]]ttaa, vaikka eri tavalla.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Joka annetun antaa, sitä [[Jumala]]ki nauraa.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA)
*''Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko [[kesä]]n.'' (Jämsä) (KRA)
*''Jolla on monta [[morsian]]ta, se jää akattomaksi.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Jollei katto [[kaali]] itteäh, niin syöttäköh kylän pukil.'' (Artjärvi) (KRA)
*''Jollei mulkku seiso, niin ei seiso [[maailma]]kaan.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Jonsei [[vappu]]na vaossa, niin ei pouka pohtimessa.'' (Luopioinen) (KRA)
*''Jopa jotai kuuloo [[Savo]]n muata kulokiissaan.'' (Joroinen) (KRA)
*''Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa.'' (Luvia) (KRA)
*''Jos ei tul [[suku]]heh, niin tulee [[sika]]hah.'' (Elimäki) (KRA)
*''Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia.'' (Aura) (KRA)
*''Jos ei [[sauna]] ja pikiöljy auta, niin se on [[kuolema]]ksi.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Jos ei sauna ja [[terva]] ja [[viina]] auta, niin sitten perii [[hauta]].'' (Lahti) (KRA)
*''Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se [[tauti]] on kuolemaksi.'' (Hyvinkää) (KRA)
*''Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää [[heinä]]ä turkit päällä.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Jos [[halu]] hyrryttää, kyl sen [[järki]] hillittee.'' (Eura) (KRA)
*''Jos harakat laotamiessä ja [[korppi]] tuomarina os, ni ei ykskään [[mies]] hevosella ajas.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Jos [[hauki]] kuolee, niin [[hammas]] jääpi.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Jos [[haukka]] kualee, niin kylhän kynnet jää.'' (Loppi) (KRA)
*''Jos [[herra]] pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Jos [[köyhä]] tiätäs [[voima]]ns ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Jos mene [[Helsinki]]n tai [[helvetti]], ni molemmis sitä [[raha]] tarvita.'' (Uskela) (KRA)
*''Jos [[mies]] o [[Hollola]]st, nin älä kävelep peräs!'' (PLK)
*''Jos [[muija]] markan tua, ni kaks se viä.'' (Tuusula) (KRA)
*''Jos on [[akka]] puhemies, on [[piru]] perämies.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget.'' (Sortavala) (KRA)
*''Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.'' ([[Töysä]]) (KRA)
*''Jos on muija puhemiehenä, niin [[sika]] vihkii.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Jos on [[nälkä]] navetassa, niin on nälkä pirtissä.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Jos pistää sormeese [[paska]]an, ni haisoo koko käs.'' (Sulkava) (KRA)
*''Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos [[kiitos]]t, niin kuale.'' (Sammatti) (KRA)
*''Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis.'' (Kalanti) (KRA)
*''Josta alaku uamusella, siitä [[loppu]] [[ilta]]sella.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Jota [[selkä]] suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän [[puuro]]st kumminki.'' (Kalanti) (KRA)
*''Joutaahan jorista [[pieru]] kirnussa.'' (Kestilä) (KRA)
*''Joutava [[pappi]] se [[kissa]]tkii ristii.'' (Impilahti) (KRA)
*''Juo viinoo, mutt elä mieltäs.'' (Joroinen) (KRA)
*''[[Jyvä]] jyväst ja olkoin päälle.'' (Askola) (KRA)
*''[[Jänis]] on Jussi, myllyssä on [[pussi]], vaan meitän poika on Juhannes.'' (Uurainen) (KRA)
*''Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma.'' (Ristijärvi) (KRA)
*''[[Järjestys]] ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Jäänheillä [[maa]]t pidetään, saati meniällä evhät riittävät.'' (Rovaniemi) (KRA)
 
==K==
*''[[Kaali]] lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee.'' (Anjala) (KRA)
*''Kaalikolkka [[koira]]n [[ruoka]], vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja [[akka]]en persiessä on [[vittu]].'' (Suistamo) (KRA)
*''Kaffe kuuman ja flik nuaren.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Kaffi on kova veromies [[talo]]s.'' (Askola) (KRA)
*''Kaffi on lappalaisen [[rakkaus]].'' (Länsipohja, Pajala) (KRA)
*''Kaffin ääres [[asia]]t seleviää.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Kahesti ajatella, kerran puhua.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Kaho ensin emmään, siitte vilekaise [[varsa]]an.'' (Joroinen) (KRA)
*''Kahtoohan [[kuningas]]kin hevosen [[perse]]eseen.'' (Sulkava) (KRA)
*''[[Kahvi]] ei [[köyhä]]nkään [[suu]]ta pilloo.'' (Liperi) (KRA)
*''Kahvi kiehuu kaiken päivee, [[vieras]] istuu viikkokauven.'' (Liperi) (KRA)
*''Kahvi on [[hyvä]]ä [[aamu]]lla ja sitten koko [[päivä]]n.'' (SSSK)
*''Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee.'' (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
*''Kai kaikilla [[raha]]a on, mutta harvalla on [[hyvä]] [[hevonen]].'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Kai kaikki [[ehtoo]]lla pieree, mutta se [[mies]] on, joka aamulla pieree.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Kaikki ei mahu keskelle [[kylä]]ä eikä kirkon juurelle.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu.'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Kaikki on kaunista, kun vaan [[silmä]]t tottuu.'' (Isojoki) (KRA)
*''Kaikki [[tie]]t [[Turku]]un vie.'' (Karjalohja) (KRA)
*''Kaikki [[herra]]t [[helvetti]]in ja talonpoijat taivaaseen.'' (Vähäkyrö) (KRA)
*''Kaikki [[köyhä]]ä [[viha]]a.'' (Porvoo) (KRA)
*''Kaikkia sitä [[näkö]]ö, kun kauvan elää.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Kaikkiin oppii, [[oppi]] Enqvistikin lankeamaan.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä.'' (Naantali) (KRA)
*''Kansakoululaisten [[rakkaus]] on kuin rotan häntä.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Kasvaa se [[mies]] räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]]
*''[[Kataja]]in seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan.'' (Elimäki) (KRA)
*''Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat [[piimä]]ssä, tytöt ovat kiimassa.'' (Siikainen) (KRA)
*''Kato [[emäntä]]ä säkin sitteest ja isäntää [[härkä]]in ikkeest.'' (Marttila) (KRA)
*''Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko [[ikä]]si.''
*''Katso [[suku]]hun, kun naimaan menet.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Katti kaksi, [[koira]] kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman [[talo]]n emäntä, ja [[hevonen]] vuojen.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Kaukan [[asia]]t tiäretä.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy.'' (Rautu) (KRA)
*''Keitä munnaa, et saa liäntä, [[neuvo]] [[hullu]]u, et saa miältä.'' (Anjala) (KRA)
*''Kel ei o hevost eikä [[härkä]]ä, saa mennä niin, että [[pää]] on märkänä.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas [[tavara]]a.'' (Koivisto) (KRA)
*''Kell on [[akka]], sill on vakka.'' (Pori) (KRA)
*''Kell on eluo, sill on neruo.'' (Salmi) (KRA)
*''Kellä on suur pers, sill on suuret [[housut]].'' (Elimäki) (KRA)
*''Kelpaa sitä elää, kun on [[akka]] kuollut ja lapset naituna.'' (Jurva) (KRA)
*''Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei [[talo]]hon t[[renki]]ks.'' (Kalanti) (KRA)
*''Ken elää, se näkee.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Ken löyhköjen [[sota]]a lähtöö, se [[pieru]]n kanssa hauvataan.'' (Impilahti) (KRA)
*''Ken mitä etsii, se sitä löytää.'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''Kene rees aijaa, sen virttä laulaa.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Kenen hepo hetteessä, sen [[käsi]] alinna.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Kenen [[hevonen]] suossa, sen käsi alinna.'' (Nurmes) (KRA)
*''Kenen ranta, sen [[kala]].'' (Vuokkiniemi) (KRA)
*''Kenen [[selkä]] kupisee, se [[sauna]]n etsii.'' (Suistamo) (KRA)
*''Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa.'' (Keminmaa) (KRA)
*''Kerkiää hatun nostaa sitte, kun [[vieras]] vastaan tulee.'' (Impilahti) (KRA)
*''Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo.'' (Kuopio) (KRA)
*''Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Kerrallaha [[laiska]] isseese tappaa.'' (Lappee) (KRA)
*''Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin.'' (Luvia) (KRA)
*''Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta.'' (Virolahti) (KRA)
*''Kerran [[tie]] ja kahisti katso.'' (Koivisto) (KRA)
*''Kert [[mies]] petetä, mutt ei toist.'' (Muurla) (KRA)
*''Kerta keittää, kahesti syöpi.'' (Nurmes) (KRA)
*''Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä.'' (Säräisniemi) (KRA)
*''Kerta kiellon päälle.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa.'' (Laihia) (KRA)
*''Kerta se on ensimmäinkii.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa.'' (Vieremä) (KRA)
*''[[Kettu]] on [[koira]]lle [[suku]]a, ennenkun se syötälle nousee.'' (Turtola) (KRA)
*''Kettu on koiralle sukua, korppi haukan heimolainen''. (Kuhmo) (KRA)
*''Kettukin kenkirajoja [[joulu]]kseen kokoo.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat [[silmä]]t ja likolla on liukas kieli.'' (Renko) (KRA)
*''[[Kevät]] keikkuen tulevi, suvi [[suu]]ta vääristellen.''
: Keväällä [[sää]] on vuoroin lämmin, vuoroin [[kylmä]].
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Kevättä rinnassa.''
:asiayhteys: sanonnalla viitataan pariutumisviettiin: keväällä luonnossa [[eläimet]] pariutuvat ja hankkivat jälkeläisiä. Esimerkiksi nuorten ihastuessa toisiinsa viitattiin sanonnalla sukuvietin heräämiseen.
:asiayhteys: Neidot keimailevat ja kirmailevat keväällä ja [[kesä]]llä, pitäen hauskaa, yrittäen saada muut kateellisiksi tai yrittäen houkutella miehiä. <small> esim [[SKVR]]: v2 667 </small> {{lähde}}
:merkitys: kevät on parasta [[aika]]a saada kumppani; silloin kannattaa keimailla, eikä [[syksy]]llä tai talvella. (vrt. ''aikainen [[lintu]] madon nappaa'')
:toinen merkitys: kevään tunnistaa siitä, kun neitoset keimailevat ulkona (ja ehkä myös västäräkit ja muut kumppania kosiskelevat eläimet)
*''Keväällä ei ole enää tarpeeksi [[ruoka]]a, vielä vähemmän [[kesä]]n alussa.''
:Yhden tulkinnan mukaan tarkoittaisi sitä, että keväällä ruokavarastojen vähenemisestä aiheutuu puutostiloja ja hoippuvaa kävelemistä.
*''Kierrä [[kivi]], älä kiroa!'' (Lahti) (KRA)
*''Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse [[paha]]n [[ämmä]]n kattannolta.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Kiima on pahempi kun [[viina]].'' (Hyvinkää) (KRA)
*''[[Kiiski]] ei o [[kala]], tuokkone ei o astiij eikä [[piika]] oo ihmine.'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Kiiski on kaloista vanhin, [[pata]] vanhin astioista.'' (Metsäpirtti) (KRA)
*''Kiiskine joka kalan kans kutte.'' (Muurla) (KRA)
*''Kiiskiss on kalaa ja vossass on [[raha]]a.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Kiiskistä [[hyvä]]n liemen suap, mutta [[liha]]lla ei tie mittää.'' (Saari) (KRA)
*''Kiisselii ei maksa männä syömää seitsemän [[virsta]]n piäst.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä.'' (Kirvu) (KRA)
*''Kiista [[mies]]tä karkasevi. (Polvijärvi) (KRA)
*''Kiitti ku sai, otti ku annethin.'' (Kemi) (KRA)
*''Kiittämättömyys on [[maailma]]n palkka.'' (Sievi) (KRA)
*''Kiittämätöin on aina väärä.'' (Karkku) (KRA)
*''Kiittävät on aina väärässä.'' (Pirkkala) (KRA)
*''Kiitä [[kirppu]]ista keseä, lutehista vuon tuloa.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Kikakaka mennessä, oi [[Jeesus]] ollessa.'' (Savukoski) (KRA)
*''[[Kirppu]] [[koira]]s, mut [[täi]] miähes.'' (Loppi) (KRA)
*''Kirppu [[köyhä]]ssä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka [[vanha]]ssa akassa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Kirppui on keisarin hovisaki.'' (Ulvila) (KRA)
*''Kirput syö, [[maailma]] [[viha]]a, ja [[akka]]a ei saa mistään.'' (Huittinen) (KRA)
*''Kiukkunen [[akka]] se [[työ]]n tekee.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''[[Kiuru]]sta kuu [[kesä]]än.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''[[Kiusa]] kiärtää ommaan kuppiin.'' (Kuru) (KRA)
*''Kiusa on [[hyvä]]ä vähästäkin.'' (Pirkkala) (KRA)
*''Kiusa on piänestä hyvää.'' (Hämeenlinna) (KRA)
*''Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu.'' (Virrat) (KRA)
*''Kiusaa soon pikkukiusakin.'' (Laihia) (KRA)
*''Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä.'' (Kauhava) (KRA)
*''Kiven vieres [[vilja]] kasvaa.'' (Espoo) (KRA)
*''Kivessä on toisen kippee.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Kivet on kiini, ja [[koira]]t on irti.'' (Vilppula) (KRA)
*''[[Kivi]] ei o kare.'' (Espoo) (KRA)
*''Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee.'' (Lavia) (KRA)
*''Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis.'' (Säkylä) (KRA)
*''Ko oo nahas nii oo [[raha]]s, ko oo veras nii oo velas.'' (Kalanti) (KRA)
*''Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy.'' (Köyliö) (KRA)
*''Ko välillä vähän syä, ei tule [[hetki]]inkään [[nälkä]].'' (Toijala) (KRA)
*''Kohtus kaikist paras on.'' (Lohja) (KRA)
*''Kohtuullisen [[kuri]]n kissikin tarvittoo.'' (Ylistaro) (KRA)
*''[[Kohtuus]] kaikessa.'' (Nokia) (KRA)
*''Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Kohtuus on aina [[hyvä]].'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Kohtuus on paras makkaraskin.'' (Siikainen) (KRA)
*''[[Koira]]ki on nimensä väärti.'' (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
*''Koiruus on suuri [[vääryys]].'' (Oulu) (KRA)
*''Kokille kota ja pata.'' (Pielavesi) (KRA)
*''[[Kokki]] ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen.'' (Sulkava) (KRA)
*''Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki.'' (Virolahti) (KRA)
*''Kolmas kerta se toden sanoo.'' (Savukoski) (KRA)
*''Kolme [[seppä]]ä on [[maailma]]ssa: [[sika]] tekee omasta [[paska]]staan uuen paskan, rautio tekee [[vanha]]sta rauasta uuen, ja [[pappi]] tekee vanhasta saarnasta uuen.'' (Länsipohja, Pajala) (KRA)
*''Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati [[mies]] sanoissaan.'' (Viipuri) (KRA)
*''Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano [[Sysmä]]m poika kun [[tanssi]] alko.'' (Hollola) (PLK)
*''Koria [[talo]], sano [[Hollola]]m poika kul linnaav viätii.'' (PLK)
*''[[Korppi]] ei korpin silimee kaiva.'' (Sulkava) (KRA)
*''Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis [[silmä]]ä.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Korskaa se on räkäkin hiasa.'' (Oulu) (KRA)
*''Koskas [[helvetti]] täys o?'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Koskas [[kettu]] hyvillä reisuilla on?'' (Vampula) (KRA)
*''Krapisee [[muna]]tki pesäsä, saatikka ihmiset.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Ku [[alku]] o [[hyvä]], ni o [[loppu]] kans. (Muurla) (KRA)
*''Ku alun kuule, ni lopu arva.'' (Uskela) (KRA)
*''Ku assee näät, ni tekijä tunnet.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Ku [[aurinko]] keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä [[kesä]]. (Joroinen) (KRA)
*''Ku avonaesen kontin [[kansa]] kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee [[puu]]sta se käpy tipahtaa.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Ku kaukka hakke, ni likki löyttä.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan [[hiiri]]ä vallalleen.'' (Sulkava) (KRA)
*''Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään.'' (Forssa) (KRA)
*''Ku o [[akka]], pyssy ja [[piippu]], niin piisaa aina rassaamine.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Ku on usma uunna vuonna, nin on [[halla]] heinäkuussa.'' (Enontekiö) (KRA)
*''Ku [[ruumis]] on rituratu, nin kaffekupist on hyvä [[apu]].'' (Halikko) (KRA)
*''Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl.'' (Rautu) (KRA)
*''Kui mont tuppaa, nii mont tappaa.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Ku [[myrsky]]n soutaa, niin tyynen löytää.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Kuka alun alottais, lopun lopettais, [[minä]] keskipaikan kelkuttaisin.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Kuka [[herra]]a toruu, [[pappi]]a tappelee.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa.'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo.'' (Muolaa) (KRA)
*''Kuka ylpjä pyytä, kyl [[ryssä]]kin tryykkä.'' (Kaarina) (KRA)
*''Kukapa se toesen [[lusikka]]a puhhuu, jos ei sitä ite tie.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee.'' (Salo) (KRA)
*''Kukas [[kissa]]n hännän nostaa, jos ei se itte?'' (Mäntsälä) (KRA)
*''Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo.'' (Iitti) (KRA)
*''Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä?'' (Kalanti) (KRA)
*''[[Kukko]] ja [[lukkari]] elää [[laulu]]llaan.'' (Lahti) (KRA)
*''Kukko laulaa saetta iltapäivällä.'' (Virolahti) (KRA)
*''Kukko laulo Kuopiossa, [[kana]] kaikatti Juvalla, [[sika]] vinku Viipurissa.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Kukko on kannai kur.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Kukko on kööhän [[kello]].'' (Heinola) (KRA)
*''Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Kukko laulaa niinku ruakitaan.'' (Loppi) (KRA)
*''Kukot [[puu]]l ja [[laiska]]t [[työ]]l ja virijät makkaamaa.'' (Kivennapa) (KRA)
*''[[Kulli]]lla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä.'' (Vieremä) (KRA)
*''Kuluu [[aika]] [[akka]]nakin, [[piika]]na ei piisaakaan.'' (KRA)
*''Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia?'' (Laihia) (KRA)
*''Kun [[ahkeruus]] menee ulos ovesta, niin [[köyhyys]] tulee sisälle ikkunasta.'' (Teisko) (KRA)
*''Kun aina olis [[ehtoo]] ja [[lauantai]] eikä koskaan [[aamu]] ja maanantai.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Kun [[asia]] pitkistyy, niin se sitkistyy.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu.'' (Kuru) (KRA)
*''Kun asiata suuttuu, niin [[lahja]]ta leppyy.'' (Joroinen) (KRA)
*''Kun ei o [[muija]]a [[paha]]a eikä lasta vähää, niin ei [[suru]] paina.'' (Uusimaa) (KRA)
*''Kun ei o [[vappu]]na vaos, niin ei o perttuna pohtimes.'' (Loppi) (KRA)
*''Kun ei ole herneet vappuna [[maa]]ssa, ei ole perttuna pohtimessa.'' (Tammela) (KRA)
*''Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo.'' (Kurikka) (KRA)
*''Kun [[etelä]] lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta.'' (Rantsila) (KRA)
*''Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa.'' (Pusula) (KRA)
*''Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu [[pää]]ssä toukoja tehää.'' (Sahalahti) (KRA)
*''Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä.'' (Virrat) (KRA)
*''Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja.'' (Vimpeli)
*''Kun [[Herra]] henken ottaa, kyl piru perijöit antaa.'' (Porvoo) (KRA)
*''Kun Herra hurskasta [[kuri]]ttaa, niin ves persiistä lurittaa.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Kun hiljainen suuttuu, niin [[maailma]] muuttuu.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kun [[housut]] löyhtyy, niin [[mies]] köyhtyy.'' (Haapajärvi) (KRA)
*''Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Kun hukalle [[nälkä]] tulee, niin koskee se [[koira]]ankin.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Kun [[iitti]]läin irvistää, niiv valkealaist hirvittää.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain [[tahto]].'' (Sammatti) (KRA)
*''Kun kauan elää, nin kaikki kuulee.'' (Kylmäkoski) (KRA)
*''Kun kerran on yksi sormi [[paska]]ssa, niin menkhön koko [[käsi]].'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Kun kuulet olevan miehen [[Ähtäri]]stä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille.'' (Ähtäri) (KVL)
*''Kun lienee palanut [[sauna]], palakoon porstuakkii.'' (Inkeri, Valkeasaari) (KRA)
*''Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin [[kana]] kotonta katoaa.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Kun [[mylly]]yn menee, niin tomuun tulee.'' (Porvoo) (KRA)
*''Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan.'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Kun o ämmä puhemiäs, on [[piru]] välimiäs.'' (Paimio) (KRA)
*''Kun oisi [[korppi]] tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Kun olis entinen [[aika]] ja nykynen mieli.'' (Kemi) (KRA)
*''Kun on [[ajatus]] vitussa, on [[järki]] [[perse]]essä.'' (KRA)
*''Kun on [[akka]] puhemies, on [[huora]] [[morsian]].'' (Tervo) (KRA)
*''Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee.'' (Lemi) (KRA)
*''Kun on hiukan [[hassu]], niin saa paremmin ruakaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Kun on itteltä ruumiit, tulee [[hautajaiset]] halvaksi.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään.'' (Jurva) (KRA)
*''Kun on mieli vitussa, niin on [[järki]] persiissä.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Kun on [[uuni]] kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään.'' (Sievi) (KRA)
*''Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen.'' (Piikkiö) (KRA)
*''Kun [[piika]]st tule emänt, o niinkun katist tuls karh.'' (Muurla) (KRA)
*''Kun [[puute]] tulee ovesta sisään, niin [[rakkaus]] menee lasista pihalle.'' (Virrat) (KRA)
*''Kun saa [[alku]]u, niin kyl sit kelpaa parkuu.'' (Pusula) (KRA)
*''Kun [[savo]]lainen puhuu, on [[vastuu]] kokonaan kuulijalla.''
*''Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu.'' (Loppi) (KRA)
*''Kun [[sopu]] on [[hyvä]], niin [[tupa]] on suuri.'' (Johannes) (KRA)
*''Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Kun syö [[kaali]]a, niin ei trenkää muuta haalia.'' (Laihia) (KRA)
*''Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks.'' (Salo) (KRA)
*''Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs!'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Kun [[yö]] oike raskaast makkaa, ni [[päivä]] mennee levätes.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Kun äijä tule kotti, niin [[ämmä]] ja katti ulos akkunast.'' (Raisio) (KRA)
*''[[Kuningas]]ta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman.'' (Askola) (KRA)
*''[[Kunnia]] hyvä tapa, [[puuro]] hyvä [[ruoka]].'' (Oulu) (KRA)
*''Kuoloo [[siemen]]esä syöjä, ellää muasa myöjä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö [[henki]] herroiltai.'' (Metsäpirtti) (KRA)
*''Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä [[paska]]ntaa.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Kures on luuta jos lihoaki.'' (Sysmä) (KRA)
*''Kurjet keväällä, miähet [[syksy]]llä.'' (Hattula) (KRA)
*''[[Kurki]] kirkuu, sale saapuu.'' (Tampere) (KRA)
*''Kurki laiskan pellon paskantaa.'' (Ullava) (KRA)
*''Kurki [[maa]]lla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki.'' (Oripää) (KRA)
*''Kurki suolla, [[hauki]] maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin.'' (Urjala) (KRA)
*''Kurki tulee [[käki]] kainalossa ja pääskynen pivossa.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Kuta pienemmäksi [[leipä]] taitetaan, sen visummaksi syyvään.'' (Oulu) (KRA)
*''Kuta useampi [[kokki]], sitä huonompi soppa.'' (Teisko) (KRA)
*''Kutosin alotetun kankaan, keritsisin [[pää]]ttömän lampaan.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Kuuluksee se [[kuningas]] linnoja tiettää.'' (Savonranta) (KRA)
*''Kyl alettu [[työ]] tehdyks tulee.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Kyl haorasakki aikka maat o.'' (Nousiainen) (KRA)
*''Kyl [[Herra]] uhrin tuhrii.'' (Tuusula) (KRA)
*''Kyl hiir syöp pienet synnit.'' (Elimäki) (KRA)
*''Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel.'' (Kalanti) (KRA)
*''Kyl [[hullu]]ki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke.'' (Kaarina) (KRA)
*''Kyl kelpaa ketun elie, pohjatuul, päiväpaiste.'' (Heinola) (KRA)
*''Kyl [[kirppu]] [[kirkko]]o menee, jos ei muual ni papin hias.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Kyl [[maa]]l viissai ollan, ko merel vahiink tapattu.'' (Rauma) (KRA)
*''Kyl mnää [[yskä]] ymmärrä, vaikk en kröhi taid.'' (Rauma) (KRA)
*''Kyl [[muna]]kki, ko niit pitkä [[matka]] kanta, punaseks tulee.'' (Kalanti) (KRA)
*''Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks.'' (Kalanti) (KRA)
*''Kyl sattu hankke jos härkkänki.'' (Uskela) (KRA)
*''Kyl se talles o, ku [[uuni]]n pääll o.'' (Piikkiö) (KRA)
*''Kyl siin [[apu]] ain on ku [[hätä]]ki.'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan.'' (Somero) (KRA)
*''Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Kyl [[sika]]ki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo.'' (Kalanti) (KRA)
*''Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku [[kissa]] on kotua pois.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Kylhäm puolir ryynistä hiljallensav velliä syö vaikka koko [[päivä]]n, sano [[Kärkölä]]m [[mies]].'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Kylhän antava astian saa.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Kylhää aitta naittaa.'' (Askola) (KRA)
*''Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei [[pappi]] seurakuntoa.'' (Askola) (KRA)
*''Kyll [[aasi]] ajajah tuntee.'' (Elimäki) (KRA)
*''Kyll [[aika]] ja miäs saa vaikk [[aurinko]]n ales taivaalta.'' (Oripää) (KRA)
*''Kyll ehtii ku aikaseen lähtee.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Kyll elävä palavans tuntee.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei.'' (Hollola) (PLK)
*''Kyll ölj notkiaks teke vaik [[vanha]] vallesmanni.'' (Luvia) (KRA)
*''Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä [[aika]] jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa.'' (Jämijärvi) (KRA)
*''Kyllä aika piisaa, kun vain [[järki]] kestää.'' (Kurikka) (KRA)
*''Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä aika tulee kun [[juusto]]t syödään.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Kyllä aikaa on, mutta [[ikä]] [[loppu]]u.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä.'' (Kannonkoski) (KRA)
*''Kyllä ajalla ja [[vaiva]]lla saa vaikka auringon alas taivaalta.'' (Nakkila) (KRA)
*''Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Kyllä [[akka]] vikoja löytää, jos ei kuolla taho.'' (Karttula) (KRA)
*''Kyllä asutusta [[talo]]sta löytyy. (Ähtäri) (KRA)
*''Kyllä ehtoosta [[päivä]] piisaa.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Kyllä elävä [[kuolema]]ase tietää.'' (Lappee) (KRA)
*''Kyllä elävä [[neuvo]]nsa pitää.'' (Virolahti) (KRA)
*''Kyllä elävältä [[velka]]nsa saa.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja [[sananlasku]]ja sanojalla.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kyllä [[hattu]]un sattuu niin kun muuhunkin lakkiin.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä [[rauha]]n saa.'' (Kuhmalahti) (KRA)
*''Kyllä [[Herra]] hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Kyllä Herra Tiituksen löytää.'' (Karstula) (KRA)
*''Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Kyllä herrojenkin [[pää]]ssä [[täi]]tä on.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä [[hevonen]] ajajas tuntee.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kyllä hiihtävä hikesä saapi.'' (Maaninka) (KRA)
*''Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan [[asia]]ssa [[mies]]tä tarvitaan.'' (Hartola) (KRA)
*''Kyllä joskus nuora täyteen tulee.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Kyllä [[kettu]] jälkensä lakasee.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Kyllä kettuki kerran satimeen jää.'' (Forssa) (KRA)
*''Kyllä [[kokki]] kyntensä nualoo.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Kyllä korppeja on, jos raatoja.'' (Kuusamo) (KRA)
*''Kyllä luonto tikanpojan [[puu]]hun ajaa.''
:merkitys: [[Vaisto]] ajaa tekemään sitä, mitä luonto on tarkoittanut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2015/07/luonto-tikanpojan-puuhun-ajaa/ | Nimeke = Luonto tikanpojan puuhun ajaa| Ajankohta = 16.7.2015 | Julkaisija = Uudenkaupungin Sanomat| Viitattu = 15.3.2017}}</ref>
*''Kyllä [[maito]] mahaan menee, mutta [[pettu]] pahanen istuu kurkkuun.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Kyllä [[miero]] syömään joutaa.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Kyllä mierokin jotakin [[oppi]]a antaa.'' (Karstula) (KRA)
*''Kyllä mies [[muija]]n ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää.'' (Siikainen) (KRA)
*''Kyllä [[murhe]] on kova päänalunen.'' (Parkano) (KRA)
*''Kyllä [[mutka]] miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Kyllä nuorena ja [[vanha]]na aina [[aika]]an tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan.'' (Laihia) (KRA)
*''Kyllä nuorena piisaa unta ja [[nälkä]]ä.'' (Nurmo) (KRA)
*''Kyllä [[nälkä]] opettaa lappalaisen ampumaan.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Kyllä on [[aika]]a köllötellä Annan [[päivä]]n aikana.'' (Parikkala) (KRA)
*''Kyllä on [[täi]]tä turkissa, satikaisia sarkissa.'' (Joroinen) (KRA)
*''Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Kyllä [[pakko]] väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Kyllä [[pata]] [[hätä]]nsä sammuttaa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä pikkune [[hyvä]] on, mutta isolla joutuu.'' (Lempäälä) (KRA)
*''Kyllä pispalla [[pappi]]a on.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Kyllä [[reki]] [[varsa]]n [[neuvo]]o.'' (Pihtipudas) (KRA)
*''Kyllä reki varsan vetämään opettaa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä riihenpuija hikesä sua, [[löyly]]n lyöjä lämpimäsä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Kyllä [[räätäli]] herroja tekee.'' (Lieto) (KRA)
*''Kyllä [[saatana]] [[tanssi]]in taivuttaa ja korttia lyömään opettaa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Kyllä [[sammakko]]kin [[hyvä]]ä on, kun sen tietämättä syö.'' (Kuorevesi) (KRA)
*''Kyllä sammakoistakin taakka tulee.'' (Isojoki) (KRA)
*''Kyllä se [[aika]] aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää.'' (Kestilä) (KRA)
*''Kyllä se on erlaesta [[kesä]]llä [[mäenlasku]] persiillään.'' (Kuopio) (KRA)
*''Kyllä se on pillun vales, että [[kulli]]s on luuta.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Kyllä se rek vetäjäsä [[neuvo]]o.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Kyllä se [[reki]] [[varsa]]n viisaa.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa.'' (Siilinjärvi) (KRA)
*''Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin.'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Kyllä sen [[selkä]] kestää, minkä kuivat seinätkin.'' (Heinola) (KRA)
*''Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Kyllä [[silmä]] aina ethensä kattoo, mutta [[nenä]] parka vaaras on.'' (Laihia) (KRA)
*''Kyllä Siperia opettaa.'' (Keski-Pohjanmaa) (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
*''Kyllä [[sopu]] sijaa tekee.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Kyllä sopu tilaa antaa.'' (Isojoki) (KRA)
*''Kyllä sopu tilaa saa ja [[rakkaus]] reisiä levittää.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää.'' (Kiikka) (KRA)
*''Kyllä [[sorsa]] poikasa uimaan opettaa.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kyllä [[sukka]] [[suu]]ta antaa.'' (Huittinen) (KRA)
*''Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Kyllä [[taikina]] happanee, kun pirtti lämmitä pannaan.'' (Muhos) (KRA)
*''Kyllä tuhlaten [[tavara]] menee.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Kyllä [[uuni]] leivän kruusaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Kyllä valkee [[työ]]nsä tekee, poltti se Turun ja [[Pori]]n [[kaupunki]]nki.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Kyllä virta opettaa koskea laskemaan.'' (Enontekiö) (KRA)
*''Kyllä ääntä [[maailma]]an mahtuu.'' (Vilppula) (KRA)
*''Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Kyllähän [[herra]]t hatustaan tunnetaan, [[kuningas]] kypärästään.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa.'' (Muhos) (KRA)
*''Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo.'' (Laihia) (KRA)
*''Kylmille [[kuu]] kehii, ja sateille [[aurinko]] sappee.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Kylmiä on [[kesä]]n lämpymäkki.'' (Pomarkku) (KRA)
*''[[Kylmä]] [[kahvi]] kaunistoa.'' (Kurkijoki) (KRA)
*''Kylmä kur [[ryssä]] [[helvetti]].'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Kylmä on [[koti]] [[isä]]töin, viel kylmempi emotoin.'' (Koivisto) (KRA)
*''Kylmä on [[kylä]]ne [[sauna]], vaikka [[löyly]] lyötäkyö.'' (Käkisalmen pit.) (KRA)
*''Kylmä pirtti, raaka sauna, [[emäntä]] kylän kävijä.'' (Liminka) (KRA)
*''Kylmä [[vilja]]n kasvattaa, lämmin terän tekee.'' (Sippola) (KRA)
*''Kylmän tählen ei tahlo [[laiska]] kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää.'' (Ikaalinen) (KRA)
*''Kylmät talven lämpymäkki.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Kylymässä veissä on [[ahven]]et liikkeessä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''[[Kylä]] [[hyvä]] jättäminen, [[koti]] huono muistaminen.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Kylä on [[paha]]n tytön koti.'' (Alatornio) (KRA)
*''Kylä tuop kylmän mielen, nuapur pahan pakinan.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Kyläinen ruoka jää kynnykselle.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen.'' (Johannes) (KRA)
*''Kylän hyvä, koin kontii.'' (Eno) (KRA)
*''Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta [[kesä]]llä.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Kylän ruoka jää kynnykselle.'' (Kittilä) (KRA)
*''Kyläs komiast, vaik nummel kontattas.'' (Somero) (KRA)
*''Kylässä [[hyvä]], mutta kotona paras.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi.'' (Sortavala) (KRA)
*''Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Kyrpähän [[yö]]llä töitä tekee.'' (Jämsä) (KRA)
*''Kysy [[asia]]a, onko [[pappi]] kirkkomiäs.'' (Vähäkyrö) (KRA)
*''Kysy [[mutka]]lta, kyllä väärä vastaa.'' (Kemi) (KRA)
*''Kysy ny, mistä kuninkas [[kulta]]a saa!'' (Orimattila) (KRA)
*''Kysy tuata, söiskö [[paimen]] puurua.'' (Laihia) (KRA)
*''[[Kysymys]] sekin, onko pappi kirjamies.'' (Oulunsalo) (KRA)
*''Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Kyttää kur [[ryssä]] [[vittu]]a.'' (Hollola) (PLK)
*''Kärppä tekee [[talvi]]sena [[yö]]nä enempi jälkiä kun [[hevonen]] varsoneen [[kesä]]ssä.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Kärppä viitenä rauniossa.'' (Simo) (KRA)
*''Käyp se hiis pappilassai.'' (Kitee) (KRA)
*''Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista.'' (Juankoski) (KRA)
*''[[Köyhä]] elää niinkun märkä palaa.'' (Oulu) (KRA)
*''Köyhä virret on kakssanasii.'' (Kivennapa) (KRA)
 
==L==
*''Lahnan [[pää]] ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Laho kanto komean reen kaataa.'' (Kolari) (KRA)
*''[[Lahtari]] hakee veistään, ja veitti on [[suu]]s.'' (Loppi) (KRA)
*''[[Laiska]] ei sua, ahkera sua yltäkyllin.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Laiska tyäs huomiseen lykkää.''(Loppi) (KRA)
*''Laita [[puukko]] pois, sohi ite sormellasi.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''[[Laki]] [[maa]]ssa ja Luoja taivaassa.'' (Sievi) (KRA)
*''Laki on niinku lujethan, [[asia]] niinku ajethan.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Lauanta o [[laiska]] [[ämmä]] työpäiv.'' (Kisko) (KRA)
*''Lauvantaina on kolome [[hyvä]]ä tiedos: [[sauna]], puuro ja poijat.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Lauvantaipäivä, [[poikamies]] ja kirkonkylässä morsijan.'' (Alajärvi) (KRA)
*''[[Leppä]]nen kurkhirs akan tekemässä tuvassa.'' (Kuopio) (KRA)
*''Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist [[joulu]]u.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta.'' (Joensuu) (KRA)
*''Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi.'' (Ylivieska) (KRA)
*''[[Liha]] ee tule liikkumata, [[kala]] jalan kapsamata.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Liha [[aika]]a anoo, kala tulta [[kiire]]htii.'' (Karttula) (KRA)
*''Liha isänäl ja luut t[[renki]]l.'' (Salo) (KRA)
*''Liha o ai luu viärest makja.'' (Kaarina) (KRA)
*''Liha on heikko ja [[perse]] vallaton.'' (Joensuu) (KRA)
*''Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa.'' (Veteli) (KRA)
*''Lihan tautta [[lintu]] ammutaan, ei höyhenien.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa.'' (Orimattila) (KRA)
*''Lihhaa lihan [[mato]]kin.'' (Alastaro) (KRA)
*''Loisen [[kana]]ll ei tarvis olla noukkaa.'' (Jaala) (KRA)
*''Loisina ves venneessä.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''[[Loppu]] ei kato [[häpeä]]ä.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Loppu ei pelekee kettää.'' (Tervo) (KRA)
*''Loppu [[maailma]]staki tulee.'' (Merikarvia) (KRA)
*''Loppuhaa pitkästkii virrest tulee.'' (Kymi) (KRA)
*''Lopussa [[kiitos]] seisoo.'' (Johannes) (KRA)
*''Lopust on [[hyvä]] lakata.'' (Hyvinkää) (KRA)
*''[[Lukkari]] laulaa [[sunnuntai]]na ja [[kukko]] koko viikon.'' (Suoniemi) (KRA)
*''Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori.'' (Pudasjärvi) (KRA)
*''Lukkarit [[Jumala]] luopi, papit tehhään pieksämällä.'' (Kolari)
*''Luoksee hepokii hirnuu.'' (Sulkava) (KRA)
*''[[Luonto]] se on, joka tikanpojan [[puu]]hun vetää.'' (Pudasjärvi) (KRA)
*''Luonto vuatii [[lukkari]]i papilta [[perse]]ttä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan.'' (Punkaharju) (KRA)
*''Luota veljes päälle, [[veli]] astuu hännän päälle.'' (Viipuri) (KRA)
*''[[Lupa]] [[hyvä]], anto parempi.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa.'' (Lavia) (KRA)
*''Lupa [[koira]]n luita louhia, poikain piikoja pilkata.'' (Huittinen) (KRA)
*''Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Lupa leivätä ellee, [[valta]] syyvvä särpimetä.'' (Maaninka) (KRA)
*''Lupa o köyhtyy muttei laihtuu.'' (Kirvu) (KRA)
*''Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Lupa on [[leikki]]ä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä.'' (Kannus) (KRA)
*''Lupa on pahempi velekoo.'' (Joensuu) (KRA)
*''Luu jää jakajan kouraan.'' (Lahti) (KRA)
*''Luu [[liha]]n ehtijälle, [[huora]] piijan valihtijalle.'' (Kuopio) (KRA)
*''Luulee [[jänis]]kin piilossa olevansa, kun [[pää]]n pensaaseen pistää.'' (Mellilä) (KRA)
*''[[Luulo]] on [[valhe]]en kranni.'' (Kauhava) (KRA)
*''Luulo toista luuloo, varas toista vartoo.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä.'' ([[Töysä]]) (KRA)
*''Luvates menöö [[aika]].'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Lyö [[heinä]] juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten.'' (Juva) (KRA)
*''Lähe [[hullu]]n [[kansa]] huastamaan, niin suat tappaas tietee.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Lähtee sitä [[herra]]in kans kerähjin, vievät sekä [[raha]]t että kukkaron.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Lähti kuin kuppa Töölöstä.''
:Sanonta viittaa alkuaan sukupuolitautisairaalaan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui klassisen repliikin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000.
*''[[Löyly]] on [[köyhä]]n lasareeti.'' (Yläne) (KRA)
*''Löyly [[sauna]]s ja tautti kuales.'' (Nousiainen) (KRA)
 
==M==
*''[[Maito]] lapsen kynnen alla.'' (Keuruu) (KRA)
*''Maitoo tekköö vanahannii [[kissa]]n miel.'' ([[Savo]]) (KRA)
*''Maitovelli ei kärsi roskia.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää.'' (Koivisto) (KRA)
*''Makkee on [[mato]]nen naoris, tuima hiiren turmelema.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Markassa on tuhanne alaku.'' (Leppävirta) (KRA)
*''[[Matala]] kanto se rein kuataa.'' (Nurmes) (KRA)
*''Matala kynnys on kotoa lähtiä, mutta korkia takasii tulla.'' (Lappee) (KRA)
*''Matala on [[köyhä]] korkeellae.'' (Vieremä) (KRA)
*''Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään.'' (Karttula) (KRA)
*''Matalat [[oja]]t [[maa]]n masentaa.'' (Kirvu) (KRA)
*''Meill on aina läski ja voi pöyläs ja paras [[kahvi]], sano [[Nastola]]m [[mies]] kun [[nenä]]äs niisti.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Menee se kuin menee, jää se kuin jää.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Menim [[minä]] kerram [[Pori]]i, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin [[tori]]i ja [[perse]]s sano horil lorii.'' (Hollola) (PLK)
*''Metkusak kullai, sano Iitil likka kun [[uuni]]lt putos.'' (Hollola) (PLK)
*''Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Miehellä on kaks ilopäivää, kun [[muija]]nsa [[koti]]a tuo ja hänen [[hauta]]an vie.'' (Askola) (KRA)
*''Miehen haavat rinnassa, [[akka]]in takapuolessa.'' (Perho) (KRA)
*''Miehissä [[karhu]]kii kuavetaa.'' (Sulkava) (KRA)
*''[[Miekka]] miestä myöre.'' (Vöyri) (KRA)
*''Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus) (KRA)
*''[[Miero]] on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks.'' (Joroinen) (KRA)
*''Mieron kylyki on kylymä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Mies hartevas, [[piika]] [[perse]]väs.'' (Eura) (KRA)
*''Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy.'' (Maaninka) (KRA)
*''Mies miehen kalulla toimeen tulloo.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Mies on [[isäntä]] [[talo]]ssa vaikka penkin alla.'' (Impilahti) (KRA)
*''Mies on [[vaimo]]n pää, syö mitä vaimolta jää.'' (Akaa) (KRA)
*''Mies se on hävinnytkin.'' (Hämeenlinnan pit.) (KRA)
*''Mies se on vaan akan [[pää]].'' (Ahlainen) (KRA)
*''Mies se on, joka mulkut kantaa.'' (Uskela) (KRA)
*''Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Mihin [[Herra]] [[kirkko]]nsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa.'' (Karjalohja) (KRA)
*''Miiru on vaivasen varaks, keppi on [[köyhä]]n kerjäläisen.'' (Metsäpirtti) (KRA)
*''Miks [[korppi]] kuuraten tullee.'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Miksei maksi ku maitua saa.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon.'' (Oulu) (KRA)
*''Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki.'' (Metsäpirtti) (KRA)
*''Millonkas helevetti täyteen tuloo ja [[taivas]] laijoilta vuotaa.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Millonkas sit on [[herra]]na, jos ei voutina ollessaan?'' (Joroinen) (KRA)
*''Millä [[täi]] jäpii.'' (Teuva) (KRA)
*''Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä.'' (Isojoki) (KRA)
*''Milläs [[piru]] sitten ajaa, kun hevosens tappaa?'' (Hollola) (KRA)
*''Milläs [[ruumis]] maksaa, kun kyrpä jäässä on?'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja.'' (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
*''Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita.'' (Rantsila) (KRA)
*''Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä.'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Mimmon [[puukko]], semmon eukko.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää.'' (Leppävirta) (KRA)
*''[[Miniä]] on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Miniä tua tyän tulessas talloon.'' (Yläne) (KRA)
*''Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Miniän käret ei saa palaa eikä palella.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Miniän paita joka pyykissä.'' (Mänttä) (KRA)
*''Miniänä olo on kun rästähältä paskantis.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Minkä [[helmikuu]] hellittää, sen maaliskuu maksaa.'' (Oripää) (KRA)
*''Minkä [[isäntä]] hevosella kottii aijaa, sen [[emäntä]] helmassaa ulos kantaa.'' (Lemi) (KRA)
*''Minkä [[koski]] tuo, sen virta vie.'' (Tammela) (KRA)
*''Minkä nuari tottuu, sen [[vanha]] pitää.'' (Laihia) (KRA)
*''Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Minkäs se [[pakkanen]] komialle taetaa.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Minull on niim paljo [[raha]]a kun tehtyä [[paha]]a.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''[[Minä]] [[herra]], sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa?'' (Suursaari) (KRA)
*''Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää?'' (Tarvasjoki) (KRA)
*''Minä olen siit [[maa]]sta kotosi, missä [[sika]] nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa.'' (Hollola) (PLK)
*''Minä olenkiin kotosin [[Kärkölä]]st enkä Arkalast.'' (Hollola) (PLK)
*''Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir [[renki]]nä äiteiv [[vanha]]s kolos, sano [[Asikkala]]m poika.'' (Hollola) (PLK)
*''Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo.'' (Kirvu) (KRA)
*''Miss aka [[valta]], siel leivä [[nälkä]].'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku [[Hollola]]s ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin.'' (PLK)
*''Missä [[akka]] [[talo]]n tekköö, siin on lepästä kurkihirsi.'' (Valtimo) (KRA)
*''Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä [[käsi]].'' (Suojärvi) (KRA)
*''Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu.'' (Heinola) (KRA)
*''Missä on akka vallan päällä, siellä on [[mies]] mieltä vailla.'' (Nastola) (KRA)
*''Missä on akkanen [[isäntä]], siinä on leppänen [[lusikka]].'' (Hartola) (KRA)
*''Missäpäs se [[sontiainen]] muualla on jos ei sontaläjässä.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Missäs [[pata]] jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa?'' (Laukaa) (KRA)
*''Missäs [[harakka]], jos ei siantappajaesissa.'' (Sysmä) (KRA)
*''Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales?'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Missäs [[sonta]] muualla kuin rattailla.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Mist o hoikka, siitä poikki.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Mist on [[myrsky]]t, sielt on tyynet.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Mistäs tuli sianpää [[köyhä]]n [[kaali]]in?'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat.'' (Loppi) (KRA)
*''Mitä ankarampi [[herra]], sitä nöyrempi [[koira]].'' (Kuhmoinen) (KRA)
*''Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia.'' (Karvia) (KRA)
*''Mitä emo eellä, sitä pennut perässä.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa.'' (Huittinen) (KRA)
*''Mitä emä erellä, sitä penikat peräs.'' (Kuortane) (KRA)
*''Mitä enne antinpäivä kinosta se [[joulu]]n veten juara.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin.'' (Tyrväntö) (KRA)
*''Mitä enämmen [[sonta]]a hajottaa, sit enämmen se haisee.'' (Artjärvi) (KRA)
*''Mitä et taho salata, sano akalles.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist.'' (Rymättylä) (KRA)
*''Mitä me [[herra]]an [[kello]]osta, meill on urakka.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään.'' (Liperi) (KRA)
*''Mitä on Maariana katolla, on [[vappu]]na vaolla.''
*''Mitä pikemi, sitä paremi.'' (Muurla) (KRA)
*''Mitä se haitta, vaik kerran koitta?'' (Muurla) (KRA)
*''Mitä se herroille kaijaa, jos [[talonpoika]] kyytillä aijaa?'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin [[pussi]]s on.'' (Uskela) (KRA)
*''Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis.'' (Lappee) (KRA)
*''Mitä usseemp [[emäntä]], sen huonompi huttu.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Mitäs mie eukol tien, [[poikamies]], ku ei uo muutakoa perettä.'' (Kurkijoki) (KRA)
*''Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta [[kissa]] on [[pää]]n syönyt.'' ([[Lammi]]) (KRA)
*''Mitäs se riiheen kuuluu, jos [[sauna]] palaa.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Mitäs sinä tielät, joka [[Sysmä]]st olet ja sem mitättömän akam poika.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Mitäs teet, eestäs löyvät.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''Mitäs tuon hampaattoman puhheesta.'' (Äänekoski) (KRA)
*''Mitää koer kirkos teke.'' (Rauma) (KRA)
*''Mon on [[mies]] mielestään, sijanpotsi puolestaan.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.''
:(Kullervon leivän kuvailua [[w:Kalevalainen runous|Kalevalassa]])
*''Monta on [[mutka]]a [[matka]]ssa, monta Mattia maantiellä.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Monta on syöjää, vähempi [[työ]]n tekijöitä.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Morsiamen pitää käydä ja kusta.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''[[Morsian]] monin kosittu on kun olvi väljähtänny.'' (Asikkala) (KRA)
*''Morsianihmisellä on kova kiirus aina.'' (Teuva) (KRA)
*''Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo.'' (Karttula) (KRA)
*''Morsianta [[työ]]stä työhön, lasta unesta uneen.'' (Kymi) (KRA)
*''Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate [[silmä]]än eres.'' (Lieto) (KRA)
*''Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä.'' (Oulu) (KRA)
*''[[Muija]] ja kakara ovat miähen [[piru]]ja.'' (Suoniemi) (KRA)
*''Muija on aina äitensä [[maa]]ta.'' (Suoniemi) (KRA)
*''Muijaa eikä hevost ei saa toiselle [[laina]]a.'' (Espoo) (KRA)
*''Muijaa saap lyölä ja [[kuri]]ttaa sen minkä muilt töilt kerkiää.'' (Nastola) (KRA)
*''Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist [[joulu]]u.'' (Askola) (KRA)
*''Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun.'' (Nokia) (KRA)
*''Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää.'' (Sääminki) (KRA)
*''Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Multasel miähel on puhras leip.'' (Kalanti) (KRA)
*''[[Muna]] kanoo [[neuvo]]o.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Muna on viissaamp kun [[kana]].'' (Halikko) (KRA)
*''Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.'' (Jussi Raittinen)
*''Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Mureesta [[jano]]ttaa, muttei suurista särpimistä.'' (Karvia) (KRA)
*''Muretta [[täi]] sukassa, [[ilo]]a soukko [[pää]]ssä.'' (Kolari) (KRA)
*''[[Murhe]]ena [[hyvä]] pala säästössä.'' (Soini) (KRA)
*''Mutkia juostesa se [[koira]]ki vanahenee.'' (Paavola) (KRA)
*''Mykkä ei sua [[lammas]]ta.'' (Savonranta) (KRA)
*''[[Mylly]]s, [[paja]]s ja pappilas tiättään paikkakunnan [[asia]]t parhaiten.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä.'' (Kuortane) (KRA)
*''Myllyt pyörii myötäpäivään, [[vaimo]]t jauhaa vastapäivään.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, [[kirkko]]on kun [[tahto]]o.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''Myllär elää myllyllää, mylläri [[akka]] pyllyllää.'' (Liperi) (KRA)
*''[[Mylläri]] ellää myllyllää ja paras [[piika]] pillullaan.'' (Vihanti) (KRA)
*''Mylläri kiittää myllyänsä, [[vanhapiika]] vakoansa.'' (Sortavala) (KRA)
*''Myllärillä on riski [[sika]], mutta en tiijä, kennen [[vilja]]lla ruokittu.'' (Jämsä) (KRA)
*''Myrkkyä [[viina]] leivätä.'' (Parkano) (KRA)
*''Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava?'' (Salo)
 
==N==
*''[[Naantali]]ssa kaksi [[katu]]a, toista kulkee sijat sateella, toista [[porvari]]t pouralla.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''[[Naapuri]] naapurin asumahan opettaa.'' (Laihia) (KRA)
*''Naapuri tyttären naittaa, kekäle kattilan keittää.'' (Lappeenranta) (KRA)
*''Naapurihin net [[hyvä]]t tyttäret naihan, [[paha]]t maille kaukhaisille.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa [[päivä]]s, ja viis kertaa [[viha]]ssa ollessakkii.'' (Koivisto) (KRA)
*''Naapurista hyvää, naapurista pahaa.'' ([[Asikkala]]) (KRA)
*''Nahasta varret, vuasta kengät.'' (Turtola) (KRA)
*''Nahka se on joka narajaa, eikä huono [[suutari]].'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Nahkaa on muuallakin, ei vain [[poliisi]]n tupes.'' (Siikainen) (KRA)
*''Nahkaa se on rajakin.'' (Ähtäri) (KRA)
*''[[Naiset]] ensin, vaikka heikoille jäille.'' (A. J. Koskelan tokaisu kun [[äiti]]nsä veti häntä pulkassa järven yli, Artjärvellä 1968)
*''Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa.'' (Urjala) (KRA)
*''Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään.'' (Jämsä) (KRA)
*''Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee.'' (Masku) (KRA)
*''Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Niin on [[miniä]]nä olla kuin vastamaata kömpiä.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Niin [[renki]] kuokkii kuin [[isäntä]] ruokkii.'' (Haapavesi) (KRA)
*''Niin se käyp kärpän nylyky.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Niinhän se on asia [[kissa]]sella, kun naukaisee, niin saa [[maito]]a.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Niitä [[heinä]] juurta myäten, syä puuro [[puu]]ta myäten.'' (Pyhäntä) (KRA)
*''No jopa näkkee joutavia, ko on akat soutajina.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''No takuul, sano Tamperiel likka.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Noin sem pitäs soiman, sano [[Lammi]]m [[muija]] kun kirnuum pier.'' (Hollola) (PLK)
*''[[Nolo]]lla peukalo keskellä kämmentä.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Noloot [[pää]]hänsä lyää.'' (Laihia) (KRA)
*''[[Nuoleminen]] ei elätä.'' (Tervo) (KRA)
*''Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Nuorena vihta veännettävä.'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Nuoret tarkenevat pakkasessakin.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''Nuori [[mies]] on [[raha]]a kaikki.'' (Ruovesi) (KRA)
*''[[Nuoruus]] ja [[hulluus]], vanahuus ja pöllöys.'' (Oulu) (KRA)
*''Nuuka omaas pitää, [[hullu]]n eväs ensin syärään.'' (Loppi) (KRA)
*''Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole.'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Nuuka saa olla, muttei nulju.'' (Kuhmalahti) (KRA)
'*''Nuuka saa olla, vaan ei ahnas.'' (Pornainen) (KRA)
*''[[Nuukuus]] on [[hyvä]], vaan saituruus on suur [[paha]].'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Nuukuus pitää alka tulitikuist.'' (Pietari) (KRA)
*''Nytkö [[aika]] heiniä tuuva, kun [[lehmä]] jo kuollut on?'' (Viitasaari) (KRA)
*''Nähnyt kuullutta parempi.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Näkijänä on [[vieras]] kylässä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Näkkyy [[kaivo]]lta kottiin, veräjältä pellon piähän.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''[[Näkö]], koko nähtävillä, tavat tietymättömillä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite [[tahto]]o.'' (Eno) (KRA)
*''Näkö on niinkun [[Jumala]] luop, tavat on niinku ihe tahtoo.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Nälk o leevä särvin.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon.'' (Turtola) (KRA)
*''[[Nälkä]] [[halla]]n veli, vilu [[vaiva]]n kumppali.'' (Pomarkku) (KRA)
*''Nälkä ja [[uni]] on [[köyhä]]n [[herkku]]ja.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Nälkä köyhän [[ystävä]] on.'' (Kullaa) (KRA)
*''Nälkä [[laiska]]aki kiirehtää.'' (Vesanto) (KRA)
*''Nälkä leivättömän, vilu turkittoman.'' (Hartola) (KRA)
*''Nälkä noijaks opettaa, [[paha]]t [[päivä]]t tietäjäks.'' (Rautu) (KRA)
*''Nälkä nylköö, [[kevät]] koloo, rapatauti rankasoo.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Nälkä on [[hyvä]] [[kokki]].'' (Vilppula) (KRA)
*''Nälkä opettua suvenpojan ulvomua.'' (Käkisalmen mlk.) (KRA)
*''Nälkä riiran [[talo]]on tua.'' (Loppi) (KRA)
*''Nälkä ruuvan kokki.'' (Turtola) (KRA)
*''Nälkä ruvan mauttaa.'' (Koivisto) (KRA)
*''Nälkä se on joka kouluaa.'' (Savukoski) (KRA)
*''Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Nälkä siemenen syöjän, [[halla]] myöhän kylväneen.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää.'' (Nastola) (KRA)
*''Nälkähine [[täi]] ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Nälkähistä ei naurata.'' (Koivisto) (KRA)
*''Nälkäinen [[kirppu]] puree kipjäst.'' (Somero) (KRA)
*''Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei [[paha]]sti [[mato]]ja ole.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää.'' (Sortavala) (KRA)
*''Nälkäiset [[koira]]t pahite haukkuvat.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Nälkää rantamyllyt [[syksy]]llä jauhaa.'' (Parkano) (KRA)
*''Näläkä ee [[usko]] velekoo.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Näläkä ei näy, van koreus näkyy.'' (Joensuu) (KRA)
*''Näläkä ei ou täti.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Näläkä [[karhu]]n pesästä ajjaa.'' (Sievi) (KRA)
*''Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan.'' (Joroinen) (KRA)
*''Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää.'' (Maaninka) (KRA)
*''Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Näläkä tuo toran perreesee.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Näläkä viep näkösekseen.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Näläkäinen on [[viha]]inen.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''Näläkäisen miel on aina leivässä.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Näläkänen on raivossa, hättäinen [[hullu]]na.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti.'' (Lahti) (KRA)
*''Näössä se on [[varsa]]n väkevyys.'' (Nurmo) (KRA)
 
==O==
*''Odottavan [[aika]] on pitkä.''
*''Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''[[Oja]] o ain pare tukit ku [[joki]].'' (Mynämäki) (KRA)
*''Oja on pellon [[herra]].'' (Mänttä) (KRA)
*''Oja pellon [[sonta]] ja katto tuvan honka.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Ojassa on juopon yökortteeri.'' (Jurva) (KRA)
*''Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa.'' (Lappee) (KRA)
*''Ojennuksest [[oppi]]i, vahingost [[viisas]]tuu.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Olenkos [[minä]] sama [[muija]] kun äskön kävin, sano [[Asikkala]]m muija kun toisest ovest samaan [[kauppa]]an tul uulestaa.'' (Hollola) (PLK)
*''Oli miten oli, mutta [[puuro]] illaks.'' (Kälviä) (KRA)
*''Olla hilja, ni saara jenes.'' (Muurla) (KRA)
*''Ollaan hiljaa, saadaan [[harakka]].'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Ollaan kun veljet siihen asti kun [[viina]] riittää ja sitten kun [[käärme]]en pojat.'' (Valtimo) (KRA)
*''Oma [[maa]] mansikka, muu maa mustikka.'' (Hyvinkää) (KRA)
:alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, [[metsä]]ssä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut [[aika]]a) {{lähde}}
*''Oma [[nenä]] lähiti.'' (Laihia) (KRA)
*''Oma on aena oma.'' (Kestilä) (KRA)
*''Oma [[pää]] parempi kuin vasikan.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Oma [[suu]] o likempänä ko kontin suu.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Oma suu on tikanpojan surma.'' (Jyväskylä) (KRA)
*''Oma syy [[synti]]in.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Oma syys, vainaa, mitäs kualit.'' (Hollola) (KRA)
*''Oma tarvis ensimäisnä.'' (Tervo) (KRA)
*''Oma tupa, oma lupa.'' (Naantali) (KRA)
*''Oma [[vene]]k ensin tervataan.'' (Eno) (KRA)
*''Omaansa lempokin nualasee.'' (Kauhava) (KRA)
*''Omallaan ei ou voittanutta.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Omansa on [[orja]]n [[vaiva]]t.'' (Uukuniemi) (KRA)
*''Omastaa on jokkaine äkäne.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Omastaan [[piru]]kin huolen pitää.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''[[Omatunto]] on aina tännepäin.'' (Viipuri) (KRA)
*''Omhaisen [[armo]] ja pakkasen lämmin.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''On [[aika]]a itkeäkin, jos joskus nauraakin.'' (KRA)
*''On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''On aikaa ja evästä.'' (Joensuu) (KRA)
*''On [[emäntä]] [[talo]]ssa vieraan väärti, paikoittain parempikin.'' (Sulkava) (KRA)
*''On evästä niin paljon kuin [[matka]]akin.'' (Viljakkala) (KRA)
*''On hampailla [[hyvä]] mieli, kun huulia naurattaa.'' (Kitee) (KRA)
*''On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''On juhulaa kun on juhulaa, paistas [[akka]] toinenki [[silakka]]!'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''On [[kataja]]ssakin [[terva]]a.'' (Inari) (KRA)
*''On [[korppi]] ennenki haaskalhan käyny.'' (Sodankylä) (KRA)
*''On ku haulankaivajalt karannu.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''On kum [[puu]]sta pulonnuj ja vähä pölästynny.'' (Hollola) (PLK)
*''On [[köyhä]]lläkin vettä.'' (Kuusamo) (KRA)
*''On myrskylki [[myrsky]].'' (Lavansaari) (KRA)
*''On omakii [[suu]] vieraan veronen.'' (Leppävirta) (KRA)
*''On se [[Herra]] hyvilläi, jaloillai [[Jumala]].'' (Liperi) (KRA)
*''On se hoekka huomennae, vajoo vastakii.'' (Pielavesi) (KRA)
*''On se [[laiska]]llakkii [[kiire]] [[lauantai]]na.''
*''On seippäi, jost on vareksiki.'' (Salo) (KRA)
*''On sen verran rahhaa, ettei [[koira]]t kintulle kuse.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Onha herroil huomennii.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Onha tätä [[aika]]a ja toista Muolaast tulloo.'' (Valkjärvi) (KRA)
*''Onhan pillu [[köyhä]]lläkin.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Onhan sitä [[aika]]a maata [[maa]]n povessa jotta [[silmä]]n homeessa, jos [[piru]]ilta [[rauha]]n saapi.'' (Sortavala) (KRA)
*''Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen.'' (Nurmo) (KRA)
*''Onks [[harmi]] hyvvää, [[murhe]] makiaa?'' (Lappeenranta) (KRA)
*''[[Onni]] on miehen perämies.'' (Turtola) (KRA)
*''Oo ämänt ja [[hyvä]] [[talo]]s olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas.'' (Kalanti) (KRA)
*''Opissa on variksenpoika tuulessa.'' (Siilinjärvi) (KRA)
*''[[Orava]] hyppee [[puu]]sta puuhun, [[sana]] kulkoo [[suu]]sta suuhu.'' (Maaninka) (KRA)
*''Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu.'' (Äyräpää) (KRA)
*''[[Orimattila]]n onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, [[muija]]v vahtajat, ohran [[siemen]]en syöjät.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''[[Orja]] on orjan poikakii.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten [[henki]].'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Ota [[hiiri]] hännästä kiinni.'' (Simo) (KRA)
*''Ota [[puukko]] tupestas ja [[akka]] vierestäs.'' (Sumiainen) (KRA)
*''Ottaa ja antaa ja [[kana]]n[[paska]]n kantaa.'' (Oulu) (KRA)
*''Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Outahan [[pakkanen]], vielä se [[kesä]]kin tuloo.'' (Liperi) (KRA)
 
==P==
*''Pa [[akka]] [[asia]]lle, me itte perässä.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Paan kualija, kaohan nuolija [[lintu]]va ei sua millonkaa.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Paastahan vähänäkönen syöpi.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Paha saaha [[vanha]]a [[koira]]a istumaan.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Pahantekijä se pakkoon lähtee.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''[[Paimen]] paras palkollinen.'' (Huittinen) (KRA)
*''Paimen parka, [[perse]] märkä.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Paimen saa kiittää [[emäntä]]ä leivän edestä ja [[lehmä]]ä [[piimä]]n edestä.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Paimen saa syärä joka mättähällä.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Paimenell on kurjat [[päivä]]t, vaikk on voita askis.'' (Laihia) (KRA)
*''Paistappas akka toenennii [[silakka]], kun on [[joulu]].'' (Kuopio) (KRA)
*''[[Paja]]s ja myllys pittää [[päivä]] mänettää.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki [[asia]]t.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Pajassa ja pappilassa asiat tiettään.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Pakarpuarist koht saa.'' (Kaarina) (KRA)
*''Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''[[Pakkanen]] pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä.'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä [[suu]]sta viitelöi.'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Pakkanenki paukkuu [[kuolema]]sa eellä.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''[[Pakko]] ei oo muuhun ko [[kuolema]]an.'' (Viipuri) (KRA)
*''Pakko [[kissa]]n lentää on, kun hännästä heitetään.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Pakko on mahtuu, ko [[häät]] on pietty.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Pakko se on joka yllyttää.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Pakko [[työ]]lle, vua ee ruualle.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Pakossaha se [[pappi]]i pieröö.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Pakostahan se on [[köyhä]]n kuolla, jos ei muuten ni näläkään.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun [[akka]] silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän.'' (Karttula) (KRA)
*''Panisi se [[hiiri]] [[kissa]]lle kellon, jos uskaltaisi.'' (Nurmes) (KRA)
*''Pare katto kon kattu.'' (Rauma) (KRA)
*''Paree hiukka kun niukka.'' (Kuru) (KRA)
*''Paree kumartaa kuin kurottaa.'' (Tottijärvi) (KRA)
*''Paree [[leski]] ja fläski kun poika ja [[silakka]].'' (Härmä) (KRA)
*''Paree on hiljanen [[hullu]] kun rikkiviisas.'' (Kiikka) (KRA)
*''Paree on kerta [[piru]]sti kun aina nirusti.'' (Kiikka) (KRA)
*''Paree on lippo kun onki.'' (Alavus) (KRA)
*''Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Paremp enemp ku vähemp.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Paremp hittaene ku hättäene.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Paremp lepo kuin [[matka]]n teko.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Paremp myöhää kun ei millonkaa.'' (Juva) (KRA)
*''Paremp runsas ku naft.'' (Kisko) (KRA)
*''Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras.'' (Joroinen) (KRA)
*''Parempi aamuaikai kuin iltamyöhäi.'' ([[Asikkala]]) (KRA)
*''Parempi aikanen suurus kun koko [[päivä]]n paastoaminen.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Parempi [[armo]] kun kova tuomio.'' (Nurmes) (KRA)
*''Parempi hyppynen [[hyve]]ttä kuin nelikko [[oppi]]a.'' (Siikainen) (KRA)
*''Parempi hyvän miehen [[huora]]na kun huonon [[vaimo]]na.'' (Pusula) (KRA)
*''Parempi kaunis [[loppu]] kun koree alaku.'' (Nurmes) (KRA)
*''Parempi kerran kuin ei koskaan.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua.'' (Renko) (KRA)
*''Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis.'' (Kemi) (KRA)
*''Parempi kokema kun lukema.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Parempi on [[aika]]a myyä ku ostaa.'' (Muonio) (KRA)
*''Parempi on [[emäntä]] [[talo]]sa, vaikka lavittalla istus.'' (Rantsila) (KRA)
*''Parempi on [[hyvä]] [[ero]] kuin [[paha]] yhtyys.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Parempi on hyvä [[päivä]] eessä kun takana.'' (Liminka) (KRA)
*''Parempi on kualema kuin kivulloinen [[elämä]].'' (Somerniemi) (KRA)
*''Parempi pieni anti kun suuri [[lupaus]].'' (Vihti) (KRA)
*''Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk.'' (Rauma) (KRA)
*''Parrei hyvä [[sana]] ko yrmä anti.'' (Akaa) (KRA)
*''[[Paska]] ahneen kooras.'' (Nakkila) (KRA)
*''Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono [[hevonen]] häntää.'' (Puolanka) (KRA)
*''Paska eläväsä, [[mato]] kualleesa.'' (Oripää) (KRA)
*''Paska lapsen patja.'' (Vimpeli) (KRA)
*''Paska nime anta, mut [[mies]] nimen kanta.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Paska on syöneen jälillä.'' (Nurmes) (KRA)
*''Paska on talonpojan [[kulta]]a.'' (Himanka) (KRA)
*''Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain [[hyvä]] pökkäähän.'' (Himanka) (KRA)
*''Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Paskahan hyväntekijän palkka on.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA)
*''Paskalleha se [[köyhä]] haisoo rikkaan nennään.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Paskan suap [[koira]]sta hirtettyvvään.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Paskasta ei tule paakkelsii.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut [[huora]]sta ei tule piikoo.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Paskaväli se on joka aina [[hyvä]]nä pysyy.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas.'' (Valkeala) (KRA)
*''Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle.'' (Jäppilä) (KRA)
*''[[Pata]] kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Pata on uusi [[vanha]]nakin.'' (Kolari) (KRA)
*''Penneist markak kootta.'' (Muurla) (KRA)
*''[[Penni]] on markan pohja.'' (Laihia) (KRA)
*''Penni on pennin [[veli]]i.'' (Loppi) (KRA)
*''Penni on [[raha]]a, kun on kaksi, niin jo heläjää.'' (Laihia) (KRA)
*''Penni on sadan [[alku]].'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Penni se penniin karttuu.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku.'' (Tervo) (KRA)
*''Pennissä on miljoonan alku.'' (Lapinlahti) (KRA)
*''Pennist raha räknätäh.'' (Elimäki) (KRA)
*''Pennist se markka alkaa.'' (Jaala) (KRA)
*''Pennistä raha kasvaa, pennistä katovaa.'' (Liperi) (KRA)
*''Pennisä tuhanten alku.'' (Tammela) (KRA)
*''Pere ei elä peukalol.'' (Joutseno) (KRA)
*''Pers ei [[usko]] velkua.'' (Hartola) (KRA)
*''[[Perse]] märkä eikä [[raha]]n kopeikkaa.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo [[kala]]n karvoo.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa.'' (Kirvu) (KRA)
*''Perseelleehää [[sika]]ki kiusaa tekee kun ei syö.'' (Elimäki) (KRA)
*''Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa.'' (Kuhmalahti) (KRA)
*''Persehän se on [[koira]]llakin, vaikka se hännällään sen peittää.'' (Lemi) (KRA)
*''Persettään päin [[pappi]]kin saarnaa.'' (Lieto) (KRA)
*''Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat.'' (Kitee) (KRA)
*''Pese tuva [[ovi]] puhtaaks, ni saat valkia sulhase!'' (Jääski) (KRA)
*''Petoksella on [[jalat]] lyhyet.'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''Petulla [[talo]]t asutaan, rukiisella hävitetään.'' (Parkano) (KRA)
*''Pian haaskarilta [[tavara]] [[loppu]]u.'' (Inari) (KRA)
*''Pian hauskalta tavara loppuu.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Pian on [[hinta]] hiplastu, kauvan kalua katsellaan.'' (Konginkangas) (KRA)
*''Pian se [[halla]] matalan kylmää.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Piaru on [[paska]]n kranni.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Pien [[mies]] kyrpänä, pien [[akka]] [[vittu]]na.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Pienikin piisaa, suurikin kuluu.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Pieniä on silhakat joulukaloiksi.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''[[Pieru]] on [[paska]]n postimies.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää.'' (Leppävirta) (KRA)
*''[[Pihlaja]] ei kahta kanna, vettä ja marjoja.'' (Taipalsaari) (KRA)
*''Pihlaja ei kanna kahta taakkaa.'' (Hyvinkää) (KRA)
*''Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Piiat ja [[peruna]]t ei kelpaa kun yhyren vuaren.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Piijan [[nauru]] ja [[kana]]n [[laulu]] ei tiejä hyveä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Piijasta kun tulee [[emäntä]] ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet [[piru]]tkaan.'' ([[Orimattila]]) (KRA)
*''Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''[[Piika]] ei oo ihmine eikä renki oo [[herra]].'' (Lempääla) (KRA)
*''Piika ei ou immeinen eikä tamma [[hevonen]] eikä [[harakka]] [[lintu]] eikä kotivävy [[mies]].'' (Rautalampi) (KRA)
*''Piika ja [[renki]], ne on ku yks [[henki]].'' (Savonlinna) (KRA)
*''Piika on kun eläin, renki piian luontokappales.'' (Uusikaarlepyy) (KRA)
*''Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä.'' (Vieremä) (KRA)
*''Piika pojan potkasoo, [[huora]] tytön tekköö.'' (Rääkkylä) (KRA)
*''Piika [[talo]]n kaonistaa, mut renki haesun antaa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast.'' ([[Iitti]]) (KRA)
*''Piikahan sen tietie, mitä piika sietie.'' ([[Hollola]]) (KRA)
*''Piikana [[paha]], piikain piikana pahempi.'' (Kullaa) (KRA)
*''Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka.'' (Halikko) (KRA)
*''[[Piimä]] ei ole [[maito]], [[rieska]] ei ole [[leipä]] eikä kinnuset ihmisiä.'' (Kinnula) (KRA)
*''[[Piispa]] kun ajaa pappilaan, niin [[lammas]] lyödään kattilaan.'' (Paltamo) (KRA)
*''Pikkulasta unesta uneen, [[morsian]]ta [[työ]]stä työhön.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Pikkunen kiltti on, ko [[hyvä]]nä pitää.'' (Huittinen) (KRA)
*''Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki.'' (Simo) (KRA)
*''Pilekka ei polta, maht ei lämmitä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''[[Pilkka]] [[köyhä]]n [[ilo]]sta, riemu [[vanha]]n [[kuolema]]sta.'' (Lieto) (KRA)
*''Pilkka sattuu omaan nilkkaan.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''Pilkka särkee sääriluutkin.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Pilkka vaivasen pirost, [[nauru]] köyhän kuolemast.'' (Loppi) (KRA)
*''Pimees on kaikki yhtä komeeta.'' (Ylistaro) (KRA)
*''[[Pimeä]] ei pure vaikka se vähän haistelee.'' (Kalajoki) (KRA)
*''Pimeällä on [[korva]]t ja laajalla [[silmä]]t.'' (Kuusankoski) (KRA)
*''Pimiäs pian kompastuu.'' (Karjalohja) (KRA)
*''Pimiäss on kaik siat mustii.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Pimjäss on kaikki yhtä nätei.'' (Pusula) (KRA)
*''Pimmee [[pilvi]] pelottaa, valkee vallaa.'' (Inkeri, Kallivieri) (KRA)
*''[[Piru]] auttaa hätätilas ja [[Jumala]] auttaa ajan kans.'' (Nousiainen) (KRA)
*''Piru kum poraat, sano [[Lammi]]l likka lastaan.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Piru olet, jos [[Pori]]sta olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko [[perkele]].'' (Pomarkku) (KRA)
*''Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa.'' (Lohja) (KRA)
*''Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla [[maa]]ta kynnetään.'' (Suistamo) (KRA)
*''Piru pökkelösä kuataa.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Piru se [[vanha]] on ja [[ihminen]] on ijällinen.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Piru viä pualet pyhätyästä.'' (Kuru) (KRA)
*''Piruhan [[köyhä]] on, kun ei sillä ole [[sielu]]a.'' (Pylkönmäki) (KRA)
*''Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä [[nenä]]ssä.'' (Hartola) (KRA)
*''Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota?'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu.'' (Somero) (KRA)
*''Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta.'' (Joutseno) (KRA)
*''Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla.'' (Karstula) (KRA)
*''Pirä [[arvo]] itselläsi, anna arvo toisellekin.'' (Uurainen) (KRA)
*''Pitkäveteisiä ovat [[herra]]in [[kiire]]et.'' (Rauma) (KRA)
*''Pittää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Pitää [[kuningas]]ki kulusa, [[pappi]] paikkavaatteesa.'' (Jyväskylä) (KRA)
*''Piänte [[raha]]i puutteessa o moni köyhtyny.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Poes hemmut heittämine, [[talo]]n töelle taepumine.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Pois hiir hevosen [[korva]]sta.'' (Joroinen) (KRA)
*''Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle.'' (Vähäkyrö) (KRA)
*''Pojasta polvi paranee.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Pojat ovat poikia ja pojilla on poikien huvit!'' (latinal. [[sananlasku]])
*''Pole pole, kyllä ketjua riittää!" (selitys: saa siinä (turhaa) [[työ]]tä tehdä ja huhkia hiessä, mutta tuloksesta ei ole niinkään/mitään varmaa [[tieto]]a)
*''Polttaen [[tavara]]staan pääsee.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään.'' (Kuusjärvi) (KRA)
*''Porost [[raha]]kin maksetaan.'' (Yläne) (KRA)
*''Porstuasta [[talo]]n tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon [[vesi]].'' (Oulu) (KRA)
*''Portot poikia tekköö, [[hyvä]]t [[vaimo]]t tyttäriä.'' (Suistamo) (KRA)
*''Poru pitkästä [[ilo]]sta, [[pieru]] kauan naurannasta.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Porulla [[lapsi]] puolensa pitää.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Porullaan [[paha]] varis puolensa pitää.'' (Mänttä) (KRA)
*''Pouaks [[pilvi]] pohjoisella, jääks jänkä merellä.'' (Kannus) (KRA)
*''Poudalla paarmakin purree.'' (Somerniemi) (KRA)
*''[[Pouta]] huonon vaivuttaa, [[halla]] matalan pannoo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Pouta on paras heinämies.'' (Renko) (KRA)
*''Pouta pilvien perästä.'' (Kemi) (KRA)
*''Pouta puolet jättää, [[sade]] kaikki vie.'' (Loppi) (KRA)
*''Poutaa pilvi pohjoisesa.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret.'' (Nurmijärvi) (KRA)
*''Poutia [[kuu]] kehii.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Poutiiks kuu kehhii, satteeks [[päivä]] säärii.'' (Ylämaa) (KRA)
*''Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns.'' (Sakkola) (KRA)
*''Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä.'' (Karttula) (KRA)
*''Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Pouviks kuu kehhii, satteeks [[aurinko]] sappii.'' (Pihlajavesi) (KRA)
*''Pouviks [[päivä]] siärii, satteeks kuu kehhii.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Puhhuu ulukopuolelta hampaijen.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''[[Puhtaus]] on pual ruakka.'' (Perniö) (KRA)
*''Puhu sie, mie piän hevosta.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Puhuen asjap paranee.'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Puhujen [[asia]]t selkenee.'' (Tammela) (KRA)
*''Puhumaton [[hullu]]ista viisain.'' (Turtola) (KRA)
*''[[Puhuminen]] hopeaa, [[vaikeneminen]] [[kulta]]a.'' (Kokkola) (KRA)
*''Puhuu mitä sylki [[suu]]hut tuo.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Puhuus [[sika]]kin [[saksa]]a, kun olis alhaanen huuli vähän piree.'' {{SSSK|349}}
*''Puipa riihtä tyhmäki.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Punain kuh helvetim peräseinä.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Puolet totta leekissä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Pureva [[koira]] ei hauku.'' (Sumiainen) (KRA)
*''[[Pussi]] on jätkän passi.'' (Savukoski) (KRA)
*''Pussi on kerjäläisen passi.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Pussiinsa [[pappi]]kin puhhuu.'' (Keuruu) (KRA)
*''Pussiinsa päin kukin pelaa.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Pussis pääl [[kerjäläinen]]kin kopja o.'' (Muurla) (KRA)
*''[[Puukko]] jakajan kynteen.'' (Hailuoto) (KRA)
*''Puukko jää leivän jakajan käteen.'' (Hämeenkyrö) (KRA)
*''Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara.'' (Ulvila) (KRA)
*''Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi [[suutari]]lla.'' (Laukaa) (KRA)
*''[[Puuro]] kuumana ja tyttö nuarena.'' (Somero) (KRA)
*''Puuro miehen [[tie]]llä pitää, velli [[oja]]an kaataa.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Puuro on hamppattoma [[ruoka]].'' (Uskela) (KRA)
*''Puuro on [[hyvä]] ruoka, mutta [[paha]] pata pestä.'' (Tottijärvi) (KRA)
*''[[Puute]] perreeseen toran tuop.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
 
==R==
*''[[Raha]] auttaa helvetin porttiin saakka.'' (Oripää) (KRA)
*''Raha auttaa taivaan portille saakka.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta.'' (Ii) (KRA)
*''Raha kaikki rakentaa.'' (Paltamo) (KRA)
*''Raha meniä rahan luo.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Raha mielen muuttaa.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Raha mielen muuttaa, tarvis [[kunnia]]n pettää.'' (Kaavi) (KRA)
*''Raha naedes, tauttii kuolles.'' (Eura) (KRA)
*''Raha on rikkaan [[jumala]].'' (Pomarkku) (KRA)
*''Raha puhuu ryssiä ja [[ryssä]] sanua että nietu.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Raha rikkaan kuluu, [[pää]] menee [[köyhä]]n miehen.'' (Merikarvia) (KRA)
*''Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä.'' (Paavola) (KRA)
*''Raha se on, joka komenteeraa.'' (Lapua) (KRA)
*''Raha se on joka jyllää.'' (Lappee) (KRA)
*''Raha se on, joka miehen [[herra]]ksi tekee.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Raha se rintaa nostaa.'' (Kolari) (KRA)
*''Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Rahaa olla pitää, jott ei [[koira]]t kintuille kuseksi.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää.'' (Laihia) (KRA)
*''Rahal silmii ei ole.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Rahalla on [[hyvä]] rekuttaa.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Rahalla on taivhallinen [[voima]].'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii.'' (Rantasalmi) (KRA)
*''Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee.'' (Naantali) (KRA)
*''Rahalla saa ja hevosella pääsee.'' (Hauho) (KRA)
*''Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa.'' (Evijärvi) (KRA)
*''Rahalla saa vaikka rupia [[perse]]eseensä.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin.'' (Naantali) (KRA)
*''Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan.'' (Alastaro) (KRA)
*''Rahan eistä [[ruoka]] häissä, lapssaunoissa samoin.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Rahan puutteessa on moni köyhtynyt.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Rahan tähle klenkun nain ja raha [[loppu]] ja klenkku jäi.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Rahapussi kaulaan ei hirtetä.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Rahariita rikkahiil, köyhiil kerräämisriita.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Rahasta [[pappi]]kin [[tanssi]]i.'' (Suistamo) (KRA)
*''Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa.'' (Saari) (KRA)
*''Rahat ja [[tavara]]t on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Rahatasku tamman vyöllä.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Rahattoman [[kauppa]] on kallis.'' (Soini) (KRA)
*''Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii.'' (Maaninka) (KRA)
*''Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta.'' (Iisalmi) (KRA)
*''[[Rakkaus]] ei ole mikään potaatti.'' (Laukaa) (KRA)
*''Rakkaus ei velliä höystä.'' (Sievi) (KRA)
*''Rakkaus fällyi leventtä.'' (Uskela) (KRA)
*''Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää.'' (Askola) (KRA)
*''Rakkaus kulutta [[nenä]] ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret.'' (Karinainen) (KRA)
*''Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja [[silmä]]t jää auki.'' (Hollola) (KRA)
*''Rakkaus on raatto, se repi [[paha]] paerakki.'' (Nousiainen) (KRA)
*''Rakkaus on rikkautta parempi.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Rakkaus on [[sokea]].'' (Lieto) (KRA)
*''Rakkaus on sukkela [[tauti]], siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Rakkaus silimät sokasoo, [[avioliitto]] silimät aukasoo.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä.'' (Koski Hl.) (KRA)
*''Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, [[hullu]]lta kaekki.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Raukkauvessaa se [[hevonen]]kii potkii.'' (Parikkala) (KRA)
*''[[Rakko]] [[laiska]]n kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen.'' (Kittilä) (KRA)
*''Rakko on laiskan kämmenessä.'' (Sipoo) (KRA)
*''Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''[[Rasva]] on rikkoan rokas, [[kettu]] [[köyhä]] keitokses.'' (Räisälä) (KRA)
*''Rasvainen on [[rauha]]n kattila, vaikka vettä keittäs.'' (Enontekiö) (KRA)
*''[[Rehellisyys]] [[maa]]n perii.'' (Renko) (KRA)
*''Reissun kun teköö nin viisaampana palaa.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Reissus rähjäytyy.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Rekhen hyppää, niin hathun tuulee.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Rekhän se rennottii vettä.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Rengillä on kolme kovaa [[päivä]]ä vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä.'' (Mäntsälä) (KRA)
*''Rengin on pyhä ja [[yö]], isännän arki ja [[työ]].'' (Kuusjoki) (KRA)
*''Rengin [[ruumis]] ja vitun posket ne on aina hijessä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''[[Renki]] kun eläin ja [[piika]] on renkin luontokappale.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään.'' (Kitee) (KRA)
*''Rento [[elämä]], jäi mitä jäi.'' (Alavus) (KRA)
*''[[Revontulet]] tietävät pakkasta.'' (Humppila) (KRA)
*''Riemu on [[rauha]]n tytär.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Rienten riihelle, rienten [[paska]]lle.'' ([[Lammi]]) (KRA)
*''Rieskoo se on lapsen [[voima]].'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia [[hullu]]n vasikan kanssa.'' (Kalajoki) (KRA)
*''Riih, [[taikina]] [[talo]]ssa, siihen vielä lempo [[lehmä]]n poijitti.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä.'' (Joroinen) (KRA)
*''Riihimies on [[herra]].'' (Paavola) (KRA)
*''Riihivaatteissa se on [[akka]] valittava eikä kirkkovaatteissa.'' (Perho) (KRA)
*''[[Rikas]]ta halaa vaikka hampaat hirvissä.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja [[Ryssä]]n kull ovap parha mailmas.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''[[Ruis]], mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran.'' (Nurmo) (KRA)
*''Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ruisleipä [[tie]]lä piteä.'' (Mäntyharju) (KRA)
*''Rukhinen [[leipä]] ja ohraanen [[puuro]], ne on parasta. (Ylihärmä) (KRA)
*''Rukiinen [[emäntä]] on parempi kuin ohranen rouva.'' (Oulu) (KRA)
*''Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane.'' (Pielisjärvi) (KRA)
*''Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa.'' (Karttula) (KRA)
*''Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ruma on [[susi]] pärevalkeella.'' (Loppi) (KRA)
*''Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella.'' (Kauhava) (KRA)
*''Ruma [[työ]]tä runtelee, kaunis varttaan karttaa.'' (Pihtipudas) (KRA)
*''Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp.'' (Haukivuori) (KRA)
*''Rumaan ilmaan ei [[hyvä]] [[mies]] [[koira]]ansakaan laske, mutta [[paha]] mies lähettää eukkonsakin.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Rumat ne ryysyillä kommeilee.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Rumat ne vaatteillaan koreilee.'' ([[Hollola]]) (KRA)
*''Rumathan ne kamppeilla korreiloo.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ruttoon [[rieska]] paistetaan, vitkaan vehnänen.'' (Juva) (KRA)
*''Ruuhestaan [[sika]]ki unta näköö.'' (Alajärvi) (KRA)
*''[[Ruumis]]t hautta ja lasta [[risti]]l. Morssein päässe ite.'' (Maaria) (KRA)
*''[[Ryssä]] on elukois lähempänä ihmiist.'' (Hollola) (PLK)
*''Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais.'' (Rymättylä) (KRA)
*''Ryssä on ryssä, vaikka tuhkassa keittäis.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Ryssäll on leviät [[housut]] ja paksu [[leipä]].'' (Kivennapa) (KRA)
*''Ryssän "kohta" on kolme vuatta.'' (Isokyrö) (KRA)
*''[[Ryyppy]] [[murhe]]eseen, toinen [[paha]]an mieleen.'' (Juankoski) (KRA)
*''Ryyppy rokalle, kaksi [[kala]]lle.'' (Jämsä) (KRA)
*''Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies [[tahto]]o ryypyn.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo.'' (Liperi) (KRA)
*''Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Ryyppää ryyppys ja pidä järkes.'' (Rauma) (KRA)
*''Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan [[oppi]].'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Ryypätä soap, mutta ee rähjätä.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Räkänokasta [[mies]] tulee eikä tyhjän naurajasta.'' (Hailuoto) (KRA)
*''[[Räätäli]] on suden sukua, [[suutari]] [[karhu]]n veljenpoika.'' (Lapinlahti) (KRA)
*''Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu.'' (PLK)
 
==S==
*''Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan.'' (Koski Tl.) (KRA)
*''Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia [[liha]]lla.'' (Kuusankoski) (KRA)
*''Saattaa se [[akka]] purra, vaikka ei olisi hampaitakaan.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''[[Sade]] [[vilja]]n kasvattaa, pouta terän tekee.'' (Tammela) (KRA)
*''Saivaren [[täi]] [[paska]]ntaa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Saivaria täi munii.'' (Turtola) (KRA)
*''Sakia on [[köyhä]]n makiaa.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla.'' (Kiikka) (KRA)
*''Sama se on [[suutari]]lle, oli nahkat kenen tahansa.'' (Polvijärvi) (KRA)
*''Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan.'' (Kuopio) (KRA)
*''[[Sammakko]] ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa.'' (Padasjoki) (KRA)
*''[[Sana]] auttaa, sana painaa.'' (Keuruu) (KRA)
*''Sana sanasta, kaks paraasta.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Sanansa [[mies]] pitää.'' (Lahdenpohja) (KRA)
*''Sanasta miestä, sarvesta [[härkä]]ä.'' (Vimpeli) (KRA)
*''Sanoista mies tunnetaan.'' (Perniö) (KRA)
*''Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie?'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Sattuu se [[lusikka]] joskus [[suu]]hun sokkeellekin.'' (Eno) (KRA)
*''Sattuu se [[rasva]] sokeinkii lusikka.'' (Suistamo) (KRA)
*''[[Sauna]] [[köyhä]]n apteeki.'' (Teuva) (KRA)
*''Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu.'' (Mikkelin pit.) (KRA)
*''Sauna soon taloonpoian atteeki.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Saunan [[löyly]] on kylvettäväks eikä säkkiin [[sääli]]ttäväks.'' (Vesilahti) (KRA)
*''Saunas täytty olla ku kirkos.'' (Kisko) (KRA)
*''Saunassa on [[hyvä]] asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle.'' (Kitee) (KRA)
*''Saunaton [[talo]] ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee.'' (Sortavala) (KRA)
*''Savolainen ei [[usko]] ennen kun koettaa.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Savolainen pulloposki syöpi [[puuro]]n leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki.'' (Reisjärvi) (KRA)
*''[[Savo]]ssa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa.'' (Kuopio) (KRA)
*''Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa.'' (Antrea) (KRA)
*''Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie.'' (Leppävirta) (KRA)
*''Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo.'' (Nurmes) (KRA)
*''Se haju [[isä]] on ko haju ilmotta.'' (Kalanti) (KRA)
*''Se hakee joka tarvittee.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Se harjalliset panee, joka [[raha]]t saa.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu.'' (Jämijärvi) (KRA)
*''Se ku ensmätteks [[pussi]]n panna, se viimätteks ulos oteta.'' (Halikko) (KRA)
*''Se kun antoi hengen, se antoi leivän.'' (Nummi) (KRA)
*''Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä.'' (Raisio) (KRA)
*''Se kun pooral makka, se sattel soutta.'' (Muurla) (KRA)
*''Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Se on annettu, joka on tariottu.'' (Himanka) (KRA)
*''Se on autuas, kell on akan ruato laualla.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Se on eri [[asia]], jos [[isäntä]] kalikan ottaa.'' (Tottijärvi) (KRA)
*''Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin.'' (Korpilahti) (KRA)
*''Se on eri asja, kun pane voit rasja.'' (Halikko) (KRA)
*''Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän.'' (Härmä) (KRA)
*''Se on eri kun sahatahan ja eri kun [[sika]] hinkkaa.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta.'' (Nurmes) (KRA)
*''Se on erittäin, kun pannaan parittain.'' (Utajärvi) (KRA)
*''Se on [[harmi]]i, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee.'' (Ulvila) (KRA)
*''Se on [[herra]], joka ittensä hallittee.'' (Orimattila) (KRA)
*''Se on hirviä [[nälkä]], jos ei leiväl lähe.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Se on huitua, että [[sika]] lentää ja [[kärpänen]] märehtii.'' (Teisko) (KRA)
*''Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Se on ku hyttöspaska Itämeres.'' (Hollola) (PLK)
*''Se on köyhyylem merkki kur [[raha]] [[loppu]]u, sano [[Hollola]]n ukko.'' (Hollola) (PLK)
*''Se on [[nolo]]a, kun nurkassa [[neuvo]]taan.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Se on [[pakko]] Sakarin tanssata, kun soitetaan.'' (Pudasjärvi) (KRA)
*''Se on sen herkumpata minkä serkumpata.'' (Kannonkoski) (KRA)
*''Se onkin erikseen, kun akat [[tanssi]]i.'' (Parikkala) (KRA)
*''Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel.'' (Kalanti) (KRA)
*''Se [[suo]]t siltaa, joka sanovan [[suu]]n sammaltaa.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Se toista [[uuni]]sta etsii, joka itse uunissa asuu.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Se [[vappu]]na [[maa]]s, joka maariana malaalla.'' (Jalasjärvi) (KRA)
*''Se vet [[sauna]]n lämmittää, kenen [[perse]] kupajaa.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''See kun kaffettas hotki, se [[ämmä]]täs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta.'' (Salo) (KRA)
*''Sehä ajjaa, jol o aesat.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Sehän [[emäntä]], joka isännän reijellä istu.'' (Juva) (KRA)
*''Sehän on [[isäntä]], joka emännän kans makaa.'' (Askola) (KRA)
*''Seisuo kum puujumala.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Sekasin kun [[Kärkölä]]n kupparin sarvet.'' (Hollola) (PLK)
*''Seljäs se on tyhmän [[omatunto]].'' (Nurmo) (KRA)
*''[[Selkä]] seitsemän näkkyö [[vatsa]] vaivase takkie.'' (Rautu) (KRA)
*''Selvähän se on, kännissä se on!'' (Ähtäri) (KRA)
*''Selälläh on selvä [[kuu]], kylelläh on kypäräkuu.'' (Elimäki) (KRA)
*''Selässä on kuorma seistessäki, mielessä [[matka]] maatessai.'' (Juva) (KRA)
*''Semmonen [[hinta]] kuin kintaatkin.'' (Tampere) (KRA)
*''Semmonen on [[seppä]] kun tahko.'' (Sahalahti) (KRA)
*''Sen [[apu]] ensimäine, kenne laukko o ojas.'' (Muolaa) (KRA)
*''Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Sen [[haukka]]ki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä.'' (Kivijärvi) (KRA)
*''Sen jälkeen [[ase]] kuin [[mies]]kin.'' (Isojoki) (KRA)
*''Sen päälhä tallataa, kuka alarapul.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi.'' (Kontiolahti) (KRA)
*''Seor tekee kaltasekses.'' (Eurajoki) (KRA)
*''Sep, suutar ja kraatar: [[piru]], perkel ja saatan.'' (Karjala Tl.) (KRA)
*''Seppä ja [[pappi]] puhta leevä syävä.'' (Kaarina) (KRA)
*''Seppä ja [[sika]] on samanlaiset, kumpikin tekee [[vanha]]st uutta.'' (Espoo) (KRA)
*''Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja [[koira]] suap haukkumalla ruuvvan.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Seppä rauvan takuo, mut [[Jumala]] terän tekyö.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo.'' (Maaninka) (KRA)
*''Seppä, [[suutari]] ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät [[talo]]on jättää.'' (Säkylä) (KRA)
*''Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman.'' (Jaala) (KRA)
*''Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän [[emäntä]].'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Seppä syöpi selevän leivän, van sepän [[akka]] selevän [[paska]]n.'' (Kuhmo) (KRA)
*''Seppä takoo taloja myöten, [[mies]]tä myöten melekuttaa.'' (Liperi) (KRA)
*''Seppäs, [[pappi]]s, paimenes piä suures [[kunnia]]s!'' (Sysmä) (KRA)
*''Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat.'' (Joroinen) (KRA)
*''Sepän mera ja suutarin [[emäntä]] ovat aina huonoissa kengissä.'' (Jurva) (KRA)
*''Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk [[asia]] tiäretä.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Sepän tamma ja [[suutari]]n mamma on aina kengätä.'' (Peräseinäjoki) (KRA)
*''Sepän vihoos on pahee olla kun papin.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Seura painaa kaltaisekseen.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Sido hevoses hyvin, [[vene]]hes vielä paremmin.'' (Keski-Suomi) (KRA)
*''Siian [[pää]], sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää.'' (Jaala) (KRA)
*''[[Siemen]]istäns [[puu]] tunneta.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Sienet on herroille ja marjat on linnuille.'' (Hartola) (KRA)
*''Siihen [[kaivo]]on se [[Herra]] vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Siihen kassaan [[hevonen]] lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy.'' (Hattula) (KRA)
*''Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii.'' (Kuopio) (KRA)
*''Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii.'' (Karkku) (KRA)
*''Siihen [[usko]]o, kun näkee.'' (Oulu) (KRA)
*''Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi.'' (Viipuri) (KRA)
*''Siin on näkijä, miss on tekijä.'' (Kuusjoki) (KRA)
*''Siin on [[näkö]]vä, miss on teköväe.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Siint on [[hyvä]] miel, ko ei oo [[paha]] miel.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Siinä astuja astuu, missä istuja istuu.'' (Kuusamo) (KRA)
*''Siinähän se aeka männöö, missä [[ikä]]kin kulluu.'' (KRA)
*''Siit ei otas selviä [[ryssä]]m [[pappi]]ka.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla.'' (Terijoki) (KRA)
*''Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin.'' (Kauvatsa) (KRA)
*''Siitä aatos, mistä puutos.'' (KRA)
*''Siitä [[armo]], mistä yrmy.'' (Jaala) (KRA)
*''Siitä [[puhe]], mistä [[puute]].'' (Orimattila) (KRA)
*''Siitä yli, mistä aita matalin.'' (Alavus) (KRA)
*''Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä [[loppu]] [[ilta]]silla.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Siitäpä [[piru]] sai [[hyvä]]n rekinahan.'' (Ähtäri) (KVL)
*''[[Sika]] on köyhän seästöpankki.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi.'' (Ylikiiminki) (KRA)
*''Silaka ova piäni pyhäruakki.'' (Halikko) (KRA)
*''Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora.'' (Laihia) (KRA)
*''[[Silakka]] miehen [[tie]]llä pitää.'' (Lavia) (KRA)
*''Silakka se on talonpojan lohta.'' (Vilppula) (KRA)
*''Silakkaa en syä enkä [[renki]]ä riiaa.'' (Hausjärvi) (KRA)
*''Silimä [[herra]], mieli [[kuningas]].'' (Sotkamo) (KRA)
*''Sillo [[siika]] kuttoo, kun on jäässä järve reunat.'' (Johannes) (KRA)
*''Silloin [[akka]] autuaana, kuin on [[mies]] [[humala]]ssa.'' (Soini) (KRA)
*''Silloin [[haukka]] syö ko haukka saa.'' (Siikainen) (KRA)
*''Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä.'' (Uusikaupunki) (KRA)
*''Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana.'' (Kuivaniemi) (KRA)
*''Sillon on [[vieras]] ravittu, kun on tarittu.'' (Joensuu) (KRA)
*''Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa.'' (Vehkalahti) (KRA)
*''Siltä [[armo]] jolta hirmukii.'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Siltähän se kuoloo [[hevonen]], jolla on.'' (Joroinen) (KRA)
*''Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin.'' (Säkkijärvi) (MSA)
*''Sinne korpit kokoontuu, missä raato on.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu.'' (Ruskeala) (KRA)
*''Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen?'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Sinä [[herra]], [[minä]] herra, kuka meistä [[pussi]]n kantaa?'' (Pirkkala) (KRA)
*''[[Sisu]] se on joka poijan villihtöö.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Sisu se on kuin [[työ]]n tekee, ei miehen [[voima]] eikä suuruus.'' (Nurmo) (KRA)
*''Sisu se on kun parkkia pure.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Sitte harmaa havahtu, ku piä palo.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu.'' (Parikkala) (KRA)
*''Sitten vasta Hanna havahtuu, kun [[pää]] palaa.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Sitä Elli mitä muutkin piiat.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Sitä enemmän [[sonta]] haisee, kun sitä pöyhii.'' (Tammela) (KRA)
*''Sitä hepo syö mitä vetääkin.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Sitä [[Herra]] ruokkii, joka [[maa]]ta kuokkii.'' (Laukaa) (KRA)
*''Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla.'' (Hankasalmi) (KRA)
*''Sitä [[kuningas]] kiittää, mikä riikkii siittää.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Sitä [[susi]] naura, ku [[lammas]] parkku.'' (Salo) (KRA)
*''Sitä susi [[pässi]]lle antaa, että niskasta korpeen kantaa.'' (Ähtäri) (KRA)
*''Sitä [[vilja]]a saalaan, jota kylvetien.'' (Hämeenkoski) (KRA)
*''Sivellen [[hauta]]a syödään, katellen piikoja naidaan.'' (Loppi) (KRA)
*''Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak.'' (Rautavaara) (KRA)
*''[[Sokea]] on suolen [[silmä]].'' (Askola) (KRA)
*''Sokeassa ei ole [[tie]]n [[neuvo]]jata.'' (Tervo) (KRA)
*''Sokee on hyvillään kun vähännik näköö.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Sokee syöp silmillisen eistä kalavain.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä.'' (Kaustinen) (KRA)
*''Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai [[korva]]a.'' (Heinjoki) (KRA)
*''Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Sokkee silemäpuolela suahaa.'' (Sulkava) (KRA)
*''Sokkeeha se on mieletön silemä.'' (Maaninka) (KRA)
*''Sokkeeta ei sakoteta.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Sokkiilla on kaek koppeekat.'' (Impilahti) (KRA)
*''[[Sonni]] hankkii, mutta [[pässi]] menee paikalla.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Sonni kottoo nai tiämmä ja [[hätä]]hinen naapurista.'' (Sahalahti) (KRA)
*''Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Sonnikin poikii, kun kovan näkee.'' (Sievi) (KRA)
*''[[Sonta]] on pellon [[herra]], mutta [[oja]] on [[kuningas]].'' (Lavia) (KRA)
*''Sonta on pellon [[rasva]].'' (Vieremä) (KRA)
*''Sonta on talonpoian [[kulta]]a.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle.'' (Nurmes) (KRA)
*''Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta.'' (Lapua) (KRA)
*''Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli [[kissa]]n persijessä.'' (Ylikiiminki) (KRA)
*''[[Sopu]] ravitsee, [[riita]] kalvaa.'' (Akaa) (KRA)
*''Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa.'' (Kullaa) (KRA)
*''Sopu sijaa antaa.'' (Simo) (KRA)
*''[[Sota]] jättää huoneet, [[tuli]] ei jätä niitäkään.'' (Liperi) (KRA)
*''Sota on tähteetön [[vieras]].'' (Tervola) (KRA)
*''Sota sortaa, [[rauha]] rakentaa.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Sotamiehen [[akka]] on kuin kalamiehen [[koira]].'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Sotamies ei moiti lepoaan.'' (Pomarkku) (KRA)
*''Sotamies on joka [[mies]] mut [[merimies]] on erimies. (Vehmaa) (KRA)
*''Sotamies on parempi kuin huono [[herra]].'' (Isojoki) (KRA)
*''Sotamies surkija, muantien kulukija.'' (Juva) (KRA)
*''Sotamiäs ei oleka joka miäs.'' (Vehmaa) (KRA)
*''Soutajalta ei lopu [[vesi]] eikä työntekiältä [[työ]].'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Suala maun antaa, suala maun ottaa.'' (Tammela) (KRA)
*''Suapi sulhon [[suru]]tta, miehen mielittä pahoitta.'' (Inkeri, Liissilä) (KRA)
*''Sukkoo neuloo, ukkoo [[toivo]]o.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Sukkuun [[hyvä]] tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun [[paha]] tulloo, sukua kaikki moititaan.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto.'' (Pyhäselkä) (KRA)
*''[[Suku]] lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi.'' (Sortavala) (KRA)
*''Suku se pahin on.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan.'' (Valtimo) (KRA)
*''Sukua kylä kysyy, ei kodin korekeutta.'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen.'' (Virolahti) (KRA)
*''Sukua suku noutaa.'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Sukuja myöten naija pitää.'' (Liperi) (KRA)
*''Sukulainee on ain nukulainee.'' (Paimio) (KRA)
*''Sukulainen on pahempi sutta.'' (Viipuri) (KRA)
*''Sukulaisuus ei auta [[asia]]n kohalla.'' (Karttula) (KRA)
*''Sukuunsa kasvaa suopetäjät.'' (Muuruvesi) (KRA)
*''Sulillaan sitä kokkoa ihteään ammutaan.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Suloinen on [[isä]]n syli, [[äiti]]n helma hempiämpi.'' (Kaukola) (KRA)
*''Summanmutikassa kun karstulaiset [[Amerikka]]an.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''[[Suo]] ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel.'' (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
*''Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan.'' (Hyrynsalmi) (KRA)
*''Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Suoja pyryn perästä, [[paha]] ilma pakkasesta.'' (Sysmä) (KRA)
*''Suoja se on seipäänkin takana.'' (Juankoski) (KRA)
*''Suoja suuresta lumesta, [[pakkanen]] pahasta ilmasta.'' (Eräjärvi) (KRA)
*''Suojaa puna meressä, vettä [[pilvi]] luotehessa.'' (Sievi) (KRA)
*''Suojaksi [[syksy]]inen [[tuuli]], talven jatkoksi keväinen.'' (Heinola) (KRA)
*''Suojan sumu [[ilta]]sella.'' (Haapavesi) (KRA)
*''[[Suola]] ei laske lamaan eikä käske kylään.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''Suola ei muotoo rikok.'' (Eno) (KRA)
*''Suola ja sakea on [[köyhä]]n makea.'' (Nastola) (KRA)
*''Suola ja sakea on talonpojan makea.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää.'' (Kemi) (KRA)
*''Suola miehen sittoo.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Suola ruoan [[kunnia]].'' (Varkaus) (KRA)
*''Suola se on [[köyhä]]n särvin.'' (Vieremä) (KRA)
*''Suola soon, joka jalan [[maa]]ssa pittää.'' (Pello) (KRA)
*''Suola vettä vinkaisevi.'' (Terijoki) (KRA)
*''Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan [[herkku]].'' (Saarijärvi) (KRA)
*''Suolasta on [[hyvä]] nuolasta.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Suoloja niin paljo ku sullaa, jauhoja niin paljo ku kostuu.'' (Suomussalmi) (KRA)
*''[[Suomalainen]] ei [[usko]], ennen kuin koittaa.'' (Saloinen) (KRA)
*''Suomalainen ei usko koittamatta.'' (Keitele) (KRA)
*''Suomalainen ei usko, kun se katsoo [[silmä]]llä, vaan sen pitää koittaa kouralla.'' (Lemi) (KRA)
*''Suomalainen sutta tappo, [[venäläinen]] verta lappo.'' (Rautu) (KRA)
*''Suomalainen [[talonpoika]] on parempi kuin [[herra]].'' (Vehmaa) (KRA)
*''Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin [[harakka]].'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra.'' (Alastaro) (KRA)
*''Suomessa syödään [[sika]] nahkoineen ja [[leipä]] kuorineen.'' (Ylivieska) (KRA)
*''[[Suomi]] on köyhä [[maa]], ei se laiskoja elätä.'' (Virrat) (KRA)
*''Suomi suomalaisille!'' ([[Elias Lönnrot]]) {{SSSK|389}}
*''Suophan [[akka]] miehen, mut ei lapset issee.'' (Joroinen) (KRA)
*''Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Suora tiehä [[suu]]hun mänyö.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Suoraaha [[asia]]t pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa.'' (Kuolemajärvi) (KRA)
*''Suorin [[tie]] paras.'' (Lieto) (KRA)
*''Suosio leivän lisää.'' (Varkaus) (KRA)
*''Surkohon [[hevonen]], sill on pitkä [[pää]].'' (Parkano) (KRA)
*''[[Suu]] ei kulu suudellessa, [[käsi]] kättä annettaissa.'' (Orimattila) (KRA)
*''Suu [[hyvä]]n tuntee, kieli makean maistaa.'' (Ylöjärvi) (KRA)
*''Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee.'' (Kitee) (KRA)
*''Suu on lapsen aitta.'' (Kuusankoski) (KRA)
*''Suu on syrämen tulkki.'' (Vähäkyrö) (KRA)
*''Suu on [[viisas]] pimeessäkin.'' (Hämeenlinna) (KRA)
*''Suu puhuu sydämen kyllyydestä.'' ([[Helsinki]]) (KRA)
*''Suu [[sana]]n erehryttää.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Suu se on ku ravintos tarvitte, [[nenä]] saa hajustakin.'' (Mynämäki) (KRA)
*''Suu säkkiä myöten.'' (Ahlainen) (KRA)
*''Suun anto on [[perse]]hen pesti.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Suun kautta mieli haisee.'' (Pielinen) (KRA)
*''Suurus suus, pualpääväne [[puu]]s ja ehtolinen emänän kylkiluus.'' (Nousiainen) (KRA)
*''Suus särje [[sydän]]!'' (Rauma) (KRA)
*''Suussa ompi [[köyhä]]n aitta.'' (Virolahti) (KRA)
*''Suusta [[lehmä]]kin lypsää, sonnalla pelto kasvaa.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs.'' (Kalanti) (KRA)
*''Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan [[ruoka]]a syää.'' (Töysä) (KRA)
*''Suutar se korkeet [[herra]]ttii korottaa.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Suutareita ja kraatareita vasten [[kello]]t on.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''[[Suutari]] akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo [[sänky]]y, sepä akal eij oo veistä.'' (Joutseno) (KRA)
*''Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali [[ämmä]]in kankaspakat.'' (Somerniemi) (KRA)
*''Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla.'' (Mouhijärvi) (KRA)
*''Suutari on suren sukua ja kräätäri [[karhu]]n velienpoika.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu.'' (Rauma) (KRA)
*''Suutari pysyköön lestissään.'' (Tammela) (KRA)
*''Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs.'' (Kalanti) (KRA)
*''Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla.'' (Koivisto) (KRA)
*''Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan.'' (Joroinen) (KRA)
*''Suutarin [[akka]] ja sepän hevoonen on aina kengätä.'' (Alavus) (KRA)
*''Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa.'' (Kauvatsa) (KRA)
*''Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven [[mies]], se ei syö savvee eikä varasta kivvee.'' (Nilsiä) (KRA)
*''Suuttua suap, vua ei olla äessään.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Suuttuneella ei oo aikoo.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Sylttysukka, kolttakenkä ei ikinä [[mies]]tä saa.''
*''Syy on [[paha]]a peljätä.'' (Savukoski) (KRA)
*''Syy soon, että hyä maksaa.'' (Pello) (KRA)
*''Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki.'' (Rantsila) (KRA)
*''Syö saadessas, tulee [[aika]] saamatonkin.'' (Virrat) (KRA)
*''Syö särkee, niin suat järkee.'' (Heinävesi) (KRA)
*''Syömällä pienet taudit menevät.'' (SSSK)
*''Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Syöp se [[hauki]] sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa.'' (Liperi)
*''Sären sappi rinnassa, [[varsa]]n väk sieramissa.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Särin [[suu]], salaka [[vatsa]], lammin [[ahven]]e [[ajatus]].'' (Liperi) (KRA)
*''[[Särki]] kurun alkaa, särki kurun lopettaa.'' (Hamina) (KRA)
*''Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen [[köyhä]]nä pitää.'' (Kankaanpää) (KRA)
*''Särvin vuas kun [[Kärkölä]]m miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Säästäin sammakkaki savee syö.'' (Huittinen) (KRA)
 
==T==
*''Taetto se ennen [[Herra]] sen [[puu]]n latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA)
*''[[Taikina]] tahkeens tahtoo.'' (Naantali) (KRA)
*''Taikina täs ja [[joulu]] tos ja [[kirkko]]onkin pitäs joutuman.'' (Mäntsälä) (KRA)
*''Taikina täytes tahtoo.'' (Nummi) (KRA)
*''Taikinan [[valta]] [[talo]]ssa.'' (Sumiainen) (KRA)
*''Takaa [[mies]] ja maksa [[velka]]!'' (Viljakkala) (KRA)
*''Talavella oisi paras olla rikkaan [[kissa]]na, saisi [[uuni]]lla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta.'' (Nurmes) (KRA)
*''Talavi evvääsä tarvihtoo.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Talavi hanhen hartijoolla, [[joulu]] jouttenen takana.'' (Kurikka) (KRA)
*''Talavi on vanahalle [[vaiva]]ks, [[kesä]] [[ilo]]ks kuin [[taivas]].'' (Karttula) (KRA)
*''[[Talo]] tarkan, [[työ]] väkevän tarvihtoo.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese.'' (Rautjärvi) (KRA)
*''Talon etu tarkka [[vaimo]].'' (Rautalampi) (KRA)
*''Talonpoijalla on kolme kovaa [[päivä]]ä: [[vero]]nmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola) (KRA)
*''[[Talonpoika]] ei [[usko]] ennenku koittaa.'' (Kemi) (KRA)
*''Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää.'' (Rautu) (KRA)
*''Talonpojan [[työ]]stähän ne roitot ellää.'' (Joroinen) (KRA)
*''Talonpojilla kekri, [[herra]]in [[joulu]].'' (Hyrynsalmi) (KRA)
*''Taloon työtä sekin on kun hyräälöö.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara.'' (Himanka) (KRA)
*''Talosta naeja pittää vaekka paementyttö.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Talvell ei tarkene ja [[kesä]]ll ei kerkiä.'' (Laihia) (KRA)
*''[[Talvi]] pitää tapansa, niinkuin astia makunsa.'' (Mellilä) (KRA)
*''[[Tapaturma]] se on miehen surma.'' (Kiiminki) (KRA)
*''Tapaturma taitaval, [[vahinko]] viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes.'' (Nummi) (KRA)
*''Tapaturma tule taitavalki, [[piika]]l niinku ihmiselki.'' (Raisio) (KRA)
*''Tapaturmaset piarut pittää [[yskä]]llä sekotettaman.'' (Pöytyä) (KRA)
*''Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos [[Jumala]] antas.'' (Joroinen) (KRA)
*''Tarkan olla saa muttei vaivaasen.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka.'' (Pyhäntä) (KRA)
*''Tarkka saa olla muttei nulju.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Tarkka takaansa löytää.'' (Jaakkima) (KRA)
*''Tarkka [[talo]]sa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie [[perse]]ttään.'' (Tervo) (KRA)
*''Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää.'' (Kuopio) (KRA)
*''[[Tarkkuus]] köyhyttää ja tarkkuus [[rikas]]tuttaa.'' (Vimpeli) (KRA)
*''Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus.'' (Kärsämäki) (KRA)
*''Tasan eväät [[matka]]lla, tasan [[naiset]] talkoossa.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Tasan eväät matkassa.'' (Teisko) (KRA)
*''Taudiks [[hyvä]] pala takana.'' (Noormarkku) (KRA)
*''[[Tauti]] kovenee, mut tropit vähenee.'' (Jaala) (KRA)
*''Tauti tulee [[piika]]an niinku ihmiseenki ja t[[renki]]in niinku muuhunki luontokappalaa.'' (Somerniemi) (KRA)
*''Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta.'' (Lehtimäki) (KRA)
*''Tautinen syö, minkä kärsii.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla [[raha]]llaan.'' (Pyhäselkä) (KRA)
*''Tauvist ei peäse muute ko potemal.'' (Joutseno) (KRA)
*''[[Tavara]]a naides ja kipua kuolles.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Tavaraas ei uo [[raha]] hukas.'' (Uusikirkko) (KRA)
*''Tavaran kanssa on [[hyvä]] hävitä.'' (Sonkajärvi) (KRA)
*''Tehhään akoelle kiusoo, [[paska]]taan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA)
*''Tehyks tulloo hittaan [[työ]]t, [[laiska]]n jää tekemättä.'' (Suonenjoki) (KRA)
*''Tekemällä torpasta [[talo]] tulee.'' (Eura) (KRA)
*''Tekemätön pelto ei kasva.'' (Inkeri, Soikkola) (KRA)
*''[[Terva]] ee petä koskaan.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Terva on lahon kranni.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''Terva on talonpojan tohtori.'' (Pomarkku) (KRA)
*''Terva on vanhinta voiretta.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Terva tekke upseriks.'' (Kisko) (KRA)
*''Terva trengin [[työ]]n kaunistaa.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Terva, [[viina]] ja [[sauna]] jos ei auta, niin perii [[hauta]].'' (Joensuu) (KRA)
*''Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Tervaamaton [[reki]] ja kirkkoonottamaton [[ämmä]] ovat yhtäläiset.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo.'' (Pälkjärvi) (KRA)
*''Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa.'' (Mikkeli) (KRA)
*''Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen.'' (Kestilä) (KRA)
*''Tianamont [[raha]] on paljo mailmas.'' (Laitila) (KRA)
*''Tiellä [[herra]]t riihellä.'' (Kurikka) (KRA)
*''Tiellä on [[morsian]] riihessä ja [[pappi]] pellolla.'' (Kolari) (KRA)
*''Tiijjä [[tie]] ja kysy lissee!'' (Heinävesi) (KRA)
*''Toinen toista, [[loinen]] loista petkeleellä persiiseen.'' (Pyhäselkä) (KRA)
*''Toinen [[tupa]], toinen tapa.'' (Juuka) (KRA)
*''Toisen [[hevonen]] ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan.'' (Alastaro) (KRA)
*''Toisen housuilla on [[hyvä]] tuleen istua.'' (Renko) (KRA)
*''Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo.'' (Härmä) (KRA)
*''Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol [[voima]] kummallaka.'' (Salo) (KRA)
*''Torpas pittää olla [[terva]]a ja apteekissa hokmannia.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Torpasta hevosta ja [[talo]]sta [[akka]]a.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Torpasta katteloo niinkun toisen puosta.'' (Kauhajoki) (KRA)
*''[[Torppa]]rin trenk ja leppänen kank.'' (Perniö) (KRA)
*''Torstai se on, joka viikkohon loven teköö.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Totta jumalaut kum meillä ens kerrar [[ruumis]] on niin isämeilän osataan, sano [[Kärkölä]]m pojat kun [[isä]] kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär [[rukous]]t.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi [[pää]]tä tyynylle.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Tulee se [[hiiri]] väliin nukkuvankin [[kissa]]n [[suu]]hun.'' (Jääski) (KRA)
*''Tulis [[kesä]] ja kärpäsiä, sais [[köyhä]]kiin seuraa.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Tullee se [[puute]]h linnaannii.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Tuloo [[rasva]] kerran [[köyhä]]nki [[lusikka]]an.'' (Nurmes) (KRA)
*''Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Tunkio on [[talo]]n [[kunnia]].'' (Laihia) (KRA)
*''Tuntoo se makkeen köyhännii [[suu]].'' (Pielavesi) (KRA)
*''Tuntooha hiton hatustaa, [[paha]]n hengen paijastaa.'' (Kivennapa) (KRA)
*''[[Tupa]] on tehty [[mies]]ten tulla, [[sauna]] akkojen asuva.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste.'' (Orivesi) (KRA)
*''Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla.'' (Liperi) (KRA)
*''Turha ei maksat Turussakaam mitiä.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Turha on pullikoija [[hallitus]]ta vastaan.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Turpoo kuin Tyny-Jussin [[virsi]][[kirja]].''
:alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi. (Jämsänkoski)
*''Tuuppii ja lykkii kun [[Nastola]]m [[mies]] maitovellin kuorta.'' (Hollola) (PLK)
*''Tuvas [[köyhä]] velan antaa, porstuvas pois ottaa.'' (Heinola) (KRA)
*''Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää.'' (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
*''Tyyneen se nussii, ku [[raha]]t maksaa.'' (Somero) (KRA)
*''[[Työ]] ee oo [[herkku]]a. Jos e oes herkkua, niin [[herra]]than sitä tekissii.'' (Vieremä) (KRA)
*''Täe saevareen paskantaa.'' (Laukaa) (KRA)
*''Täet syöpi ja maalima [[viha]]a.'' (Pudasjärvi) (KRA)
*''[[Täi]] elävässä, [[mato]] kuohleessa.'' (Karunki) (KRA)
*''Täi [[liha]]lla elää, [[mies]] muulla ruuvalla.'' (Nurmes ) (KRA)
*''Täi miehessä, [[kirppu]] [[koira]]ssa.'' (Pieksämäki) (KRA)
*''Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää.'' (Savonranta) (KRA)
*''Täi [[suru]]ks sukassa, [[ilo]]ks kirppu peässä.'' (Kinnula) (KRA)
*''Täihän aina lihoo syö.'' (Rautalampi) (KRA)
*''[[Töysä]]ssä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
 
==U==
*''Ui kiven kans kilpaa.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Uipi se [[hauki]] harjullekin kyntäjän vakoa myöten.'' (Kiihtelysvaara) (KRA)
*''Unet männööt öitä möite, kylän [[ämmä]]t teitä möite.'' (Säkkijärvi) (KRA)
*''[[Uni]] [[vaiva]]t huojentaa.'' (Inari) (KRA)
*''[[Usko]] se on joka auttaa.'' (Vilppula) (KRA)
*''Uskovaisten [[tavara]]t on yhteisii.'' (Joensuu) (KRA)
*''Usseemp [[hammas]] kun hartija.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Utu ilmoin välil.'' (Lavansaari) (KRA)
*''Uuhi ja [[emäntä]] on aina kotona.'' (Joensuu) (KRA)
*''[[Uuni]]sta [[liha]] parasta.'' (Punkalaidun) (KRA)
*''Uuret luuvat paraiten lakasee.'' (Tampere) (KRA)
*''Uusi [[lumi]] on [[vanha]]n lumen surma.'' (Lavia) (KRA)
 
==V==
*''Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti.'' (Naantali) (KRA)
*''Vaikka olokoon [[tupa]] kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu.'' (Polvijärvi) (KRA)
*''Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo.'' (Halikko) (KRA)
*''[[Vaimo]]n [[järki]] on lyhyt ja leveä.'' (Länsipohja, Pajala) (KRA)
*''[[Valta]] menee [[pää]]hän.'' (Askola) (KRA)
*''Vanaha ei valetta haukuk.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Vanaha [[suola]] ei [[jano]]tak.'' (Liperi) (KRA)
*''Vanaha suola janottaa.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä [[hammas]].'' (Nurmes) (KRA)
*''Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta.'' (Liperi) (KRA)
*''[[Vanha]] minkä ruataa, sen antaa ko [[Jumala]], a minkä syöp, se mänöö ko mustaa [[metsä]]ä.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Vanha [[sauna]], [[hyvä]] löyly.'' (Varkaus) (KRA)
*''Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä.'' (Leppävirta) (KRA)
*''[[Vappu]] tulee [[käki]] kainalos ja pääskynen pivos.'' (Mietoinen) (KRA)
*''Vappu tulee vasta kainalossa.'' (Hirvensalmi) (KRA)
*''Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta.'' (Sääksmäki) (KRA)
*''Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa.'' (Tuulos) (KRA)
*''Vareksesta ei ole suven merkkiä.'' (Sodankylä) (KRA)
*''Vares mene varekse viäre istuma.'' (Pyhäranta) (KRA)
*''Vares omaa nimetäs huutaa.'' (Suomusjärvi) (KRA)
*''Varha mylly ja myöhä [[kirkko]], nii selkki molemmist vikkelän pois.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Varikses sanovat ja [[korppi]] olikin, [[silmä]]n nokkas ja lensi pois.'' (Lapinlahti) (KRA)
*''Variksil [[ruoka]] räystääl kannetaa.'' (Terijoki) (KRA)
*''[[Varis]] ei oo [[lintu]] eikä tamma hevone.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Varis on vanhanpiian pääskynen.'' (Kalanti) (KRA)
*''Varis raakkuu [[aamu]]sella [[päivä]]ksi [[paha]]a [[sää]]tä.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Varis saretta huutaa.'' (Nokia) (KRA)
*''Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä.'' (Mellilä) (KRA)
*''Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on [[paska]]ssa.'' (Juupajoki) (KRA)
*''Varjele ittes, kun tulee [[pettu]] syötäväksi ja [[vittu]] särpimeks.'' (Pirkkala) (KRA)
*''Varrain varis suvvee laulaa, ehtool [[pakana]] pakkasta.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Vast [[aika]] varkaan katuu, kun on kahleet kaulas.'' (Lohja) (KRA)
*''Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol.'' (Kalanti) (KRA)
*''Vasta [[aika]] [[perse]]ttä pidellä, kuin [[pieru]] päässyt on.'' ([[Naantali]]) (KRA)
*''Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti.'' (Forssa) (KRA)
*''[[Veli]] ei o veli korttipelissä.'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Veli on veleka ottaisa, mutta veljen poika maksaisa.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Velikullat ollaan [[laina]]tessa, karhunpojat maksettaessa.'' (Pyhäntä) (KRA)
*''Veljestähhän [[paha]] vierasmiehen ottaa.'' (Artjärvi) (KRA)
*''[[Velka]] o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa.'' ([[Turku]]) (KRA)
*''Veres [[vittu]] on kyrvän [[herkku]].'' (Sievi) (KRA)
*''Verttases viäres vareski istuu.'' (Rauma) (KRA)
*''Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat.''
:([[w:Kalevalainen runous|Kalevalaisesta runoudesta]])
*''Vie se [[halla]] huuleltakin.'' (Lappee) (KRA)
*''Vie viisautes Viipuriin, saat puntin paskaa!''(Ilomantsi)
*''Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Vielä se [[Herra]] helepon antaa.'' (Sotkamo) (KRA)
*''Viep se [[koski]] rikkojakkii.'' (Joroinen) (KRA)
*''Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin.'' (Joensuu) (KRA)
*''[[Vieras]] pittää syöttää tai saattaa.'' (Inkeri, Toksova) (KRA)
*''Vieras soip, ei helise.'' (Jäppilä) (KRA)
*''Vieras vaivainen kylässä, [[autuas]] omassa koissa.'' (Harlu) (KRA)
*''Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä.'' (Tuusniemi) (KRA)
*''Vieras [[vittu]], kyrvän [[herkku]].'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Vierasha [[virhe]]en näkköö.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Vierasta vuohikin kiittää.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Vierhan [[silmä]] on kun hevovittu, joka kaikki näkee.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Vierivä kivi ei sammaloiju.'' (Sodankylä) (KRA)
*''[[Viikate]] [[heinä]]h, päre seinäh.'' (Elimäki) (KRA)
*''Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Viimene pala makkein.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Viimätteks parhaat porsaat syntyvä.'' (Rauma) (KRA)
*''[[Viina]] lämmittää saman verran kun kusi housusa.'' (Rantsila) (KRA)
*''Viina mielen vivoittaa ja [[olut]] antaa [[voima]]a.'' (Kivennapa) (KRA)
*''Viina on parran sontaa.'' (Renko) (KRA)
*''Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks.'' (Joensuu) (KRA)
*''Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa.'' (Ylistaro) (KRA)
*''Viina se [[vanha]]la voimaa lissää, penikkain ei tarvitte neuvua issää.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Viina se viis tekee.'' (Liperi) (KRA)
*''Viina tekee [[hullu]]ksi.'' (Halikko) (KRA)
*''Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä.'' (Paimio) (KRA)
*''Viina viep miele miehe piästä.'' (Puumala) (KRA)
*''Viina viisahankin villittöö.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Viina voittaa viisaanki, [[tauti]] tappaa taitavanki.'' (Noormarkku) (KRA)
*''Viinaa saa juora, muttei järkees.'' (Lohja) (KRA)
*''Viinaista ei sua vihottoo.'' (Joroinen) (KRA)
*''Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei [[rikas]]tu koskaan.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Viinaton [[asia]]n toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Viipyen erät paremmat.'' (Rautalampi) (KRA)
*''Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas.'' (Haapavesi) (KHM)
*''Vingahtaa [[sammakko]]kin, kun päälle astuu.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Virja vanhin saapi [[laiska]]t lapset.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''[[Vittu]] ei vihkiin parane.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Vittu ja vastamäki miehen pehmittää.'' (Nokia) (KRA)
*''Vittu koko ijän kesteä.'' ([[Sysmä]]) (KRA)
*''Vittu pitää vetensä, vaikk on [[suu]] alaspäin.'' (Tyrvää) (KRA)
*''Vittu se on vieraan [[silmä]] kylässä.'' (Karstula) (KRA)
*''Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä.'' (Sysmä) (KRA)
*''Vitusta väki ja pellosta [[leipä]].'' (Tornio) (KRA)
*''Voi on kolmaasti vuares [[hullu]]na, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan.'' (Lapua) (KRA)
*''Voi [[sielu]]n [[rieska]], kun sais tapella kirkossa ja purra [[pappi]]a!'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Voi sitä [[elämä]]ä, kun on monta [[emäntä]]ä: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja [[pussi]]in tuppaa, kolmas kauhalla [[pää]]häni hakkaa.'' (Ruovesi) (KRA)
*''Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää.'' (Halikko) (KRA)
*''Vot, vot, vot, sanoi [[Sysmä]]n tyttö kun vitun kautta pieri.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin.'' (Kokemäki) (KRA)
*''Vähän se [[jänis]] toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa.'' (Heinola) (KRA)
*''Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu.'' (Kärkölä) (KRA)
*''Vähät miehen mustuuesta, kun on muuten mieltä pääsä.'' (Rovaniemi) (KRA)
 
==Y==
*''Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki.'' (Halikko) (KRA)
*''Yhdestä tuhat aletaan.'' (Turtola) (KRA)
*''Yhen naulan päälle ovat lyömässä kaikki.'' (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
*''Yhen [[talo]]n [[koira]] ellää, kahen kuolee.'' (Rovaniemi) (KRA)
*''Yhtenä [[mies]] eläessään, kahtena kuollessaan.'' (Jurva) (KRA)
*''Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö.'' (Pielavesi) (KRA)
*''Yhtä [[vesi]] [[vene]]en molemmin puolin.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Yhtäännepäin yhen jälet.'' (Alajärvi) (KRA)
*''Yhtööstä uskovaasten [[tavara]].'' (Laihia) (KRA)
*''Yhyreksää laija [[hullu]]ja ja mökkihöpöröt päälle.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi.'' (Seinäjoki) (KRA)
*''Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Yks [[hullu]] kysyy enempi kuin yhdeksän [[viisas]]ta jaksaa vastata.'' (Oulu) (KRA)
*''Yks [[paha]] [[sana]] voittaa yheksän [[hyvä]]ä.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Yks [[suu]] kullai.'' (Lemi) (KRA)
*''Yks tekköö, yheksän kantaa.'' (Terijoki) (KRA)
*''Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Yks älli [[ämmä]]n [[pää]]ssä.'' (Siuntio) (KRA)
*''Yksi ei voita, eikä joukko sauta.'' (Isojoki) (KRA)
*''Yksi [[kuolema]] [[Herra]]lle [[velka]]a, kuoli koska kuoli.'' (Ylihärmä) (KRA)
*''Yksi [[mies]] ei [[sota]]a tee.'' (Oulu) (KRA)
*''Yksi viimmeksi jää.'' (Kestilä) (KRA)
*''Yksinääst ei auta [[Jumala]]kaan.'' (Isokyrö) (KRA)
*''Ylenanti [[synti]]ä on.'' (Suistamo) (KRA)
*''Ylensyönyttä rööhtäättää.'' (Iisalmi) (KRA)
*''Ylpeelle [[lehmä]]lle ei Luoja sarvia kasvata.'' ([[Ähtäri]]) (KRA)
*''[[Ylpeys]] ei maksa mittää.'' (Pelkosenniemi) (KRA)
*''Ylpeys suurenki kukistaa.'' (Lokalahti) (KRA)
*''Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee.'' (Hartola) (KRA)
*''Ylpeä kum [[Pori]]n kerjäläi.'' ([[Hollola]]) (PLK)
*''Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin [[korva]]an.'' (Tohmajärvi) (KRA)
*''Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle.'' (Viipurin pit.) (KRA)
*''Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa.'' (Kittilä) (KRA)
*''Ylöpeös käöp lankeemukse eillä.'' (Kiuruvesi) (KRA)
*''Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois!'' (Kurikka) (KRA)
*''Ymmärrys hoi, [[äly]] elä jätä!'' (Leppävirta) (KRA)
*''Yrittäneen piätä ei leikata.'' (Nurmes) (KRA)
*''Yrittänyttä ei laiteta.'' (Pihtipudas) (KRA)
*''Yrittää [[harakka]]kin vastatuulta.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Yrittää täytyy, ei muuten käy [[akka]] silkis ja lapset kansakouluu.'' (Piikkiö) (KRA)
*''Yritys miestä maksaa.'' (Anjala) (KRA)
*''[[Yskä]] antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee.'' (Kangasniemi) (KRA)
*''Yskä joka tauvin tarakka.'' (Rautu) (KRA)
*''Yskä lähtöö rykimällä.'' (Savonlinna) (KRA)
*''Yskä on yksinäisessä.'' (Tuupovaara) (KRA)
*''Yskä [[vanha]]n elättää.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Yskässä on [[hyvä]] rykiä.'' (Viitasaari) (KRA)
*''Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt.'' (Härmä) (KRA)
*''Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''[[Ystävä]] sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle.'' (Kemi) (KRA)
*''Ystävä ystävän pettää, [[viha]][[mies]] ei milloinkaan.'' (Punkaharju) (KRA)
*''Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas.'' (Halikko) (KRA)
*''[[Yö]]ll on kaik sijat mustii.'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
 
==Ä==
*''[[Ähtäri]]läinen mennee [[sauna]]an ja pannee vihan [[liha]]n välliin.'' (Ähtäri) (KVL)
*''Äkkii se käy ko [[mummo]] haudataa, ko o jo valmiiks kuollu.'' ([[Pori]]) (KRA)
*''Älkää nauraa vierasta kauraa, katsokaa poikaparat omat sarat!'' (Inkeri, Tyrö) (KRA)
*''Ällä ennen hyppä cuin [[oja]] tule.'' (WST)
*''Ällä ennen lennä cuins siivet saat.'' (WST)
*''Ällä ennen nuole cuin tipahta.'' (WST)
*''Ällä kerjäjän powen muruja etsi.'' (WST)
*''Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele.'' (WST)
*''[[Äly]] hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä!'' (Nivala) (KRA)
*''Äly soon, jolla asuthan.'' (Laihia) (KRA)
*''Älä [[alku]]a kiitä, ennen kuin lopun näet.'' (Pori) (KRA)
*''Älä [[hätä]]ile koskessa, on [[vanha]]n Lapin [[sääntö]].'' (Enontekiö) (KRA)
*''Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö [[paska]]läjähän. (Ilmajoki) (KRA)
*''Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks.'' (Orimattila) (KRA)
*''Älä kaiva koiralle vanhaa hautaa.'' (Kovimäki) (HoVe)
*''Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina!'' (Loimaa) (KRA)
*''Älä luule [[lukkari]], että papiks pääset.'' ([[Tampere]]) (KRA)
*''Älä luule lukkari, että [[pappi]] laulaa.'' (Savitaipale) (KRA)
*''Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa.'' (Siikainen) (KRA)
*''Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen.'' (Iitti) (KRA)
*''Älä men Turkku, siel panna [[puukko]] kurkku.'' (Rauma) (KRA)
*''Älä moiti toisen [[morsian]]ta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset.'' (Lappajärvi) (KRA)
*''Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo [[pää]].'' (Kurikka) (KRA)
*''Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee!'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''Älä nualase, ennenkun tipahtaa!'' (Jokioinen) (KRA)
*''Älä nuale ennenkö nokahtaa!'' (Ylistaro) (KRA)
*''Älä sure [[Naantali]]n köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on.'' (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
*''Älä [[usko]] [[ystävä]]äsi, ennenkuin hädässä koettelet.'' (Maaria) (KRA)
*''Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee.'' (Veteli) (KRA)
*''Äläs lählel Lahlel likka, sano [[Hollola]]m poika.'' (PLK)
*''Ämmällinen [[renki]] ja poijillinen [[kissa]] on kumpikin suuriruokasia.'' (Viljakkala) (KRA)
*''Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja [[leski]][[morsian]] ovat yhdenarvoiset.'' (Lavia) (KRA)
*''[[Ämmä]]n [[järki]] ja kutun voi.'' (Säkylä) (KRA)
*''Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny.'' (Suoniemi) (KRA)
*''Ämmät kyllä [[olut]]ta juowat / cuin naudat wettä.'' (WST)
*''Ämmät on kaikki äiteehinsä.'' (Teuva) (KRA)
*''Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä.'' (Ilmajoki) (KRA)
*''Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa.'' (Ilomantsi) (KRA)
*''Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny [[paha]]a, ni ne meinaa kumminki tehrä.'' (Espoo) (KRA)
*''Ämmää ja kissaa pitää potkaista.'' (Lapväärti) (KRA)
*''Äree äijä, porraava [[lapsi]], vuotava pata ja märät [[puu]]t, ne kaikki kouvaa.'' (Messukylä) (KRA)
*''Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan.'' (Längelmäki) (KRA)
*''Ärisövässä [[koira]]ssa ei ou purijoo.'' (Nurmes) (KRA)
*''Ärree kun kerijäläinen pakkasella.'' ([[Ähtäri]]) (KVL)
*''[[Äyri]] ämmällä [[raha]]a eikä senkään tilaa.'' (Loppi) (KRA)
*''Äyrissä saan [[alku]], pennissä iso [[perintö]].'' (Kuopion pit.) (KRA)
*''Äyrissä tuhannen [[alku]].'' (Naantali) (KRA)
*''Äänelläs [[lintu]]ki laulaa.'' (Yläne) (KRA)
*''Äänettä [[hullu]]kin [[viisas]].'' ([[Pori]]) (KRA)
*''[[Ääni]] ei pelota, [[voima]]a sitä olla pitää.'' (Haapavesi) (KRA)
*''Ääntä siin on, johona asutahan.'' (Kauhajoki) (KRA)
 
==Ö==
*''Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo.'' (Sotkamo) (KRA)
 
== Väinämöisen kiellot ==
 
[[w:väinämöisen kiellot|Väinämöisen kiellot]] olivat kansanperinteellisiä [[moraali]][[sääntö]]jä, joiden auktoriteetti oli arvostetuin myyttinen sankari, tietäjä ja jopa jumalolento [[w:Väinämöinen|Väinämöinen]]. Joitakin kieltoja voitiin esittää paitsi myyttisten kertomusten opetuksina, myös lyhyinä [[sananlasku]]ina:
*''(Kielsi vanha Väinämöinen, epäsi suvannon sulho kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta;) Kylmän [[kulta]] kuumottavi, vilun huohtavi hopea.''
*''(Siinä kielti Väinämöinen, epäsi suvantolainen [[vanha]]n nuorta noutamasta, kaunista käkeämästä;) Kaikkiansa se katuvi, joka nuorta naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä. ''Vaihtoehtoisesti:'' Katumoiksi [[nainen]] kaunis Kainun miehen kainalossa, Huoleksi [[hyvä]] heponen, Huonon miehen seimen päässä.''
*''Älä tee syytä syyttömälle tai [[vika]]a viattomalle.''
 
== Lähteet ==
*(KRA = 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768)
*(KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X)
*(MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja. Koonnut Antti Seppä. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0)
*(PLK = Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983)
*(WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987, näköispainos Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemasta sananlaskukokoelmasta)
 
[[Luokka:Sananlaskut]]
[[Luokka:Valtiot]]
[[Luokka:Luettelot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja”