Risto hot sir
Liittyi 10. syyskuuta 2016
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
A |
||
Rivi 1:
'''Risto hot sir''', 94 000 muokkausta (Wikisitaateissa 28 000, fi-Wikipediassa 2200, en-Wikiquotessa 38 000, en-Wikipediassa 5100, Wikiaineistossa 200, et-Wikiquotessa 8700, et-Wikipediassa 500, la-Wikiquotessa 200, de-Wikipediassa 100, de-Wikiquotessa 600, sv-Wikiquotessa 1100, sv-Wikipediassa 200, az-Wikiquotessa 100, bs-Wikiquotessa 100, da-Wikiquotessa 100, el-Wikiquotessa 100, eo-Wikiquotessa 100, es-Wikiquotessa 100, it-Wikiquotessa 200, li-Wikiquotessa 100, pl-Wikiquotessa 100, Simple English -Wikipediassa 100, ru-Wikiquotessa 100, tr-Wikiquotesssa 100). Kielitaito: suomi, englanti, ruotsi ja saksa. Lisäksi käyttäjänimellä Sipe-Mika 500 muokkausta.
SUOMENKIELISIÄ SANANLASKUJA
==A==
A kun Iisakin kirkon ja Riepästin kirkon torni ovat samassa linjassa, ni sillon on reisu Nevan viehkoin selvä, neuvo Pajupöksy seilaamaan Pietariin. (Säkkijärvi) (MSA)
Aallot kun puukonpäitä ja maita ei näy kun rannolta. (Säräisniemi) (SPS)
Aamen alkunsa antakoo, tynnyri tappinsa kantakoo. (Askola) (KRA)
Aamen on aina virren päässä. (Säkkijärvi) (MSA)
Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KRA)
Aamu o iltta viissaamp. (Uskela) (KRA)
Aamu on aina iltaa viisaamp. (Säkkijärvi) (MSA)
Aamulehtee vaillep porvareita, sanottiin ku Kauniaistel läänin tolpparit ittenäisty. (Suoniemi) (SSP)
Aamulla ei ollu mitään, pualipäivis ei ollu sitäkään ja illalla vanahaa lämmitettyä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Aamulla mänetettyä tuntia saap tavotella koko päivän. (Säkkijärvi) (MSA)
Aamulla ruskaa, niin illalla tuiskaa. (Uusikaupunki) (KRA)
Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)
Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)
Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)
Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
Aamun virkku, ehtoon torkku, se tapa talon pystös pittää, aitan salvot viljaisina. (Nakkila) (KRA)
Aamun virkku, illan torkku se talon pittää. (Koivisto) (KOH)
Aamunälkä pahhii, päiväl senko lissäilöö. (Lappee) (KRA)
Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA)
Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)
Aamurusko ja piian paksu ne ei mää mainiotta. (Kivennapa) (KRA)
Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)
Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA)
Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)
Aamurusko selvä päivä, iltarusko pilvipäivä. (Säkkijärvi) (MSA)
Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)
Aamust on päivää jatkettava. (Kivennapa) (KRA)
Aamusta asiat on pantava kuntoon, ehtoolla mennääm maate. (Suoniemi) (SSP)
Aamusta nouseen oppiminen on. (Suoniemi) (SSP)
Aamusta päivä kompermannin. (Suoniemi) (SSP)
Aamusta päivä pisin. (Loppi) (HMK)
Aamusta töihin, ehtoosta maate! (Suoniemi) (SSP)
Aamustaha päivää jatketaa. (Säkkijärvi) (MSA)
Aaseista aasit tykkää. (Suoniemi) (SSP)
Aast last lukema, pääst pino latoma. (Uskela) (KRA)
Aatelisill om musta persläpi. (Hollola) (PLK)
Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
Aatonaattoon joulut loppuut. (Säkkijärvi) (MSA)
Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA)
Aatto joulusta paras, iltapuol laskijaisesta. (Säkkijärvi) (MSA)
Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA)
Aattoonsa joulu loppuu, sanotaan. (Heinjoki) (KRA)
Aattost juhlat korkjema. (Halikko) (KRA)
Aejakseen orja aetoo pannoo. (Kuopio) (KRA)
Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)
Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)
Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)
Aeka soon kun näytteä. (Sysmä) (KRA)
Aena se on höyhen lentävän noukassa. (Pielavesi) (KRA)
Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)
Ah, sitä armasta aikoo, ku ihmistä riijattii. (Joroinen) (HMK)
Aha! sano Asikkalan akka, kun vasikka pillua nuolas. (Lehtimäki) (KHM)
Ahashenkine ai rykkii, pahasilmäne o ai sokkee. (Uusikirkko) (KRA)
Ahdasta niin kuin maailmaan tullessa. (Viljakkala) (HMK)
Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)
Ahhas, sano Asikkalan akka ku hautaal laskettii. (Hollola) (PLK)
Ahistaa kun kiärmettä pystyyn. (Sotkamo) (SPS)
Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA)
Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)
Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA)
Ahkera mies tuop tuulel, saap satteel. (Koivisto) (KRA)
Ahkera tyä kaikki voittaa. (Suoniemi) (SSP)
Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)
Ahkeraa leimettä että napa märkänä! (Suoniemi) (SSP)
Ahkeralla aivinoita, laiskalla paskaa. (Suoniemi) (SSP)
Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)
Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)
Ahkeram pualella Jumala. (Suoniemi) (SSP)
Ahkerua tyä pelkiä, ei väkeviä. (Rautu) (KRA)
Ahkerus työn tekke, ei jouko suurus. (Uskela) (KRA)
Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA)
Ahkeruus työn tekköö, ajatos ajan vettää. (Metsäpirtti) (KRA)
Ahmahaa yksinää kaikki syöp. (Savonlinna) (KRA)
Ahmahan lientä lakkii, ei luule lihasta täytyvään. (Rantasalmi) (KRA)
Ahnaat miehet saa vitun jälessä vaikka ritaan niin kuin suden kissalla. (Vesanto) (KRA)
Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA)
Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA)
Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA)
Ahneek kasaa, kualema tasaa. (Suoniemi) (SSP)
Ahneell om paskanel loppu. (Suoniemi) (SSP)
Ahneell on ahneek kakarat. (Suoniemi) (SSP)
Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA)
Ahnet toisen ahneurenkin huamaa. (Suoniemi) (SSP)
Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA)
Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA)
Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA)
Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA)
Ahneus pettää viisaanki, kateus kunnian hakijan. (Suoniemi) (SSP)
Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA)
Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA)
Ahrasta ku Siurom massatehtaam paskahuusisa. (Suoniemi) (SSP)
Ahtaalla kun Manninen oven välissä. (Juankoski) (HMK)
Ahtaimpaan se surmai ajaksen. (Tuusniemi) (KRA)
Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA)
Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA)
Ahven kulun alottaa, ahven kulun lopettaa. (Anjala) (KRA)
Ahven suavassa kalassa, kiiski pois kiitävässä. (Rääkkylä) (KRA)
Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA)
Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA)
Ahvenan muan kautta taivaaseen, sano tukkipoika kun koskessa tukilta putosi. (Heinävesi) (KHM)
Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA)
Ahvenen pää on rasvaisempi kun köyhän miehen aitta. (Kestilä) (HMK)
Ahvenessa talaven merkki. (Valtimo) (KRA)
Ahventa kallaa, sano Nurmisen Tommi. (Kallola-Paakkala) (MSA)
Ai paraskia, sano Vilajoon piika. (Säkkijärvi) (MSA)
Ai sun hitto, sano Kilkki-Mikko. (Säkkijärvi) (MSA)
Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA)
Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA)
Aik o ruvet ja aik o lakat. (Pyhäranta) (KRA)
Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki) (KRA)
Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. (KHM)
Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA)
Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA)
Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA)
Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA)
Aika kalvaa. (Suoniemi) (SSP)
Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA)
Aika ku tehrään, aika ku vetelehritään. (Suoniemi) (SSP)
Aika kyytijä hiljallee. (Joroinen) (HMK)
Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA)
Aika muuttuu moneks, ihminen ajan mukanna, sano Kosen Martin Anna. (Säkkijärvi) (MSA)
Aika männöö arvellessa, päivät piätä kiännellessä. (Leppävirta) (HMK)
Aika on menny ku suksilla vaa. (Soini) (EPP)
Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA)
Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA) – Aeg maksab raha. (EVS)
Aika otus ku entisem pojaam morsian. (Suoniemi) (SSP)
Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst. (Hollola) (PLK)
Aika tappaa rikkaan niinko köyhänki. (Suoniemi) (SSP)
Aika tavaran kaupittoo – sanoo Pössä-Kaisa. (Nurmo) (EPP)
Aika tavaran nauttii. (Mäntyharju) (KRA)
Aika tulee, että rasikin palaa. (Laukaa) (KRA)
Aika tulee, jolloin risu palaa. (Kitee) (HMK)
Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (SPS)
Aikaa enin maailmassa. (Säkkijärvi) (MSA)
Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA)
Aikaa kun Pelamahan sioolla, jotta viälä vähä jääkin. (Ylistaro) (EPP)
Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA)
Aikaa on ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (HMK)
Aikaa on kyl, ja Säkkijärven mies toista seilaa, sano virolahtelainen. (Säkkijärvi) (MSA)
Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara) (KRA)
Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA)
Aikainen vieras menee pian pois. (Jaala) (KRA)
Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA)
Aikanaan karjaan, hiljan kirkkoon. (Pori) (KRA)
Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä) (KRA)
Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA)
Aikanansa asiat on ajettava. (Suoniemi) (SSP)
Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA)
Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori) (KRA)
Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi) (KRA)
Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia) (KRA)
Aikanen vieras ei kestä kauvvaa. (Hyppälä) (MSA)
Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA)
Aikansas sekiv viä ku nai. (Suoniemi) (SSP)
Aikansa aitaa – pyhäks uutta paitaa. (Suoniemi) (SSP)
Aikansa hyvin, vaikka päivää vähemmän. (Saarijärvi) (KRA)
Aikansa kutaki – sanoo pässi kun päätä leikattihin. (Ilmajoki) (EPP)
Aikansa kutakin, vaan ei ikäänsä. (Pori) (HMK)
Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA)
Aikansa ottaa ku housup paikkaa. (Suoniemi) (SSP)
Aikansa se ottaa, ku nurmolaanen rahansa räknää, räknää sitte koska hyvänsä. (Nurmo) (EPP)
Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (SPS)
Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA)
Aikasee riihel, myöhäsee kirkkoo, nii piaa pois pääsee. (Orimattila) (KRA)
Aikasi aleetaan, äkkiä jätetään. (Suoniemi) (SSP)
Aikasta ei jätetä. (Kivennapa) (KRA)
Aikka kual, ko ittiäs lait. (Laitila) (KRA)
Aikoin se paha paskalle mennee. (Ylikiiminki) (KRA)
Aikonansak ku lääniläiset Siuron torille. (Suoniemi) (SSP)
Aikonansam maatej ja aikonansa ylös, se ov visum peli sillai. (Suoniemi) (SSP)
Aikoo kala anoo, liha tulta kiirehtää. (Nurmes) (KRA)
Aimo talosta naijaa vaikka pesinpytyt. (Ähtäri) (KRA)
Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA)
Ain köyhäl onni o, jossei hyvä ni huano. (Harjavalta) (HMK)
Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea) (KRA)
Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA)
Ain on veri vettä sakiampi. (Reisjärvi) (KRA)
Ain tulee ko pyllistää. (Ylöjärvi) (HMK)
Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA)
Aina ahnem mutkan keksii, ku papumaallep polkua tekee. (Suoniemi) (SSP)
Aina alemma kun alajärveisten housut. (Evijärvi) (KHM)
Aina arka rakki haukkuu räkyttää. (Suoniemi) (SSP)
Aina elämäsä einel liikettä on. (Suoniemi) (SSP)
Aina hullu höröttää, vaikke olsin naurun aihettakan. (Suoniemi) (SSP)
Aina hulttiomen housut on hajaalla. (Suoniemi) (SSP)
Aina hulttiomen siämevvilja mailmalla on. (Suoniemi) (SSP)
Aina hyvä eessä pakenee. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
Aina kala vedessä, ehkei aina apajalla. (Luhanka) (KRA)
Aina kerkiää hyvä emäntä viaraalles suupalav varata. (Suoniemi) (SSP)
Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää) (KRA)
Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA)
Aina laakumis, ku Keturin parireet – sanoo Nirva. (Kauhajoki) (EPP)
Aina laihialaanen on plootua paree kun jurvalaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Aina laiska on itteensä ylistämäsä. (Suoniemi) (SSP)
Aina laiskalla kiiru on. (Suoniemi) (SSP)
Aina laiskalla kylmä on. (Suoniemi) (SSP)
Aina laiskan kello jätättää. (Suoniemi) (SSP)
Aina laiskan ämmän on tähkä pillusa. (Suoniemi) (SSP)
Aina laiskav voittaa, ku yrittää. (Suoniemi) (SSP)
Aina lääkärin tyä hyvin onnistuu, vaikka potilas kualeeki. (Suoniemi) (SSP)
Aina matkas, kun perikunnan lekkeri. (Lapua) (EPP)
Aina meill’ on voita vellihi pantu, vaikkei oosi ollukkaa. (Jurva) (EPP)
Aina meillon voita vellihin pantu. Jos ei oo ittellä ollu, siton laihnattu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Aina miniä ol loukkaaseem menosa. (Suoniemi) (SSP)
Aina miniällel liikaa laitetaan. (Suoniemi) (SSP)
Aina miniän saappaat ovensuunurkasa vartoovat. (Suoniemi) (SSP)
Aina minä olen kaivon kiertänyt ja valkean välttänyt. (Lappajärvi) (HMK)
Aina mullon sev verran rahaa, ettei tarvihte piijalle päivää sanoa. (Vimpeli) (EPP)
Aina mun tavarani sun tavaras ympäri ulettuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Aina naijia nauretaan. (Soanlahti) (KRA)
Aina ne ahvenet isoja oj joita ei kotios saatu. (Suoniemi) (SSP)
Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA)
Aina rukkiilla suapi ohrija vaihtoo. (Sotkamo) (SPS)
Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA)
Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA)
Aina se juoksevan jalkaa sänki pistää. (Muonio) (KRA)
Aina se on ukonilma kovempi kuin akanilma. (KHM)
Aina se painaa, joka putuaa. (Lehtimäki) (KRA)
Aina se tuo miesväki jottaa rottuuttaa, sano akka ku ukko orret pirtistä kahvepuuksi sahasi. (Paltamo) (SPS)
Aina se veri vetää. (Laihia) (KRA)
Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku) (KRA)
Aina sitä löytää konnei käret plakkarisa kulje. (Tyrvää) (IKA)
Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna) (KRA)
Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki) (KRA)
Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA)
Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus) (KRA)
Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA)
Aina tukos ku Jaakoon tervahauta. (Kuortane) (EPP)
Aina urakassa puolen voittaa. (Ähtäri) (KRA)
Aina uutta, harvoin hyvää. (Pori) (HMK)
Aina vaan ja väliajat kanssa. (Porin seutu) (HMK)
Aina vaan pykää, kun sika juaksuansa. (Seinäjoki) (EPP)
Aina vaimo ihtesä elättää kun se on terve, ja kun se on sairas niin ei se paljon syäkkään. (Lohtaja) (HMK)
Ainaha rikka on lentävän nokassa. (Lappee) (KRA)
Ainahan ihmistä onnistaa - jos ei hyvin niin huonosti. (KHM)
Ainahan köyhällä lykky on, jos ei hyvä niin huono. (Säkkijärvi) (MSA)
Ainahan meirän hyvin käy, sanoo Someron poika, kun lasikuorma kaatuu. (Alavus) (KHM)
Ainahan näistä paikoin ennättää. (Leppävirta) (HMK)
Ainahan se on laiska aikeissa. (Joensuu) (HMK)
Ainahan sen toisesta vijan näkköö, vua ei omasta itestään. (Liperi) (KRA)
Ainahan sitä pitävältä pirskahtaa. (Paavola) (SPS)
Ainapa sitä pääsee pahasta, kun on päässyt mahasta. (Pielisjärvi) (HMK)
Ainasta jottaa soapi ku ahneesti käläkäjästää, sano Löttä-Matti ku tuli meton soitimesta. (Paltamo) (SPS)
Ainasta reissussa russautuu. (Paltamo) (SPS)
Ainet se komteeraa, jos hut maistuu. (Kiukainen) (KRA)
Ainoollas kööh koreile. (Uskela) (KRA)
Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA)
Ainoostansaj jokahinen kiip pitää sen kuv voi. (Suoniemi) (SSP)
Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA)
Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA)
Aivan niin, sano tohtori. (Merikarvia) (HMK)
Aivan, sanoi karvialainen. (Pori) (HMK)
Aja ova muuttuva, sanos pormestar kun pränvahtiks jourus. (Uusikaupunki) (KHM)
Ajaa hiisi hyvälläkin, kun selkään pääsee. (Pohjois-Savo) (HMK)
Ajaa ku hollolaim markkinoil. (Hollola) (PLK)
Ajaa ku päätön kana. (Suoniemi) (SSP)
Ajaa niin, notta köyhät pyörtänöölle pyörtyy. (Jalasjärvi) (EPP)
Ajaakseen lampuarin isäntä aitaa tekee. (Vanaja) (KRA)
Ajaan kulu, aineen haasku. (Suoniemi) (SSP)
Ajakseen orja aitaa pannoo. (Säkkijärvi) (MSA)
Ajaksensa renki aidan panee, päiväksensä päiväläinen. (Nurmo) (KRA)
Ajall aikoo, vitsal hepoo. (Kiihtelysvaara) (KRA)
Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA)
Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA)
Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA)
Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA)
Ajastaanhan tiine poekii. (Kangasniemi) (KRA)
Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava) (KRA)
Ajastaika aitanakin, vuosi aidan vitsanakin. (Pori) (KRA)
Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles. (Hollola) (PLK)
Ajat männöö aatellessa, päivät päätä raapissa. (Säkkijärvi) (MSA)
Ajat viellä veljes pojan vasikalla! (Ylämaa) (MSA)
Ajatellen aevastella ja pitäjällen piereksijä. (Sotkamo) (SPS)
Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA)
Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA)
Ajattelu ajaat viä. (Suoniemi) (SSP)
Ajatukset aijat vievät, pidätykset pitkät päivät. (Parkano) (KRA)
Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA)
Ajatuksillansa saa friiata vaikka rysthollin herroja. (Isokyrö) (KRA)
Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA)
Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA)
Ajethan niin notta köyhään varjot kumartuu. (Ylihärmä) (EPP)
Ajettua tiätä on hyvä ajaa, aljettua piika hyvä hemputtaa. (Turku) (KRA)
Ajjaa kun Porvoon herrat. (Suomussalmi) (SPS)
Ajjaa kun rättipoika Kallavettä. (Sotkamo) (SPS)
Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA)
Ajjaallansa tyänteko, hetkellänsä ilonpito. (Tyrvää) (IKA)
Aka osarahat ei piisaa ko tuomaapäiväst jouluu. (Joutseno) (KRA)
Aka tuvas on leppäset kurkiaiset. (Kivennapa) (KRA)
Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA)
Akalle kahdesti, miehelle kerran. (Koski Hl.) (KRA)
Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA)
Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA)
Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (SPS)
Akan tukka tulleen, miehen tukka tuuleen. (Tuusniemi) (KRA)
Akanotto tullee kun yö päälle. (Ähtäri) (KVL)
Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (SPS)
Akasansa huanonkim miähen turva on. (Suoniemi) (SSP)
Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA)
Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA)
Akata ei aikaan tule, emännätä ensinkään. (Parikkala) (KRA)
Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA)
Akato mies o ku hännätö lehmä. (Kanneljärvi) (HMK)
Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA)
Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA)
Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA)
Akka ajaa – rinnus auki. (Kuusamo) (SPS)
Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA)
Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA)
Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (SPS)
Akka hakkaa ja lopun murtaa. (Lapua) (KRA)
Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA)
Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA)
Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
Akka käypi jäniksen imetyksessä. (Eno) (HMK)
Akka Laihialta ja piika Kauhavalta, niin on lämmintä molemmin pualin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA)
Akka miehetön kuin veräjä pieletön. (Iisalmi) (KRA)
Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA)
Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA)
Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA)
Akka niittää, lukkarit laulaa. (Veteli) (KRA)
Akka o hyvä aikonaav vaikka toruu toisinaa. (Hollola) (PLK)
Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KVL)
Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA)
Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA)
Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA)
Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA)
Akka se on, joka väliltä pyärtää. (Nurmo) (EPP)
Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA)
Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
Akka väliltä palaa. (Virrat) (KRA)
Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä. (Ähtäri) (KVL)
Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA)
Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA)
Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA)
Akkaselle puhemiehelle hurstilakki. (Hailuoto) (KRA)
Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA)
Akkavalta vettä inuu, ukkovalta kyäkkiklapuja. (Suoniemi) (SSP)
Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA)
Akkoi kylöpyy ja ahvenii kuttuu kerkijää laiskakii mies. (Kerimäki) (KRA)
Akkoja kun Vakka Matin kasakoota. (Ylihärmä) (EPP)
Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA)
Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA)
Akkoo ehtii, akan helema hampaissa. (Korpiselkä) (KRA)
Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA)
Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA)
Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA)
Akoilla on mieli kaulassa. (Muhos) (KRA)
Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA)
Alakuperäänen tarkootus ei ollu sellaanen, sanoo Lunkreeni, ku turpiini vatapäivähän pyörii. (Kauhajoki) (EPP)
Alamaasta akkaa, Hämehestä hevosta. (Keuruu) (KRA)
Alamäkee vesi menee. (Suoniemi) (SSP)
Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA)
Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA)
Alastaipaleella assuu villi ja sivistymätön kansa, sano Matti. (Ähtäri) (KVL)
Alasti immeine syntyy, vua ei oo niin huonoo kuolijoo, ettei likasta paetoo jiä. (Enonkoski) (KRA)
Alavuden kirkonkellot soivat: "Kuka köyhän nai? Kuka köyhän nai?" Töysän kellot vastaavat: "Toinen köyhä toisen köyhän. Toinen köyhä toisen köyhän". (Alavus) (KHM)
Alha päin vesi koskessa menee. (Jurva) (KRA)
Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA)
Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA)
Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
Alku asian koristelee. (Suoniemi) (SSP)
Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA)
Alku kivestää. (Suoniemi) (SSP)
Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA)
Alku tappaa. (Tammela) (KRA)
Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA)
Alku vähäsä, paljosa loppu. (Suoniemi) (SSP)
Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA)
Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA)
Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA)
Alkuun karehtii ja lopuks varaastaa. (Suoniemi) (SSP)
Allaa vieras kahteloo mutt yllää ajattelloo. (Karttula) (KRA)
Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA)
Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA)
Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA)
Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA)
Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA)
Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA)
Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA)
Alust asepuu väärä. (Raisio) (KRA)
Aluusa kaikki koreita. (Suoniemi) (SSP)
Aluusa se selväks on saatava, kumpi housup pitää. (Suoniemi) (SSP)
Aluusa virrenkil lähtö. (Suoniemi) (SSP)
Aluust sen näkee, mist kalupuu kasvaa. (Loppi) (KRA)
Aluusta kaikki on aljettava, jos meinaa lopunkin nährä. (Suoniemi) (SSP)
Alvariinsa häijy ämmä äijäänsän nälvii. (Suoniemi) (SSP)
Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA)
Alvusa elkee ja makee, perästä karvas ja sakee. (Suoniemi) (SSP)
Alvusa piika hyvä om mutta lopusa niin saatanam paha. (Suoniemi) (SSP)
Amen ja pammaos, kuiva keppi ja rammaos. (Kuusamo) (SPS)
Amen joka virren päässä, tikku makkaran nenässä. (Eno) (KRA)
”Ameriikan käynyt flikka on kun markkinoolla kuljetetut lihat”, sanoo Mäkisen Emma flikasta, jok’ ei sielä miestä saanu. (Nurmo) (EPP)
Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA)
Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA)
An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti) (KRA)
An rutaa, sano Ojala kun oksens. (Säkkijärvi) (MSA)
Ankiat on olot anoppilassa, kivinen polku appilassa. (Säkkijärvi) (MSA)
Anna anteeks erehtyneelle, kerrav väärin tehneelle! (Suoniemi) (SSP)
Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA)
Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa. (Hollola) (PLK)
Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA)
Anna jouluks leipoo. (Suoniemi) (SSP)
Anna Jumala ajan männä, toisen tulla, ijän kultaisen kulua. (Kontiolahti) (KRA)
Anna Jumala sova kuuluu, mutt älä anna näkkyy. (Joutseno) (KRA)
Anna Jumala ylpeyttä, ni lankeemus seurajaa itsestään. (Kivennapa) (KRA)
Anna kyrpäsi kylään, soho ite sormellasi! (Puolanka) (KRA)
Anna kättä kummille, sano Matti sialle. (Nastola) (HMK)
Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku) (KRA)
Anna Luoja sille mieltä, kel ei o entistä. (Kanneljärvi) (HMK)
Anna mulle se, ota ite toine! (Joroinen) (HMK)
Anna pahalle paljo valtaa ja vähä kunniaa! (Hattula) (KRA)
Anna pahalle sormes, viep koko käin. (Pälkjärvi) (KRA)
Anna papalle suukko, ei pappa pure. (Joroinen) (HMK)
Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA)
Anna pilli hullulle, se puhaltaa sen rikki. (Iitti ja Jaala) (HMK)
Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari) (KRA)
Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA)
Anna tulta tahi poltan silimäs! (Leppävirta) (HMK)
Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi) (KRA)
Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA)
Annetaan öljyn pallaa että köyhyys katuaa, sano Kulakka-Kalle. (Oulu) (SPS)
Annettiinko oikee sokerin kans? (Joroinen) (HMK)
Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA)
Ano pahalta, ei anna, ota itse, ei kiellä. (Pieksämäki) (KRA)
Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA)
Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA)
Anoppi talosa pirtim pesi, vaikke kotonakan ollu. (Suoniemi) (SSP)
Anovallej Jumalaki antaa. (Suoniemi) (SSP)
Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA)
Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA)
Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA)
Antaa asiansam mailmalle, paskannettuna sen takasis saa. (Suoniemi) (SSP)
Antaa hyvä vähästään, paha ei anna paljostansakaan. (Hämeenlinna) (KRA)
Antaa Jumala antavalle, antava tasan panee. (Huittinen) (KRA)
Antaa kun maalima antaa eikä niin kun köyhä isä pojalleen. (Ähtäri) (KVL)
Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA)
Antaa mennä että kolajaa – sanoo Tälläri kun ylisängystä putos. (Alavus) (EPP)
Antaa ny tuulella – sanoo Pränä-Matti kun isä selekähän antoo. (Jurva) (EPP)
Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny. (Ähtäri) (KVL)
Antaa rikkaan rasvan pallaa. (Säkkijärvi) (MSA)
Antaa sataa, pirethän laihialaasten tapaa, panhan pata päähän ja menhän pöyrän ala. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
Antaa satteen sattaa, pannaan papuja pattaan ja piretään Tyrvään tappaa: syärään mitä maittaa ja pannaan loput aittaan. (Tyrvää) (IKA)
Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. (Helsingin pit.) (KRA)
Antaahan yskä rykiä mut ei paskatauti pierrä. (Säkkijärvi) (MSA)
Antaappa olla akan yötä järvessä, eikö tuo opi uimaan. (Rautalampi) (HMK)
Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA)
Antakoo Jumala antamista, kahen käen kantamista. (Kangasniemi) (KRA)
Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi) (MSA)
Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis. (Hollola) (PLK)
Anteliasta siunataan. (Suoniemi) (SSP)
Antero avvaimet käässä, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA)
Anterus aisoilla aijjaa, Simo siltoja tekköö, Martti maita vahvistaa. (Säkkijärvi) (MSA)
Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA)
Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA)
Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA)
Anto ja otti ku Pitsi-Eliina pitsejänsä. (Suoniemi) (SSP)
Anto mennä, onpa muita. (Posio) (SPS)
Antohan Orslahen mieskiin oravan hingahtaa ennenkun ampu. (Ristsatama) (MSA)
Antti, Antti, kalusas on kantti! (Suoniemi) (SSP)
Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA)
Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA)
Antti avvain käässä pannoo maltaita likkoon, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA)
Antti pyhien alku. (Juva) (KRA)
Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA)
Aoma tulloo antajaasa, pieles peällä olijaasa. (Maaninka) (KRA)
Aota Jumala Junkkosella kato Kalliokoskella, itse mie virrat lasken, sano venäläenen. (Ristijärvi) (SPS)
Apu aikonansa, tavat tarvitesa. (Suoniemi) (SSP)
Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA)
Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA)
Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA)
Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA)
Apu paras aikonansa. (Suoniemi) (SSP)
Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA)
Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA)
Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA)
Apuna se on kuin lapsettii hässii. (Karttula) (KRA)
Arat tyättömän käret, rakko laiskan kämmenes. (Yläne) (KRA)
Arat työttömän kädet, rupi laiskan persehessä. (Huittinen) (KRA)
Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA)
Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA)
Arka lyöty ja hellä purtu. (Hattula) (KRA)
Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK)
Arka miäs ei mek kauakkiin, kunne kutsutuks kelpaa. (Suoniemi) (SSP)
Arka nahkaseen säilyttää. (Säkkijärvi) (MSA)
Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA)
Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA)
Arka päähää akkiloip. (Terijoki) (KRA)
Arkahan niitä säikähtää, viittä kuutta hallavuotta, seitentä veskessee. (Pieksämäki) (KRA)
Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA)
Arkku ruumiim mukaan. (Suoniemi) (SSP)
Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA)
Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA)
Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA)
Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA)
Artteli kaassu o sakkee. (Uusikirkko) (KRA)
Arttelin vene ei sua tervua. (Metsäpirtti) (KRA)
Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA)
Arvaa, pääse kysymästä! (Turtola) (HMK)
Arvaamaton ku ainakir riitapukari. (Suoniemi) (SSP)
Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA)
Arvi kurvi hurvittelee. (Suoniemi) (SSP)
Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA)
Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA)
Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
Arvokas kun koeranmarjapieru. (Sotkamo) (SPS)
Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA)
Arvostelee kun Lassi Kärnä akkaansa. (Säräisniemi) (SPS)
Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA)
Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA)
Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA)
Asia on niinku se ajetaan, ja laki ihan niinku se lujetaan. (Suoniemi) (SSP)
Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA)
Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA)
Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA)
Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA)
Asiak kostaa itte ittensä. (Suoniemi) (SSP)
Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA)
Asialla on kaksi puolta ja tupinassa kaksi päätä. (Savitaipale) (KRA)
Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA)
Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA)
Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA)
Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA)
Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA)
Asijaa en tiennyt, mutta vastaan minä panin, sano Veivon Mikko kuntakokouksesta tullessaan. (Haapavesi) (HMK)
Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA)
Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA)
Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA)
Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät. (Hollola) (PLK)
Asikkalan tallukkajalat, Hollolan holohousut, Nastolan ruumiinvarkaat, Orimattilan onnettomat, rämppäkellon lyöjät, pukin tappajat, muijan vaihtajat, ohransiemenen syöjät. (Hollola) (KHM)
Asioisa miästä tarvitaan. (Suoniemi) (SSP)
Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA)
Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA)
Asjat on selvitettävä sillon kun on selvityksen aika, huomenna voip olla jo liian myöhästä. (Säkkijärvi) (MSA)
Askeleista isännän tuntee. (Suoniemi) (SSP)
Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA)
Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA)
Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA)
Astuja ei istujaan ihteesä vaihak. (Eno) (KRA)
Aukaista sanainen arkkunsa. (Kalevala)
Auki kun pukin perse. (Säräisniemi) (SPS)
Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA)
Auree ku hollitalli. (Suoniemi) (SSP)
Auringossa ois hyvä olla, koskas se niin lämmin on, sanoi Hellä kun lumihankeen nukkui. (Virolahti) (HMK)
Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA)
Aurinko sappii satteelle, kuu kehhii pouville. (Suodenniemi) (KRA)
Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA)
Auta akkoa heästä, älä miestä millokoa. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
Auta Jesus aitan päälle, kyllä mie itsekin alas pääsen. (Turtola) (HMK)
Auta Jumala aitan katolle, kyllä mä itse alas pääsen. (Porvoo) (HMK)
Auta koiroo avannosta, siärees se tarttuu. (Joroinen) (HMK)
Auta köyhää miestä, elää rikas avuttakin. (Pori) (KRA)
Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu) (KRA)
Auta miestä määssä, älä mään päällä! (Säkkijärvi) (MSA)
Auta nyt hyvä Jumala, auta nyt justiin, sano Vermi kun vattaa poltti. (Suomi) (HMK)
Autas sillon ku apus on tarpeen! (Suoniemi) (SSP)
Auto, köyhän koree. (Suoniemi) (SSP)
Auto viä ja tua, mutte rikkaaks teek ketään. (Suoniemi) (SSP)
Auttakaa Jumalan tähden Perimäen poikaa perseestä paattiin. (Hämeenkyrö) (HMK)
Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA)
Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA)
Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA)
Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA)
Autuaan voi putoo, vaivasen suolat kaatuu. (Pirkkala) (KRA)
Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA)
Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA)
Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA)
Autuas emännän vieras, vaivainen isännän vieras. (Maaria) (KRA)
Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA)
Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA)
Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA)
Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA)
Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA)
Autuvaamp on antoo ku ottoo. (Joroinen) (HMK)
Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA)
Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)
Näyte: amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia. Usein käsite rajataan tarkoittamaan vain niitä, jotka tiedostavat suomalaiset sukujuurensa. Suomalaiset olisivat otollisissa olosuhteissa saattaneet valloittaa koko mantereen:
| |||