Ero sivun ”Luonto” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
* Mutta kulttuurin silpomasta ulkomuodostaan huolimatta on [[Imatra]] yhä uljas valtijatar luonnon mahtavien [[ääni]]en joukossa, salin kruunattu laulajatar tuhansien [[järvi]]en [[maa]]ssa. Nyt, kun se on suoriutunut venäläisajasta ja säästynyt maan mahtavien vainolta, nyt se uhrataan sovitusuhrina Mammonan alttarille kaikkien niiden tyhmyyksien sovittamiseksi, joita me alaikäisten lasten lailla olemme itsenäisyytemme ensimmäisessä huumauksessa tehneet. Imatran voima-asema on päivän tunnus[[sana]], joka muka avaa portit sadun aarreaittaan.
**[[w:Rolf Palmgrén|Rolf Palmgrén]] 1922 [[w:Imatrankoski|Imatrankosken]] patoamisesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Telkänranta, Helena| Nimeke = Laulujoutsenen perintö| Julkaisija = WSOY ja SLL| Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-951-0-32428-8}}</ref>
* Luonto se on, joka tikanpojan [[puu]]hun vetää. (Pudasjärvi) (Kansanrunousarkisto)
== Lähteet ==
|