Wikisitaatit

Ero sivun ”Johann Wolfgang von Goethe” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
28 778 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
28 778 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
* "[[Elämä]]ssäni on ollut [[hetki]]ä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin, mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan ja tekemään minut onnelliseksi. {{SSSK|457}}
 
* "Halutaan: [[koira]] joka ei hauku eikä pure, joka syö lasimurskaa ja paskantaa[[paska]]ntaa timantteja." {{SSSK|150}}
 
* "Harmaata, rakas [[ystävä]], on kaikki [[teoria]], / ja vihreä elämän [[kulta]]inen [[puu]]" ("Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, / Und grün des Lebens goldner Baum"). {{SSSK|422}}
 
* "Harrastelijan [[vika]]: [[halu]] oikopäätä yhdistää toisiinsa [[mielikuvitus]] ja tekniikka." ({{SSSK)}}
 
* "Harrastelijoilla ja naisilla ei ole kuin kalpea aavistus runoudesta." ({{SSSK)}}
 
* "Helvetilläkin on [[laki]]nsa." {{SSSK|59}}
Rivi 25:
* "[[Ihminen]] ei ole syntynyt olemaan vapaana" ("Der Mensch ist nicht geboren, frei zu sein"). {{SSSK|488}}
 
* "Ihminen sopeutuu helposti orjuuteen ja oppii nopeasti kuuliaiseksi kun hänen vapautensa häneltä viedään." ({{SSSK)}}
 
* "Ihmisen elämä - siinä hänen luonteensa." ({{SSSK)}}
 
* "Ihmiset sallivat että heidän [[vika]]nsa osoitetaan heille, he sallivat että heitä rangaistaan niistä, kärsivällisesti he alistuvat monenlaiseen niiden tähden, he hermostuvat vasta kun heidän on [[pakko]] luopua niistä." {{SSSK|511}}
 
* "[[Ihmiskunta]]? Se on abstraktio. Muinaisista ajoista lähtien on ollut vain ihmisiä, ja vain ihmisiä tulee olemaankin." ({{SSSK)}}
 
* "Inhottava [[laulu]]! Hyi! Poliittinen laulu!" ("Ein garstig Lied! Pfui! Ein politisch Lied!". ({{SSSK)}}
 
* "[[Itsemurha]] on inhimillisen luonnon tapahtuma, joka vaatii jokaisen ihmisen huomiota ja jota pitää jokaisena aikakautena uudelleen käsitellä, miten paljon siitä sitten jo lieneekin puhuttu." ({{SSSK)}}
 
* "Jo turkaist' on, jos sodass' ei / saa haavaa sotamies. {{SSSK|375}}
 
* "Joka ei opi rakastamaan, sen täytyy oppia[[oppi]]a imartelemaan." ({{SSSK)}}
 
* "Joka ei osaa vieraita [[kieli]]ä, ei tiedä mitään omastaankaan." ({{SSSK)}}
 
* "Jos ihminen pysähtyy pohtimaan ruumiillista tai siveellistä tilaansa, hän yleensä toteaa olevansa sairas." ({{SSSK)}}
 
* "Jos joku on kohtelias saksaksi, hän valehtelee." ({{SSSK)}}
 
* *Jos [[minä]] rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?" ("Wenn ich dich lieb habe, was geht's dich an?"). {{SSSK|312}}
Rivi 53:
* "Järkevyydellä ja mielettömyydellä on kestettävänään samanlaiset vastaväitteet." {{SSSK|115}}
 
* "Kaikki lait ovat vanhojen [[mies]]ten laatimia. Nuorukaiset ja [[naiset]] tahtovat[[tahto]]vat poikkeuksia, [[vanha]]t miehet [[sääntö]]jä." {{SSSK|181}}
 
* "Kaikki, mikä syntyy, on sen [[arvo]]ista että se tuhoutuu." {{SSSK|401}}
 
* "Kannustava [[kiitos]] arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen." ({{SSSK)}}
 
* "[[Kokemus]] on vain puoli kokemusta." {{SSSK|151}}
 
* "Kuka [[kriitikko]] pitää nyrpeintä [[nenä]]ä? / Diletantti, jok' itse ei sepitä enää." ({{SSSK)}}
 
* "Kukaan ei tahdo tulla miksikään, jokainen [[tahto]]o jo olla jotakin ("Kein Mensch will etwas werden, ein jeder will schon was sein"). ({{SSSK)}}
 
* "Kun ajatukset [[loppu]]vat, ovat [[sana]]t [[hyvä]]än tarpeeseen." {{SSSK|350}}
Rivi 69:
* "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti [[työ]]tä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
 
* "Käytös on [[peili]] jossa jokainen esittelee omaa kuvaansa." ({{SSSK)}}
 
* "Lait periytyvät kuten sairaudetkin." {{SSSK|181}}
 
* "Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää; vain taivaallinen [[valo]] paistaa puhtaasti eikä [[lika]]a." ({{SSSK)}}
 
* "Luo, [[taiteilija]]! Älä puhu!" ("Bilde, Künstler! Rede nicht"). {{SSSK|412}}
Rivi 79:
* "Luonnostaan meissä ei ole yhtään [[vika]]a, joka ei voisi muuttua [[hyve]]eksi, eikä yhtään hyvettä, joka ei voisi muuttua [[pahe]]eksi. Viimemainitut ovat arveluttavimmat." {{SSSK|75}}
 
* "[[Maailma]] on niin täynnä tomppeleita ja [[hullu]]ja, ettei niitä tarvitse hulluinhuoneesta etsiä." ({{SSSK)}}
 
* "Maailmassa eletään vain kerran." ({{SSSK)}}
 
* "Mikä [[hallitus]] on paras? Se joka opettaa meidät itse hallitsemaan itseämme." ({{SSSK)}}
 
* "Mikä on [[velvollisuus]]? Se, mitä kukin [[päivä]] vaatii." ({{SSSK)}}
 
* "Meidän ei pidä viedä nuoruutemme vikoja vanhuuteemme, sillä [[vanhuus]] tuo mukanaan omat puutteensa." {{SSSK|485}}
 
* "Millainen ihminen, sellainen on hänen [[Jumala]]nsa." ({{SSSK)}}
 
* "[[Musiikki]] alkaa siinä, missä sanat[[sana]]t [[loppu]]vat." {{SSSK}}
 
* "Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta." ({{SSSK)}}
 
* "Olen tohtori, / [[professori]]kin / ja jo kymmenen vuotta vetelin / [[nenä]]st' oppilaitani." ({{SSSK)}}
 
* "On hauskaa, kun nuoret napisee: / uus helkkää, vanha rapisee." ({{SSSK)}}
 
* "On paljon helpompaa sitoa seppele kuin löytää [[pää]] joka on sen [[arvo]]inen." ({{SSSK)}}
 
* "Pahin kaikista on [[opettaja]] joka ei tiedä enempää kuin oppilaiden on määrä oppia." ({{SSSK)}}
 
* "Päinvastoin kuin aikuiset lapset eivät juurikaan tunne tarvetta pettää itseään." ({{SSSK)}}
 
* "Runouden äänelle [[kuuro]] ihminen on barbaari; saakoon hän olla mikä on." ({{SSSK)}}
 
* "[[Arkkitehtuuri]] on jähmettynyttä musiikkia" ("Die Baukunst ist eine ertarrte Musik"). ({{SSSK)}}
 
* "Taiteessa on paras kyllin hyvää." ({{SSSK)}}
 
* "[[Vallankumous]] ei ole koskaan [[kansa]]n, vaan hallitusvallan syytä." {{SSSK|478}}
 
* "[[Äly]]käs pitää miltei kaikkea naurettavana, [[viisas]] ei juuri mitään." {{SSSK}}
 
* "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä." {{SSSK}}
 
* "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä." {{SSSK}}
 
* "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa." {{SSSK}}
 
* "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea [[kasvatus]]tapa olisi tällöin [[neuvo]]a sekä muoto että sen syy yhtä rintaa." {{SSSK}}
 
* "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat." {{SSSK}}
 
* "Joka [[keski-ikä]]isenä yrittää toteuttaa varhaisen nuoruutensa toiveita ja unelmia, pettää itseään. Jokaisella ihmiselämän kymmenvuotisjaksolla on omat toiveensa, omat halunsa[[halu]]nsa." ({{SSSK)}}
 
* "Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa." ({{SSSK)}}
 
* "Ystävämme[[Ystävä]]mme näyttävät meille, mitä voimme tehdä; vihamiehemme opettavat meille, mitä meidän pitää tehdä." ({{SSSK)}}
 
* "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto." {{SSSK}}
 
* "[[Mylläri]] luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä[[mylly]]nsä kävisi." {{SSSK}}
 
* "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen." {{SSSK}}
 
* "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä [[kala]]a." {{SSSK}}
 
* "[[Taikausko]] on elämän runoutta, eikä siis haittaa vaikka runoilija on taikauskoinen." {{SSSK|411}}
 
* "[[Totuus]] kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: »'Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä [[voima]] auttoi hänet selviytymään [[kunnia]]lla'.»" {{SSSK}}
 
* "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee." {{SSSK}}
 
* "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein." {{SSSK}}
 
* "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin." {{SSSK}}
 
* "Joka kestää vikojani, hän on minun [[herra]]ni, vaikka hän olisi palvelijanikin." {{SSSK}}
 
* "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä[[äly]]isiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään." {{SSSK}}
 
* "Olen usein kuullut sanottavan, että [[näyttelijä]] voi opettaa [[pappi]]a." ({{SSSK)}}
 
* "Sanotaan, että itsekehu lemahtaa sieraimissa. Mutta sellaiselle hajulle, joka nousee toisten ihmisten aiheettomasta parjauksesta, ei ihmisillä näytä nenää olevankaan." ({{SSSK)}}
 
* "Sen joka ei odota miljoonaa lukijaa ei pitäisi kirjoittaa riviäkään." ({{SSSK)}}
 
* "Siis juokaamme!" ("Ergo bibamus!"). ({{SSSK)}}
 
* "Vain terveessä ruumiissa viihtyy voimakas [[sielu]]." ({{SSSK)}}
 
* "[[Viini]] ilahduttaa ihmissydäntä, ja [[ilo]] on kaikkien [[hyve]]iden [[äiti]]." {{SSSK|507}}
Rivi 171:
* "[[Yö]] on puolet elämästä, ja parempi puolisko." (SSSK)
 
* "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.{{Suuri Sitaattisanakirja-lähdeSSSK}}
 
* "Aloittaminen on aina hauskaa." {{Suuri Sitaattisanakirja-lähdeSSSK}}
 
* "Olen usein tuntenut katkeraa [[suru]]a ajatellessani [[Saksa]]n [[kansa]]a, niin arvostettavaa [[yksilö]]inä ja niin tuomittavaa joukkona..."<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I | Tekijä=William L. Shirer | Julkaisija=Gummerrus | Vuosi=1960 }}</ref>
Rivi 190:
 
* "Lähdin [[Italia#Perugia|Perugia]]sta viehättävänä [[aamu]]na ja koin jälleen omillani olemisen ilon. [[Kaupunki]] sijaitsee kauniissa paikassa ja näkymä järveltä on todellinen [[nautinto]]: ne näyt ovat nyt syöpyneet hyvin mieleni silmiin."<ref name="italian"/>
 
* ARMAAN LÄHEISYYS: "Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät / tult' auringon; / sua aattelen, kun lähtehessä heljät / [[kuu]]n kullat on. // Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin / [[tie]]n kaukaisen, / yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin / käy myöhäiseen. // Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa; / ma kuunteluun / monesti lehtoon käyn, kun henkii [[rauha]]a / se illansuun. // Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet / sa kauas pois! / Jo saapuu [[yö]] - oi, jos sen tuike-tähdet / sun tuohon tois!"
(Runoja, Otava, 1928, suomentanut [[Otto Manninen]])
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiquote.org/wiki/Johann_Wolfgang_von_Goethe”