Ero sivun ”Maria Jotuni” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Tiedosto:Jotuni.jpg|200px|right|thumb|Maria Jotuni]]
 
'''Maria Gustaava Jotuni''' (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 [[Kuopio]] – 30. syyskuuta 1943 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] kirjailija ja [[näytelmä]][[kirjailija]] ja näytelmäkirjailija.
 
== Sitaatteja ==
Rivi 8:
* Antaa, siinä suurin [[elämä]]n [[onni]]. Jos emme osaa antaa, emme osaa rakastaa. (SSSK)
 
* Arkussani on ainakin neljä naulaa: [[Unohdus]], unohdus ja Ikuinen unohdus. Miksi siis hätäilisin[[hätä]]ilisin mistään. (SSSK)
 
* Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea [[avioliitto]]. Monta kertaa sen [[onnettomuus]] on juuri ainoa onni, sillä se on [[koulu]], joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima.
 
* Ei, sanon [[minä]], [[ase]]et pois! Aseet pois ainakin meillä Suomessa. Ja jos se [[kunnia]] meidän osaksemme tulisi, että saisimme kuolla [[marttyyri]][[kuolema]]n [[rauha]]n [[asia]]n tähden, niin eipä Suomen [[kansa]] silloin turhaan olisikaan [[maailma]]n markkinoille ilmestynyt. {{SSSK|276}}
 
* Epäile kaikkia, mutta epäile myös itseäsi.
 
* Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: [[viha]] ja [[elämä]]nelämän käytäntö.
 
* Heikko kokeilee, ellei muulla niin [[pahe]]ella, tarpeettomasti.
Rivi 20 ⟶ 22:
* Hulluuden ensiaste on [[itserakkaus]].
 
* Jos [[perhe]]en [[isä]] ja [[äiti]] valehtelevat keskenänsä, mitä voi odottaakaan [[lapsi]]lta, kun vastassa heillä on vieras [[maailma]] ja kysymyksessä omat edut? (SSSK)
 
* Kirjojen kautta nuori mies ei opi elämää. {{SSSK|136}}
Rivi 48 ⟶ 50:
* Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta.
 
* [[Pelko]] on usein [[vaisto]]n [[viisaus]] ja on silloin synnynnäinen niinkuin hyvä [[hyvävaisto]] vaistokinkin. {{SSSK|278}}
 
* "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi." Pitäisikö meidän siis tuhota itsemme? {{SSSK|202}}
 
* Runsaat [[ilo]]naiheet soi sinulle [[maailma]]: monelle käy täällä huonosti. (SSSK)
 
* Saita on aina kateellinen, koska hän on tyydyttämätön. (SSSK)
 
* Siellä, missä on suvaitsemattomuutta, näkyy [[ajattelu]]n [[puute]]. (SSSK)
 
* Sinä voit pettää minua vain kerran, sen jälkeen olet sinä petturi aina. (SSSK)
Rivi 66 ⟶ 68:
* Vasta [[biologia]] voi opettaa meille konkreettisessa muodossa sen, mihin uskonnot eivät ole pystyneet: ihmisten yhteenkuuluvaisuuden- ja sukulaisuudentunnon.
 
* Viisaan [[tie]] on nöyrän tie.
 
== Lähteet ==