Versio 23. helmikuuta 2018 kello 14.04 muokkaa Risto hot sir (keskustelu \| muokkaukset) 28 778 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 23. helmikuuta 2018 kello 14.09 muokkaa kumoa Risto hot sir (keskustelu \| muokkaukset) 28 778 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 28: * "[[Valtio]] ja [[yhteiskunta]] ja ylipäätään kaikki toiminnan maailmaan kuuluvat järjestelyt eivät siksi ole laitoksia, jotka ovat olemassa [[yksilö]]n tyydyttämiseksi, vaan kuten niitä pitää kutsua laitoksia siksi, että oikea olisi olemassa maan päällä, [[maailma]]ssa." * "~~Herrat~~[[Herra]]t tietävät, miten vallankumouksellisesti Sokrateen esiintyminen vaikutti [[Kreikka]]an. Sen ydin oli subjektiivisen vapauden vaatimus - subjektin [[vapaus]] ratkaista oikeasta ja väärästä -[[moraali]]. [[Kristinusko]]ssa tämä on [[periaate]]. Tähän kristinuskon periaatteeseen liittyi siinä johtuva [[oppi]], että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaiset [[Jumala]]n edessä. Siitä seuraa yleisen ihmisoikeuden oikeutus." * "[[Teko]]a ei ylipäänsä voi määritellä jonkin yleisen oikeuslauseen, eikä myöskään hyvien tarkoitusten pohjalta. Se on omni modo determinatum. Se tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat juuri sille ominaiset. Oikeuslausetta on sovellettava niiden mukaan. Tarkoitusta ja [[päämäärä]]ä on täsmennettävä niiden mukaisesti." Rivi 59: * "[[Maailmankaikkeus]] on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref> * "Suurimmastakin opista voi koitua puolisivistystä, jollei sitä seuraa [[rakkaus]] toteen ja oikeaan sekä kyky toimia totuuden ja oikeuden [[hyvä]]ksi." (SSSK) * "[[Todellisuus]] on nykyisyyttä. Myös [[yksilö]]n kuten kansojen elämässä [[nykyhetki]] yhdistää itseensä menneisyyden ja tulevaisuuden." (SSSK)

Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä