Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
* "Päätettyäni peruuttaa hakemukseni olen nimittäin todellakin tuntenut olevani uusi [[ihminen]]. Tämä [[tunne]] lujittaa tuntuvasti haluani pitää kiinni tästä päätöksestä, vaikka tietoisuus velvollisuudestani on perusteluksi käyttökelpoisempi. Miehen velvollisuus on olla [[isänmaa]]nsa asialla niin pahoina kuin hyvinäkin aikoina ja tämän velvollisuuden ohittava tieteen tai totuuden palveleminen on itsekkyyden [[keksintö]]."
* "Sivistykselle on toinenkin, kuvaavampi [[nimi]]: humaanisuus, inhimillisyys. Useimmilla onkin jokin hämärä aavistus siitä, että [[ihmiskunta]], ja ainakin kansakunnat, niin kauan kuin
** Snellmanin jäähyväissanoja lukijoilleen sensuurin lakkautettua [[Saima]]-lehden 1846.
Rivi 52:
** Snellman vaati lehdessä suomen kielen aseman kohottamista.
* "[[Historia]] lohduttaa meitä sillä, että kansalla, joka todella tahtoo olla itsenäinen, aina on voimaa puolustaa itseään." (SSSK)
* "Kansakunnan mantu on historia ja sen ilmana [[kieli]]. Kansakunnat, samoin kuin [[yksilö]]t, ovat itse syypäät kohtaloihinsa; ja osoittaa heikkoutta, jos työnnetään syy oikealle tai vasemmalle, [[tahto]]matta etsiä sitä omasta povesta." (SSSK)
* "Kuinka voisi kansakunnan henkisyys lausua itsensä ilmi millään muulla kielellä kuin sen omalla." (SSSK)
* "Maailmankaikkeus on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>▼
▲* "[[Maailmankaikkeus]] on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>
* "[[Todellisuus]] on nykyisyyttä. Myös [[yksilö]]n kuten kansojen elämässä [[nykyhetki]] yhdistää itseensä menneisyyden ja tulevaisuuden." (SSSK)
Rivi 78 ⟶ 80:
* "Te olette sanomalehdissä jakailleet [[nuoriso]]lle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvittavaa lukemista. Nuoruuden päivistä asti olette Te väsymättömällä hartaudella omittaneet kaikki hengenne [[voima]]t tähän [[työ]]hön. Täten ovat teidän [[kirja]]lliset rientonne paremmin kuin kenenkään muun enäntäneet Suomalaisen Kirjallisuuden [[ystävä]]in lukumäärää."
* "On siis pakko tunnustaa, että
* "Pienellä [[kansa]]lla ei ole mitään kohtaloita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään."
Rivi 84 ⟶ 86:
* "[[Kieli]] on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on [[suomen kieli]], jota ruotsinkieliset opetelkoot."
* "Se joka palvelee [[isänmaa]]taan, palvelee myös [[ihmiskunta]]a. Mitä paremmin kansakunnat hoitavat asioitaan, sitä enemmän ihmiskunta kehittyy ja kukoistaa. Kukaan muu ei osaa hoitaa meidän asioitamme paremmin, emmekä mekään muiden asioita. Itsenäisten maiden sisäinen [[kehitys]] on siis koko ihmiskunnan kehitystä, jota lisäksi voidaan tukea reilulla kansainvälisellä [[yhteistyö]]llä. Kansallinen etu ei ole kansainvälisyyden vastakohta, vaan esimerkiksi turvallisuudessa, kaupassa ja [[ympäristö]]asioissa [[yhteistyö]] on myös kansallisen edun mukaista."<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9284741 Yle.fi − "America First" ja Suomi myös? Yle kysyi [[puolue]]ilta, onko oma
* "[[Ase]]eton
== Lähteet ==
|