Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
* "Päätettyäni peruuttaa hakemukseni olen nimittäin todellakin tuntenut olevani uusi [[ihminen]]. Tämä [[tunne]] lujittaa tuntuvasti haluani pitää kiinni tästä päätöksestä, vaikka tietoisuus velvollisuudestani on perusteluksi käyttökelpoisempi. Miehen velvollisuus on olla [[isänmaa]]nsa asialla niin pahoina kuin hyvinäkin aikoina ja tämän velvollisuuden ohittava tieteen tai totuuden palveleminen on itsekkyyden [[keksintö]]."
 
* "Sivistykselle on toinenkin, kuvaavampi [[nimi]]: humaanisuus, inhimillisyys. Useimmilla onkin jokin hämärä aavistus siitä, että [[ihmiskunta]], ja ainakin kansakunnat, niin kauan kuin [[historia]] taaksepäin ulottuu, ovat siirtyneet villeyden tilasta jalostuneisuuteen jokaisen sukupolven kartuttaessa omalla toiminnallaan toiselta sukupolvelta saamaansa [[sivistys]][[perintö]]ä. Yleinen [[usko]] ihmiskunnan [[kohtalo]]ita ohjaavaan kaitselmukseen sisältää jo ajatuksen, että [[ihmiskunta]] kansojen ja valtakuntien nousun ja häviämisen myötä edistyy kohti suurempaa täydellisyyttä. Humaanisuuden, todellisen ihmisyyden sisältö ei siten voi mitata luonnollisen laadun mukaan, vaan sen merkitystä tulee etsiä siitä täydellisyydestä, johon ihmiskunta pyrkii. Vähäinen harkinta taas opettaa, että tämän täydellisyyden täytyy olla pelkkä ideaali, [[päämäärä]] uralla, jolla ei ole [[loppu]]a. Koska inhimillistä täydellisyyttä ei siis koskaan ole eikä voi olla olemassa, niin [[ihminen]] tietää todelliseksi vain sellaisen humaanisuuden, joka kunakin eri [[aika]]na muodostaa erään kohdan ihmiskunnan jalostumisen loputtomalla uralla."
** Snellmanin jäähyväissanoja lukijoilleen sensuurin lakkautettua [[Saima]]-lehden 1846.
 
Rivi 52:
** Snellman vaati lehdessä suomen kielen aseman kohottamista.
 
* "[[Historia]] lohduttaa meitä sillä, että kansalla, joka todella tahtoo olla itsenäinen, aina on voimaa puolustaa itseään." (SSSK)
 
* "Kansakunnan mantu on historia ja sen ilmana [[kieli]]. Kansakunnat, samoin kuin [[yksilö]]t, ovat itse syypäät kohtaloihinsa; ja osoittaa heikkoutta, jos työnnetään syy oikealle tai vasemmalle, [[tahto]]matta etsiä sitä omasta povesta." (SSSK)
 
* "Kuinka voisi kansakunnan henkisyys lausua itsensä ilmi millään muulla kielellä kuin sen omalla." (SSSK)
* "Maailmankaikkeus on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>
 
* "[[Maailmankaikkeus]] on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>
 
* "[[Todellisuus]] on nykyisyyttä. Myös [[yksilö]]n kuten kansojen elämässä [[nykyhetki]] yhdistää itseensä menneisyyden ja tulevaisuuden." (SSSK)
Rivi 78 ⟶ 80:
* "Te olette sanomalehdissä jakailleet [[nuoriso]]lle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvittavaa lukemista. Nuoruuden päivistä asti olette Te väsymättömällä hartaudella omittaneet kaikki hengenne [[voima]]t tähän [[työ]]hön. Täten ovat teidän [[kirja]]lliset rientonne paremmin kuin kenenkään muun enäntäneet Suomalaisen Kirjallisuuden [[ystävä]]in lukumäärää."
 
* "On siis pakko tunnustaa, että [[kieli]] on elementti, jossa kansallinen erikoisuus ilmeisimmin elää ja liikkuu, ja että jokainen [[kansakunta]] on sisällyttänyt kieleensä varhaisimman sivistystyönsä ja edelleenkin heijastelee siinä henkistä [[kehitys]]tänsä, sen hienoimpiakin vivahduksia. Yhtä läheisesti kuin lapsessa kuuluvat yhteen [[puhe]]- ja [[ajatus]]kyky, yhtä läheisesti liittyy kansakuntien koko henkinen [[elämä]] niiden kieleen. Arvellaan ehkä: äänne kuin äänne, [[kieli]] kuin kieli, ne vain ilmaisevat eri tavoin samoja ajatuksia. Mutta [[ihminen]] ei ilmaise sanoissaan vain ajatuksiaan, hän [[usko]]o ja tuntee, tietää ja [[tahto]]o sanoissaan, hänen ajatuksensa, hänen koko järjellinen olemuksensa liikkuu ja elää kielessä. Kuinka siis voisikaan kansakunnan henkisyys ilmaista itseään millään muulla kielellään kuin omalla?"
 
* "Pienellä [[kansa]]lla ei ole mitään kohtaloita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään."
Rivi 84 ⟶ 86:
* "[[Kieli]] on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on [[suomen kieli]], jota ruotsinkieliset opetelkoot."
 
* "Se joka palvelee [[isänmaa]]taan, palvelee myös [[ihmiskunta]]a. Mitä paremmin kansakunnat hoitavat asioitaan, sitä enemmän ihmiskunta kehittyy ja kukoistaa. Kukaan muu ei osaa hoitaa meidän asioitamme paremmin, emmekä mekään muiden asioita. Itsenäisten maiden sisäinen [[kehitys]] on siis koko ihmiskunnan kehitystä, jota lisäksi voidaan tukea reilulla kansainvälisellä [[yhteistyö]]llä. Kansallinen etu ei ole kansainvälisyyden vastakohta, vaan esimerkiksi turvallisuudessa, kaupassa ja [[ympäristö]]asioissa [[yhteistyö]] on myös kansallisen edun mukaista."<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9284741 Yle.fi − "America First" ja Suomi myös? Yle kysyi [[puolue]]ilta, onko oma [[kansa]] aina etusijalla]</ref>
 
* "[[Ase]]eton [[kansa]] on kelvoton." <ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001952745.html Iltasanomat.fi − Suomalaiskenraalit: Naton ei ole pakko puolustaa [[Eurooppa]]a – ”Trump laukaisi totuuden”]</ref>
 
== Lähteet ==