Ero sivun ”Eino Leino” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 37:
* "Istuin ma illalla yksinäni, / kuulin ma [[itku]]a sydämestäni." (SSSK)
* "Ja [[hyvä]] on hiihtäjän hiihdellä, / kun riemu on rinnassansa, / kun [[toivo]] säihkyvi soihtuna yöss' - / mut käypä se laatuun hiihtää myös / hiki otsalla, suurissa suruissa / ja kuolema kupeellansa." (SSSK)
* "Ja minkä mä taidan, jos elämä tää / vain mulle on suuri [[runo]], / mihin saimme me Luojalta langat vaan / ja Luojalta [[käsky]]n: puno!" {{SSSK|413}}
Rivi 75:
* "Ken yhtä ihmistä rakastaa, / se kaikkia rakastaapi." {{SSSK|314}}
* "Kenen korkeat jumalat keinuunsa ottavat kerta, / eivät ne häntä yhdessä kohden pidä, / he heittävät häntä / välillä taivaan ja
* "Kotiseutu ei ole vain laakso, kylä, [[järvi]] tai ranta, vaan se on osa meidän syvintä itseämme."
Rivi 93:
* "Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!" / Tuo huuto on Suomessa syyri. / Mut mikä se on se kyltyyri? / Kas, siinäpä pulma on jyyri." (SSSK)
* "Kylväkää, kylväkää, / toukojen, [[toivo]]jen
* "[[Köyhä]]n ei yleensä kannata joutua [[epätoivo]]on; hän on tavallisesti aina suuri optimisti." (SSSK)
Rivi 103:
* "Luonnossa [[lumi]]nen [[ilta]], / tähdentuike taivahilta." (SSSK)
* "
* "Maan päälle, tänne, taivas takokaamme! / Niin kaikki kuninkaita olla saamme!" {{SSSK|414}}
* "Maantietä [[matka]]a / [[kirja]]ton, karjaton mies." (SSSK)
Rivi 115 ⟶ 117:
* "Mene syksyiseen metsään, näe puiden [[väri]]rikkaus, kellastuvat koivut, punertavat vaahterat, tummat kuuset ja niiden välillä pyhät pihlajat, joiden veripunaiset marjat ovat ikäänkuin omasta tiukkuudestaan tipahtamaisillaan, mene sinne, käyskentele yli kovien kankaiden ja tunnetpa toiminnan halun heräävän hengessäsi päälaelta aina viimeiseen hermon soluun saakka. Ei tee mieli unelmoida, tekee mieli ajatella [[loppu]]un niin monta ajatussarjaa, jotka mielesi muilta töiltä ovat lopettamatta jääneet. Tilinteon [[aika]] on syksy, on [[kysymys]] kypsästä talven varalle." {{SSSK|398}}
* "[[Meri]],
* "[[Metsä]]hän oli mun mieli, / kauvas kaupungin melusta." {{SSSK|217}}
| |||