Ero sivun ”Elias Lönnrot” versioiden välillä

* "[[Ase]]isiin verrattavat kansakouluissa ovat itse oppiaineet ja opetusmuoto. Paljonko kansanvalistus ja [[sivistys]] siitä paranee, että kansa oppii kirjallisesti joitakuita [[luku]]ja laskemaan usein työläämmästi ja puuttuvaisemmasti, kun minkä ennen kansakouluista kuultuansakaan [[pää]]ssä laskemalla toimitti? Paljonko se kansaa sivistyttää, että tulee tietämään Jakobin 12 pojan nimet, eri pääkaupungit Euroopassa ja muissa maanosissa, jospa vielä senkin, että [[maailma]]ssa on löytynyt suurempia ja pienempiä valtakuntia niin ennen, kuin jälkeen Kristuksen syntymistä, ja että semmoisia löytyy vieläkin? Semmoiset tiedot kyllä ovat [[hyvä]]t, mutta [[vika]] on siinä, että niiden [[opettaminen]] usein tehdään pääasiaksi, ja toiset paljon hyödyllisemmät unohdetaan. Oikein järjestetyssä kansakoulussa pitäisi ennen kaikkea muuta huolta pidettämän siitä, että nuori kansa, jolla ei ole tilaa opinsaamiseen suuremmissa kansakoululaitoksissa, tulisi ihmisiksi kasvatetuiksi. [[Kreikka]]lainen [[viisas]], kun häntä muinen kysyttiin jostakusta lapsesta, miksi mieli sitä opettaa, vastasi: ihmiseksi. Saman vastauksen pitäisi jokaisen kansakoulun saattaman [[lapsi]]stansa antaa sen sijaan, kun nykyisessä rakennuksessaan täytyvät tunnustaa, jos muuten eivät valehtele, kaikenlaisia [[tieto]]ja opetettavan. Tarpeellisinten ja hyödyllisinten [[oppi]]en sekaan kansakouluissa lukisimma kasvuopin (kasvujen tuntemisen opin). Jo siitäkin syystä pitäisi sitä harjoittaman, ettei mikään muu ole niin sovelias silminnähtävästi osoittamaan kaikenlaisen muunkin opin hyödytystä. Jo vähemmälläkin siihen kuuluvien oppisanojen selittämisellä voisit lähteä lasten kanssa nurmelle, laaksoon tai aholle, ja [[neuvo]]a heille, mitenkä itse oppisivat kasvujen nimistä[[nimi]]stä selvän saaman. Jos missä muussa niin tosinkin tässä aineessa opetus heille pian kyllä muuttuisi [[ilo]]ksi, ja kerran [[tie]]lle jouduttua taitaisivat itsensä enemmän pyrkiä. Kasvuopin sanotaan myös vaikuttavan mielenrauhaa ja sydämen hiljaisuutta harjoittajan luona, joka onkin uskottava asia, sillä taivuttavatpa välistä muutkin ulkonaiset aineet, joiden keskellä tulet kauemmin olemaan, usein mielen sitä myöten. Eikö siis kukkien ihana lempeys sitä voisi tehdä? Valitettavasti kasvuoppia ei vielä löydy suomeksi kirjoitettuna, mutta sepä olisi pian saatu, ja taitaisinkin ei juuri vaikia [[työ]] olla, koska siihen kuuluvat monet oppisanat epäilemättäkin somistuisivat suomenkielessä paljon kauniimmiksi kuin monessa muussa kielessä."

* "Suomalaisia [[nimi]]änimiä muutamilla kasveilla on liiaksikin, toisilla ei ainoatakaan, aivan kuin sanotaankin hyvällä olevan monta nimeä, pahalla katoavan ainoakin. Niillekin kasveille, joilla ennestään ei ollut nimeä, olen parhaan taitoni mukaan kokenut suomalaisen nimen saada. Siinä piti ottaa lukuun milloin kasvien ulkomuoto, milloin sukulaisuus toisten kasvien kanssa, milloin niiden lääkevoima tai muu hyöty ja käytäntö, milloin kasvanto-paikka ja senkin seitsemän muuta seikkaa. Toistonimiä en tahtonut jättää pois, vaikka kyllä nekin ovat sekavia ja epävakaisia. Yhdellä nimellä välistä osoitetaan monta eri kasvia ja toisen kerran on yhdellä kasvilla monta eri nimeä."

* "Minulla on luonnollinen, kunnioittava [[pelko]] tappeluita kohtaan ja lisäksi näin usean kerran [[yliopisto]]aikoinani Turussa, että se, jonka ihmisystävällisyys johti rauhantekijäksi tappeluun, usein ei saanut vaivastansa muuta kuin vähemmän ihmisystävällisenkorvatillikan, minkä jälkeen hänen kuitenkin oli vetäydyttävä syrjään miettimään ihmisen synnynnäistä tyhmyyttä olla kuulematta järkeviä [[neuvo]]ja, silloin kun niitä parhaiten tarvittaisiin."

* "Tuskin uskotkaan, kuinka Uhtuvasta lähettyäni maailma minusta näytti kamalalta. Sitä [[ikävä]]täniikävätäni en voi sanoilla sanoa, enkä virsissä veteä. Olen usein ennenki [[Venäjä]]n puolella ollut, vaan niin apialla mielellä en konsa vielä. Usein tulivat vielä toisella ja kolmannellaki [[päivä]]llä veet silmihini. Voi kuinka mielelläni olisin jälkeesi [[koti]]in kääntynyt, jos olisin kehannut ja jos toisella puolella ei himoni olisi vetänyt minua ulommaksi tievustelemaan, mitä voisi löytyä. Ainaki pitää niillä seuvuin kerta käyä, saa min saapi, ajattelin ma, ja ehkä toisten en enää pääsisikän."

* ”Mutta näyttääpä jo siltä, kun heidän [ruotsinmielisten virkamiesten[[virkamies]]ten] irvistelemisensä ja soimunsa, heidän [[nauru]]nsa ja herjauksensa, heidän julkiset sekä salaiset keinonsa ja vastustuksensa, sanalla sanoen kaikki heidän vehkeilemisensä eivät enää tulisi pitkä-ikäisiä olemaan. Suomen kielen on Suomen maassa vastoin heidän tahtoansaki vallalle päästävä. Jos eivät tahdo siihen hyvällä suostua, suostukoot pahalla, tai lähtekööt muukalaisvimmaiset sinne, missä heidän itsekunkin oikea kotomaansa on.”

[[Luokka:Kuolleet henkilötlääkärit]]