Ero sivun ”Käsitteiden määritelmiä” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
* [[Aasi]] on aasista kaunis ja sika siasta. ([[John Ray]]) {{SSSK|123}}
* Jos miehet voisivat tulla raskaaksi, abortti olisi sakramentti. ([[Florynce Kennedy]]) {{SSSK|10}}
* [[Aforismi]] = uusaikainen, mieskohtaiseen, salattuun tuntoon pohjautuva [[sananlasku]], jossa [[ajatus]] tekee pienen, mutta tiukan solmun. ([[Juhani Siljo]]) {{SSSK|10}}
* Ahneella on paskanen [[loppu]]. ([[Suomalainen]] sananlasku) {{SSSK|10}}
Rivi 24 ⟶ 22:
* Aika on viila joka hioo ääntä pitämättä. ([[Englantilainen]] sananlasku) {{SSSK|11}}
* Aika paljastaa kaiken. Se on suupaltti ja puhuu silloinkin, kun ei pyydetä. ([[Euripides]]) {{SSSK|11}}
* Aika: se jota [[ihminen]] aina yrittää tappaa, mutta joka lopulta tappaa hänet. ([[Herbert Spencer]]) {{SSSK|12}}
* Aikuisena oleminen on yksinoloa. ([[Jean Rostand]]) {{SSSK|12}}
Rivi 33 ⟶ 30:
* Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|13}}
* Ajatteleminen on [[maailma]]n epäterveellisin asia, ja ihmisiä kuolee siihen niin kuin mihin tahansa muuhunkin tautiin. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|14}}
* Ajatteleminen on äänetöntä puhumista. [[Puhuminen]] on ääneen ajattelemista. ([[F. Max Müller]]) {{SSSK|13}}
* Ajattelijat valmistelevat vallankumouksen, bandiitit toteuttavat sen. ([[Mariano Azuela]]) {{SSSK|477}}
Rivi 49 ⟶ 45:
* Ajatus suuntautuu aina eteenpäin. Se näkee liian kauas, kauemmas kuin [[ruumis]], joka pysyy nykyhetkessä. ([[Albert Camus]]) {{SSSK|14}}
* Ajatus tulee silloin kun se haluaa, ei silloin kun minä tahdon. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|15}}
* Alempiarvoiset kapinoivat päästäkseen [[tasa-arvo]]isiksi ja tasa-arvoiset päästäkseen ylempiarvoisiksi. ([[Aristoteles]]) {{SSSK|477}}
* Aloittaminen on aina hauskaa. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|16}}
Rivi 57 ⟶ 52:
* [[Amerikka]]! [[maailma]]n velipuoli! Jotain [[hyvä]]ä ja jotain [[paha]]a jokaisesta maasta. ([[Philip James Bailey]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on iso, [[ystävä]]llinen [[koira]] hyvin pienessä huoneessa. Joka kerta kun se heilauttaa häntäänsä, se kaataa tuolin. ([[Arnold Toynbee]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on [[Jumala]]n sulatusastia. ([[Israel Zangwill]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on [[maa]], jossa yhdellä dollarilla ostaa elinikäisen varaston aspiriinia, ja käyttää sen viikossa. ([[John Barrymore]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on nuorten [[mies]]ten maa. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on ollut ja on osaksi edelleenkin yhden luokan maa. Se on suunnaton, synnyinmaan maaperästä ja sen perinteistä irtirepäistyjen ihmisten [[meri]]. ([[H. G. Wells]]) {{SSSK|17}}
Rivi 101 ⟶ 93:
* Aurinko on hyvä [[kello]]. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|25}}
* Aurinko se paistaa niin hyville kuin pahoillekin. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|25}}
* Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|26}}
* Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. (Suomalainen sananparsi) {{SSSK|26}}
* Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|29}}
* Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen [[onnettomuus]] on juuri ainoa [[onni]], sillä se on [[koulu]], joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima. ([[Maria Jotuni]]) {{SSSK|28}}
Rivi 120 ⟶ 109:
* Avioliitto on ainoa orjuuden muoto, jonka lainsäädäntömme tunnustaa. Ei ole enää muita orjia kuin [[koti]]en valtijattaret. ([[John Stuart Mill]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on ainoa [[paha]], jota ihmiset rukoilevat. ([[Kreikka]]lainen [[sananlasku]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on arpapeli, johon miehet panevat panokseksi vapautensa ja naiset onnensa. ([[Mme de Rieux]]) {{SSSK|29}}
* Avioliitto on ateria, jolla pöytärukous on joskus [[ruoka]]a parempi. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|27}}
Rivi 143 ⟶ 131:
== D ==
* Demokratia antaa joka ihmiselle oikeuden olla oman itsensä sortaja. ([[James Russell Lowell]]) {{SSSK|33}}
* Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen alainen. ([[Urho Kekkonen]]) {{SSSK|33}}
Rivi 158 ⟶ 145:
* Demokratia on tärkättyyn paitaan tehty reikä, josta sahanpuru hitaasti valuu ulos. ([[E. B. White]]) {{SSSK|34}}
* Demokratia sinne tai demokratia tänne. ([[Adolf Hitler]]) {{SSSK|33}}
* Demokratiaa vastaan ei ole muuta [[lääke]]ttä kuin sotilaat. ([[Wilhelm von Merchel]]) {{SSSK|33}}
* Demokratian aluksen, joka on kyntänyt kaikki myrskyt, saattaa upottaa itse [[laiva]]ssa syntyvä kapina. ([[Grover Cleveland]]) {{SSSK|33}}
Rivi 197 ⟶ 183:
* Elämä on murheen laakso. ([[Mana Mana]])
* Elämä on [[taistelu]]a, mutta ei sodankäyntiä. ([[John Burroughs]]) {{SSSK|411}}
* Elämä on [[vanha]] takki, joka aina [[aamu]]lla on vedettävä ylle. ([[Jean Anouilh]]) {{SSSK|38}}
* Elämä saattaa kaikki ihmiset toistensa tasalle; [[kuolema]] paljastaa ketkä ovat nousseet muita korkeammalle. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|210}}
* Elämän [[salaisuus]] on taiteessa. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|410}}
* Elämässä kaikki on jossakin muualla, ja sinne pääsee [[auto]]lla. ([[E. B. White]]) {{SSSK|26}}
* Englannissa on neljäkymmentä kaksi [[uskonto]]a ja vain kaksi kastiketta. ([[Voltaire]]) {{SSSK|45}}
* [[Englantilainen]] keittiö ei käytä muita mausteita kuin puudutusaineita. ([[Paul Claudel]]) {{SSSK|127}}
* Englantilaisessa on kaikki hiilihangon ominaisuudet lukuunottamatta sen ajoittaista lämpöä. ([[Daniel O'Connell]]) {{SSSK|45}}
* Englantilaisilla on ihmeellinen kyky muuttaa [[viini]] vedeksi. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|46}}
* [[Enkeli]] ei taivaassa ole kukaan sen kummempi. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|46}}
Rivi 215 ⟶ 199:
* Epätoivo on voittanut monta [[taistelu]]a. ([[Voltaire]]) {{SSSK|48}}
* Epäusko on [[ihme]]itä voimakkaampi. ([[Jacques Rigaut]]) {{SSSK|80}}
* Eriarvoisten [[tasa-arvo]]inen kohtelu johtaa väistämättä eriarvoisuuteen. ([[Platon]]) {{SSSK|34}}
* [[Esimerkki]] on parempi kuin sen noudattaminen. ([[Ambrose Bierce]]) {{SSSK|49}}
Rivi 246 ⟶ 229:
== G ==
* [[
== H ==
* Hallitsemisen taito on jumaloinnin organisointia. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|55}}
* Hallitsemisen taito perustuu siihen, ettei anna [[mies]]ten vanheta viroissaan. ([[Napoleon Bonaparte]]) {{SSSK|55}}
Rivi 292 ⟶ 275:
* Hiljaisuus on vastauksena sietämätön. ([[Charles Dickens]]) {{SSSK|63}}
* [[Hinta]], jonka [[raha]]sta maksamme, maksetaan vapaudella. ([[Robert Louis Stevenson]]) {{SSSK|309}}
* [[Hirttäminen]] on liian lempeä [[rangaistus]] hänelle, sanoi herra Julmuus. ([[John Bunyan]]) {{SSSK|64}}
* [[Historia]] ei ole mitään seikkailukertomusta. ([[Samuel Johnson]]) {{SSSK|66}}
Rivi 306 ⟶ 288:
* Historia on pelkkää juoruilua. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|67}}
* Historia on vaarallisempi tuote kuin mikään kemian aikaansaannos. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|67}}
* Historia opettaa miten sitä pitää väärentää. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|67}}
* Historia todistaa oikeaksi sen mitä tahdotaan. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|67}}
Rivi 321 ⟶ 302:
* Hullusta se kävisi joka näkisi asiat sellaisina kuin ne ovat. ([[William Ellery Channing]]) {{SSSK|427}}
* Hullut ryntäävät sinne, minne [[enkeli]]tkin pelkäävät astua. ([[Alexander Pope]]) {{SSSK|70}}
* [[Humala]]inen [[ihminen]] on elävä [[ruumis]]. ([[Johannes Khrysostomos]]) {{SSSK|71}}
* Humalatila on vapaaehtoista mielisairautta. ([[Seneca]]) {{SSSK|71}}
Rivi 339 ⟶ 319:
* Hyvälle ihmiselle [[maailma]] on hyvä. ([[Gandhi]]) {{SSSK|76}}
* [[Hyvä]]n [[loppu]] on [[paha]], ja pahan loppu on hyvä. ([[La Rochefoucauld]]) {{SSSK|77}}
* [[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|78}}
* Hävetä moraalittomuuttaan: se on askelma portaissa, joiden toisessa päässä häpeää [[moraali]]suuttaankin. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|78}}
Rivi 352 ⟶ 331:
* [[Ihminen]] ei muutu koskaan: aina joko uhri tai pyöveli. ([[Alphonse de Lamartine]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen ei ole muuta kuin mitä hän tekee itsestään. Se on [[eksistentialismi]]n ensimmäinen [[periaate]]. ([[Jean-Paul Sartre]]) {{SSSK|26}}
* Ihminen ei [[viha]]a niin kauan kuin halveksii. ([[F. W.
* Ihminen hengittää kevyemmin kun pitää [[suu]]nsa kiinni. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|63}}
* Ihminen: itsensä kesyttänyt petoeläin. ([[Pierre Reverdy]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on aina ollakseen, kun saa kirjoittaa nimensä, vaikkapa vain [[puu]]n kylkeen. ([[Alexandre Dumas nuorempi]]) {{SSSK|35}}
* Ihminen on [[aurinko]], ja aistit ovat hänen kiertotähtensä. ([[Novalis]]) {{SSSK|25}}
* Ihminen on [[elämä]]n [[rukous]] yli sen rajojen. ([[Max Scheler]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on ihmiselle susi. ([[Plautus]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on ihmistä vain pinnalta. Nylkekää hänet, aukaiskaa, ja heti on vastassa koneisto. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|84}}
* Ihminen on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|83}}
Rivi 370 ⟶ 347:
* Ihminen on kaunis kone, joka toimii hyvin huonosti. Hän on kuin rannekello, josta voi enintään sanoa että se tekee näyttävän vaikutuksen. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen on kauppoja tekevä eläin; mikään muu eläin ei toimi siten - eivät [[koira]]t vaihda luita keskenään. ([[Adam Smith]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on Luojan mestariteos. Mutta kuka niin sanoo? - Ihminen. ([[Paul Gavarni]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on luonnon mestariteos jo siitäkin syystä, että hän kaiken determinismin uhallakin uskoo toimivansa vapaana olentona. ([[Georg Christoph Lichtenberg]]) {{SSSK|82}}
Rivi 381 ⟶ 357:
* Ihminen on olento, joka ei elä ainoastaan leivästä, vaan pääasiassa iskulauseista. ([[Robert Louis Stevenson]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on pohjalla eläin, keskivälissä kansalainen ja huipulla jumalallinen. Mutta tämän [[maailma]]n ilmanala on sellainen, että hyvin harva pysyy huipulla. ([[Henry Ward Beecher]]) {{SSSK|80}}
* Ihminen on raunioitunut [[jumala]]. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on [[ruumis]]tunut paradoksi, ristiriitaisuuksien kimppu. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|80}}
* Ihminen on sitä mitä hän ajattelee. ([[Friedrich Hebbel]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on sitä mitä hän syö. ([[Ludwig Feuerbach]]) {{SSSK|81}}
Rivi 415 ⟶ 389:
* [[Ikä]] on niin kuin [[rakkaus]] - mahdoton salata. ([[Thomas Dekker]]) {{SSSK|85}}
* Ikävystyminen on moralistille kova pähkinä. Ainakin puolet maailman synneistä tehdään ikävystymisen pelosta. ([[Bertrand Russell]]) {{SSSK|86}}
* Ilmoituksista löytää ainoat totuudet joihin sanomalehdessä voi luottaa. ([[Thomas Jefferson]]) {{SSSK|190}}
* [[Intohimo]] on kuin [[nerous]]: [[ihme]]. ([[Romain Rolland]]) {{SSSK|90}}
* Intohimo on [[syntymä]]stään kuuromykkä. ([[Honoré de Balzac]]) {{SSSK|90}}
Rivi 433 ⟶ 405:
* Itsekkyys puhuu kaikkia [[kieli]]ä ja näyttelee kaikkia osia, epäitsekkyydenkin. ([[La Rochefoucauld]]) {{SSSK|35}}
* Itsekkään ihmisen [[maailma]]: paikka jossa on vain itseään ajattelevia ihmisiä, joista jotkut onneksi ovat liian tyhmiä osatakseen käyttää hyväkseen tarjoutuvia tilaisuuksia. ([[Alex Matson]]) {{SSSK|36}}
* [[Itseluottamus]] on menestyksen ensimmäinen [[salaisuus]]. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|96}}
* Itsetuntemus on vaarallinen asia, se pyrkii tekemään ihmisestä pintapuolisen tai hullun. ([[Karl Shapiro]]) {{SSSK|100}}
Rivi 481 ⟶ 451:
* Juopon kanssa kinaaminen on kuin seinälle puhumista. ([[Publilius Syrus]]) {{SSSK|112}}
* Vanhoja [[juoppo]]ja on enemmän kuin vanhoja lääkäreitä. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|111}}
* [[Juusto]] - maidon harppaus kohti kuolemattomuutta. ([[Clifton Fadiman]]) {{SSSK|112}}
* [[Juutalainen]] [[mies]], jonka [[vanhemmat]] elävät, on viisitoistavuotias poika, ja viisitoistavuotiaana hän pysyy heidän [[kuolema]]ansa asti. ([[Philip Roth]]) {{SSSK|113}}
Rivi 521 ⟶ 490:
* Kansa on kuin [[lapsi]], sen pitää särkeä kaikki nähdäkseen mitä sisällä on. ([[Georg Büchner]]) {{SSSK|118}}
* Kansa on kuin [[nainen]] - myös sillä on [[voima]]kas [[intohimo]] kaikkeen mikä sen huomiota kiinnittää. ([[Novalis]]) {{SSSK|118}}
* [[Kansainvälisyys]] on ylellisyyttä johon vain yläluokilla on varaa; tavalliset ihmiset ovat auttamatta sidottuja kotikontuunsa. ([[Benito Mussolini]]) {{SSSK|118}}
* Kansakunnat - susilaumoja ne ovat, koskaan niiden [[taistelu]] ei lopu, yhäti ne karkaavat toistensa kurkkuun ja riemastuvat suloisesta verestä. Ne taistelevat, ihanteidensa ja [[maine]]ensa ja [[kunnia]]nsa ja asemansa puolesta - siksi, että niillä on [[nälkä]], ja iankaikkisesti huuruaa [[maa]]n pinta sutten verta, jota sudet juovat. ([[Joel Lehtonen]]) {{SSSK|119}}
Rivi 534 ⟶ 502:
* Kapitalismi on rikkaan miehen [[sosialismi]]a. ([[Alan Brien]]) {{SSSK|119}}
* Kapitalismin perussääntö on sinä tai [[minä]], ei sekä sinä että minä. ([[Karl Liebknecht]]) {{SSSK|120}}
* Kapitalistien yksityisomaisuuden kuolinhetki lyö. Pakkoluovuttajat pakkoluovutetaan. ([[Karl Marx]]) {{SSSK|120}}
* [[Kasku]] on tunteen hautakirjoitus. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|121}}
* Kaskulla ei koskaan voita puolelleen vihamiestä, mutta sillä usein menettää [[ystävä]]n. ([[Thomas Fuller]]) {{SSSK|120}}
Rivi 569 ⟶ 535:
* Kaunis on aina omituista. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|122}}
* Kaunista on se, minkä näkeminen miellyttää. ([[Tuomas Akvinolainen]]) {{SSSK|123}}
* Kauppa on yhteiskunnallista toimintaa. ([[John Stuart Mill]]){{SSSK|124}}
* Kauppiaalle on [[rehellisyys]]kin pelkkä hyötylaskelma. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|123}}
Rivi 610 ⟶ 575:
* Kirjailijoita on kahta lajia: toiset kirjoittavat oman [[aika]]nsa [[historia]]a, toiset omaelämäkertaansa. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|140}}
* Kirjallisuuden [[professori]]tko? Hehän ottavat neron vakavalta kannalta vasta sitten kun viimeinen postivirkailijakin on hänet sulattanut. ([[Egon Friedell]]) {{SSSK|140}}
* Kirjallisuudessa on vain härkiä. Nerot ovat niistä isoimmat - ne jotka jaksavat väsymättä rehkiä kahdeksantoista tuntia [[päivä]]ssä. ([[Jules Renard]]) {{SSSK|139}}
* [[Kirjallisuus]] on merkityksellä ladattua kieltä. (Ezra Pound) {{SSSK|141}}
Rivi 627 ⟶ 591:
* Kirjoittaminen on suhteellisen ikävä elämäntapa. ([[Jörn Donner]]) {{SSSK|143}}
* Kirjoittaminen sujuu helpommin jos on jotain sanottavaa. ([[Sholem Asch]]) {{SSSK|142}}
* Kirjoja viehättävämpiä huonekaluja ei olekaan. ([[Sydney Smith]]) {{SSSK|138}}
* Kirjojen kautta nuori [[mies]] ei opi elämää. ([[Maria Jotuni]]) {{SSSK|136}}
Rivi 662 ⟶ 625:
* Korvat ovat sokean [[silmä]]t. ([[Sofokles]]) {{SSSK|156}}
* [[Kosto]] on tuottavaa, kiitollisuus kallista. ([[Edward Gibbon]]) {{SSSK|135}}
* Koti on paikka jossa sinut on pakko ottaa vastaan, kun sinun on pakko sinne mennä. ([[Robert Frost]]) {{SSSK|157}}
* Koti on tytön [[vankila]] ja naisen työlaitos. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|157}}
Rivi 686 ⟶ 648:
* Kunnianhimo on vain jalostettua turhamaisuutta. ([[Jerome K. Jerome]]) {{SSSK|165}}
* Kunnianhimo, sotilaan [[hyve]]. ([[William Shakespeare]]) {{SSSK|165}}
* Kuolema ei ole [[jumala]]. Hän on vain jumalten palvelija. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema, kuten [[syntymä]]kin, on luonnon [[salaisuus]]. ([[Marcus Aurelius]]) {{SSSK|168}}
* Kuolema on [[elämä]]n portti. ([[Bernhard Clairvauxilainen]]) {{SSSK|166}}
* Kuolema on elämän vapautuminen - kuolemasta. ([[Adolf Törneros]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema on ikuinen [[uni]]. ([[Joseph Fouché]]) {{SSSK|166}}
* Kuolema on joskus [[rangaistus]], usein [[lahja]]; monille se on ollut suosionosoitus. ([[Seneca]]) {{SSSK|168}}
* Kuolema on jäätynyttä aikaa. [[Aika]] on sulanutta kuolemaa. ([[Franz Werfel]]) {{SSSK|12}}
* Kuolema on ruma [[tosiasia]], joka luonnon pitää salata, ja se salaa sen hyvin. ([[Alexander Smith]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema on verho jota elävät sanovat elämäksi: he nukkuvat, ja verho nostetaan. ([[P. B. Shelley]]) {{SSSK|170}}
Rivi 702 ⟶ 661:
* Kuoleman ajatuksella ei ole [[leikki]]mistä; se voi viedä hengen ihmiseltä. ([[F. E. Sillanpää]]) {{SSSK|168}}
* Kuoleman valtakunta on rajaton, haudalla ei ole mitään kansallisuutta. ([[Axel Munthe]]) {{SSSK|56}}
* Kuolon varjo on vain elämän sarastusta. ([[Zachris Topelius]]) {{SSSK|170}}
* [[Kustantaja]] on hidasliikkeinen otus, hidas sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin, aina vähintään kaksi sukupolvea kirjailijoitaan jäljessä. ([[Richard Le Gallienne]]) {{SSSK|171}}
* [[Kuu]] on patsaiden [[aurinko]]. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|171}}
Rivi 727 ⟶ 684:
* Köyhyys ei ole [[synti]]. ([[George Herbert]]) {{SSSK|177}}
* Köyhyys on [[sääli]]ttävää, mutta köyhtyminen sata kertaa säälittävämpää. ([[Jean Paul]]) {{SSSK|177}}
* Köyhä se joka ei näe [[tähti]]ä muulloin kuin saatuaan iskun vasten kasvojaan. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|178}}
* Köyhän ei yleensä kannata joutua [[epätoivo]]on; hän on tavallisesti aina suuri optimisti. ([[Eino Leino]]) {{SSSK|178}}
Rivi 741 ⟶ 697:
* Laiskuus on [[äiti]]. Sillä on poika, varkaus, ja tytär, [[nälkä]]. ([[Victor Hugo]]) {{SSSK|179}}
* Laiskuus taittaa [[matka]]a niin hitaasti, että [[köyhyys]] saavuttaa sen tuota pikaa. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|179}}
* Lait on tehty rikottaviksi. ([[John Wilson]]) {{SSSK|182}}
* Lait periytyvät kuten sairaudet. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|181}}
* Mitä muuta laiva on kuin [[vankila]]? ([[Robert Burton]]) {{SSSK|180}}
* [[Laiva]] on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa, kaikkinaiset [[elämä]]n mukavuudet monipuolisempia; lisäksi on laivassa haittapuolena sekin, että purjehtija on aina vaarassa. ([[Samuel Johnson]]) {{SSSK|180}}
* Laivat ovat vain lankkuja, merimiehet vain miehiä. ([[William Shakespeare]]) {{SSSK|180}}
* Laivat pelkäävät tulta enemmän kuin vettä. ([[George Herbert]]) {{SSSK|180}}
* [[Laki]] hyödyttää aina niitä joilla on varallisuutta ja vahingoittaa niitä joilla ei ole. ([[Jean-Jacques Rousseau]]) {{SSSK|182}}
* Laki on kuin lukinseitti, johon kärpäset takertuvat mutta josta ampiaiset ja herhiläiset pääsevät lävitse. ([[Jonathan Swift]]) {{SSSK|182}}
* Laki on niin kuin Korkein [[oikeus]] sen lukee. ([[Franklin D. Roosevelt]]) {{SSSK|182}}
Rivi 763 ⟶ 716:
* Lakon alapäässä vuotaa [[veri]], yläpäässä konjakki. ([[Matti Kurjensaari]]) {{SSSK|183}}
* Lapissa kaikki kukkii nopeasti, / [[maa]], ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. ([[Eino Leino]]) {{SSSK|184}}
* Lapsen [[kasvatus]] on aloitettava sata vuotta ennen hänen [[syntymä]]änsä. ([[Wilhelmi Malmivaara]]) {{SSSK|188}}
* Lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä. ([[F. E. Sillanpää]]) {{SSSK|192}}
* Lapset olisivat parhaat, jos ne toimisivat nappia painamalla, apteekkari ajatteli. ([[Anu Kaipainen]]) {{SSSK|185}}
* Lapset ovat meidän [[arvo]]kkain luonnonvaramme. ([[Herbert Hoover]]) {{SSSK|185}}
Rivi 826 ⟶ 776:
* [[Maa]] on meidän jyväaittamme ja ruoka-arkkumme. ([[Martti Luther]]) {{SSSK|204}}
* Maa on sen joka sitä viljelee. ([[Arvid Järnefelt]]) {{SSSK|204}}
* Maailma on naisia puolillaan. ([[Aknestik]])
* Maailma on suuri kaatopaikka. ([[Tuomiopäivän lapset]])
Rivi 855 ⟶ 801:
* Matematiikka on [[ovi]] ja avain tieteisiin. ([[Roger Bacon]]) {{SSSK|212}}
* Materialisti on kalvinisti ilman Jumalaa. ([[Eduard Bernstein]]) {{SSSK|212}}
* Matkustaminen on kaiken onnellisuuden perikato. Ei enää tee mieli katsella rakennusta täällä, kun on nähnyt [[Italia]]n. ([[Fanny Burney]]) {{SSSK|212}}
* Matkustavaiset, kuten [[runoilija]]tkin, ovat enimmäkseen [[viha]]ista väkeä. ([[Richard Burton]]) {{SSSK|212}}
Rivi 869 ⟶ 813:
* [[Merimies]] ei pyydä myötätuulta. Hän opettelee purjehtimaan. (G. Lindborg) {{SSSK|217}}
* Metsillä on [[kieli]] niin kuin seinillä on [[korva]]t. ([[Alfred Tennyson]]) {{SSSK|218}}
* Metsästyksen parhaita puolia on, että siinä joutuu alituisesti matkustelemaan paikkakunnalta toiselle, mikä joutilaasta on hyvin mieluista. ([[Ivan Turgenev]]) (SSSK)
* Metsästyskertomukset ovat yhtä luotettavia kuin tuloilmoitukset taksoitusta varten. ([[Olli]]) {{SSSK|218}}
Rivi 961 ⟶ 904:
* Naiset suovat meille lohtua, mutta ellei naisia olisi, emme koskaan kaipaisi lohdutusta. ([[Don Herold]]) {{SSSK|234}}
* Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan [[kysymys]]. ([[Minna Canth]]) {{SSSK|51}}
* Naistenvihaaja: [[mies]], joka [[viha]]a naisia yhtä kiihkeästi kuin naiset vihaavat toisiaan. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|235}}
* Neuroosi näyttää olevan ihmisen etuoikeus. ([[Sigmund Freud]]) {{SSSK|293}}
* Neuvostokirjailijat ovat ihmissielun insinöörejä. (Josef [[Stalin]]) {{SSSK|140}}
* [[Neuvostoliitto]]: siinä se on pelätti ja pelastaja samassa hahmossa! ([[Pentti Haanpää]]) {{SSSK|496}}
* Neuvostovalta on kaikkein vankin [[valta]] kaikista [[maailma]]ssa olevista valloista. (Josef [[Stalin]]) {{SSSK|482}}
Rivi 994 ⟶ 935:
== O ==
* Odottamisen [[filosofia]]a kannattavat [[maailma]]n kaikki oraakkelit. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|250}}
* Odotus on kuin pingoitettu kieli. ([[Einari Vuorela]]) {{SSSK|250}}
* Oikeuden kädessä ei pitäisi olla miekkaa. ([[Juvenalis]]) {{SSSK|251}}
* Oikeuden tehtävänä ei ole tehdä vääryyttä ihmisille. ([[Cicero]]) {{SSSK|250}}
* [[Oikeus]] ei laskeudu alas jalustaltaan. ([[Dante Alighieri]]) {{SSSK|250}}
* Oikeus ei ole lihamylly, vaan kompromissi. ([[Friedrich Dürrenmatt]]) {{SSSK|250}}
Rivi 1 010 ⟶ 949:
* Oikeus on [[totuus]] toiminnassa. ([[Benjamin Disraeli]]) {{SSSK|250}}
* Oikeus on useimmiten [[viha]]n naamio. ([[Jean de Rotrou]]) {{SSSK|251}}
* Oikeus valaisee itse itsensä. {{SSSK|250}}
* Oikeuteen kuuluu, että ihminen on ihmiselle [[susi]]. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|250}}
Rivi 1 062 ⟶ 1 000:
* Puhdasoppinen pappi onnistuu urallaan yhtä hyvin kuin selluloidikoira ajaessaan asbestikissaa helvetin läpi. (Elbert Hubbard) {{SSSK|273}}
* Pappi: pääsylippujen trokaaja taivaan porttien ulkopuolella. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|273}}
* [[Parodia]] on jo kauan ollut mahdotonta. / Ne tekevät sen itse. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|275}}
* Parta tuo täitä, ei järkeä. ([[Ammianus]]) {{SSSK|275}}
Rivi 1 074 ⟶ 1 011:
* Pessimismi voi olla optimistia elämänhaluisemman miehen peltoon kasvanut laiho. Pessimismi voi olla puutetta, mutta se voi toisissa tapauksissa olla reaktio, ja silloin siinä on [[voima]]a. ([[Aaro Hellaakoski]]) {{SSSK|282}}
* Pessimisti on [[ihminen]] jonka on ollut pakko elää optimistin kanssa. ([[Elbert Hubbard]]) {{SSSK|282}}
* [[Piano]]nsoitto, ihmissormien [[tanssi]]. ([[Ludwig Wittgenstein]]) {{SSSK|283}}
* [[Pieru]] on paskan postimies. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|283}}
Rivi 1 097 ⟶ 1 033:
* Politiikka on kuin [[huora]]; jos epäonnistut rakastellessasi sitä, se puree sinulta [[pää]]n poikki. ([[Adolf Hitler]]) {{SSSK|290}}
* Politiikka on lupauksien [[taide]]tta. ([[V. A. Koskenniemi]]) {{SSSK|290}}
* Politiikka turmelee luonteen. ([[Otto von Bismarck]]) {{SSSK|290}}
* Politiikkaa ja ihmiskunnan [[kohtalo]]a muovaavat ihmiset, joilla ei ole ihanteita ja joissa ei ole suuruutta. ([[Albert Camus]]) {{SSSK|288}}
Rivi 1 103 ⟶ 1 038:
* [[Porvari]] näkee [[vaimo]]ssaan pelkän tuotannonvälineen. ([[Karl Marx]] ja [[Friedrich Engels]]) {{SSSK|31}}
* Porvaria pitää järkyttää. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|291}}
* [[Professori]] on se joka puhuu jonkun toisen [[uni]]ssa. ([[W. H. Auden]]) {{SSSK|293}}
* Professorin [[mielipide]]: tärkeintä ei ole [[Shakespeare]], vaan häneen liittyvä kommentaari. ([[Anton Tšehov]]) {{SSSK|293}}
* [[Presidentti]] ei voi olla aina suosittu. ([[Harry S. Truman]]) {{SSSK|292}}
* [[Profeetta]] on henkilö joka ennustaa ikävyyksiä. ([[Finley Peter Dunne]]) {{SSSK|292}}
Rivi 1 113 ⟶ 1 046:
* [[Propaganda]] ei ole saavuttanut suurimpia voittojaan tekemällä jotain, vaan jättäessään tekemättä. Väkevä jos onkin [[totuus]], niin vielä väkevämpi, käytännössä, on totuudesta [[vaikeneminen]]. ([[Aldous Huxley]]) {{SSSK|293}}
* Propaganda on melto [[ase]]: pitäkää sitä kädessänne liian pitkään, niin se liikkuu kuin [[käärme]] ja iskee väärään suuntaan. ([[Jean Anouilh]]) {{SSSK|293}}
* Propagandassa ei tarvitse olla suurta [[äly]]llistä sisältöä. ([[Joseph Goebbels]]) {{SSSK|293}}
* [[Psykiatria]]n suurin anti [[filosofia]]lle on ollut havainto siitä että [[sielu]]n tyyssija on vessa. ([[Alexander Chase]]) {{SSSK|293}}
Rivi 1 124 ⟶ 1 056:
* Puheen [[runous]]. ([[Lordi Byron]]) {{SSSK|296}}
* Puheet eivät voi olla kyllin pitkiä puhujalle eivätkä kyllin lyhyitä kuulijalle. ([[James Perry]]) {{SSSK|295}}
* Puhua paljon on yksi asia, puhua asiaa toinen. ([[Sofokles]]) {{SSSK|298}}
* Puhuva [[ihminen]] sanoo aina enemmän kuin aikoo. ([[Jean-Paul Sartre]]) {{SSSK|297}}
Rivi 1 155 ⟶ 1 086:
* Raamattu saattaa olla totta, mutta se ei ole koko [[totuus]] eikä yksinomaan totta. ([[Samuel Butler]]) {{SSSK|305}}
* Raamatun täydellinen [[huumori]]ttomuus on yksi koko kirjallisuuden merkillisimmistä ilmiöistä. ([[Alfred North Whitehead]]) {{SSSK|306}}
* Radikaali on henkilö jolla on molemmat [[jalat]] tukevasti ilmassa. ([[Franklin D. Roosevelt]]) {{SSSK|306}}
* [[Radikaalisuus]]. - Se on sitäkin vaarallisempaa, jos se on piilevää. [[Tasavalta]] johtaa meidät radikalismiin. ([[Gustave Flaubert]]) {{SSSK|306}}
* [[Radio]]: lukutaidottomuuden riemuvoitto. ([[John Dos Passos]]) {{SSSK|306}}
* [[Raha]] auttaa taivaan portille asti. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|309}}
* Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja. ([[Sean O'Casey]]) {{SSSK|309}}
* Raha maksaa usein liikaa. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|307}}
* Raha merkitsee [[elämä]]ä meille kurjille kuolevaisille. ([[Hesiodos]]) {{SSSK|308}}
Rivi 1 190 ⟶ 1 118:
* [[Raittius]] on paras [[lääkäri]]. ([[H. G. Bohn]]) {{SSSK|310}}
* Raittiusintoilija on sellainen tyyppi jonka kanssa ei viitsi ryypätä - ei vaikka hän olisi juovuksissa. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|310}}
* Rakastuessaan luo uskonnon jolla on mahdollisesti väärä [[jumala]]. ([[Jorge Luis Borges]]) {{SSSK|311}}
* Rakastuminen ei ole rakkautta. Rakastua voi samaan aikaan kun [[viha]]a. ([[Fjodor Dostojevski]]) {{SSSK|312}}
Rivi 1 248 ⟶ 1 175:
* Rohkeus on pakenemista eteenpäin. ([[Jacques Maritain]]) {{SSSK|331}}
* Rohkeus voi olla hyvinkin vaikea neuroosi. ([[Graham Greene]]) {{SSSK|331}}
* [[Hyvä]] romaani kertoo meille totuuden sen päähenkilöstä, mutta huono romaani sen kirjoittajasta. ([[G. K. Chesterton]]) {{SSSK|332}}
* Jokainen romaani on [[velka]]a Homerokselle. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|332}}
Rivi 1 270 ⟶ 1 196:
* Runoilija on [[valehtelija]], joka aina puhuu totta. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|336}}
* Runoilijalle riittää vastaanotoksi [[vaikeneminen]], se jopa imartelee. ([[Colette]]) {{SSSK|339}}
* Runoilijan pitää olla edistyksen [[silmä]], totuuden [[suu]], ihmiskunnan [[omatunto]]. ([[J. H. Erkko]]) {{SSSK|336}}
* Runoilijat ovat papukaijoja jotka toistavat sanomatonta. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|337}}
Rivi 1 278 ⟶ 1 202:
* Runoilijoille ja sioille ei anneta [[arvo]]a ennen kuin ne ovat kuolleet. ([[Italia]]lainen sananlasku) {{SSSK|336}}
* Runoilijoissaan [[ihmiskunta]] uneksii. ([[Friedrich Hebbel]]) {{SSSK|336}}
* Runon ei pitäisi tarkoittaa / vaan olla. ([[Archibald MacLeish]]) {{SSSK|340}}
* Runotekniikka ei noudata [[sääntö]]jä, vaan sääntöjen poikkeuksia. ([[Juhani Siljo]]) {{SSSK|341}}
Rivi 1 292 ⟶ 1 215:
* Runous on [[maa]]lla elävän, lentämään mielivän merieläimen [[päiväkirja]]. ([[Carl Sandburg]]) {{SSSK|340}}
* Runous on paholaisen [[viini]]ä. ([[Augustinus]]) {{SSSK|338}}
* Runous on [[uskonto]] ilman [[toivo]]a. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|338}}
* Kaikki runous on vaikeata lukea. ([[Robert Browning]]) {{SSSK|338}}
* Runous parantaa haavat joita [[järki]] iskee. ([[Novalis]]) {{SSSK|340}}
* Runoutta voi inhota kahdella tavalla, joko inhoamalla sitä tai lukemalla Popea. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|341}}
Rivi 1 306 ⟶ 1 227:
* [[Ruumis]] on [[sielu]]n [[hauta]]. ([[Platon]]) {{SSSK|56}}
* Ruumis on sielun työpaja. ([[H. G. Bohn]]) {{SSSK|343}}
* Ruumista minä olen kokonaan, enkä mitään muuta. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|344}}
* Ryppyjen pitäisi vain osoittaa missä [[hymy]]t ovat olleet. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|73}}
Rivi 1 331 ⟶ 1 251:
* Sananlasku on lyhyt lause, joka perustuu pitkään kokemukseen. ([[Miguel de Cervantes]]) {{SSSK|353}}
* Sanat elävät kauemmin kuin teot. ([[Pindaros]]) {{SSSK|351}}
* Sanat, kuten hyvin tiedetään, ovat todellisuuden suuria vihollisia. ([[Joseph Conrad]]) {{SSSK|350}}
* Sanat ovat aina rohkeampia kuin teot. ([[Friedrich von Schiller]]) {{SSSK|352}}
Rivi 1 342 ⟶ 1 261:
* Sanoillamme on siivet, mutta ne eivät lennä minne haluaisimme. ([[George Eliot]]) {{SSSK|350}}
* Sanomalehdessä on aina sama määrä sanoja, oli siinä uutisia tai ei. ([[Henry Fielding]]) {{SSSK|190}}
* Sanomalehdet ovat taantuneet: niihin voi nykyisin täydellisesti luottaa. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|191}}
* Sanomalehdessä on aina sama määrä sanoja, oli siinä uutisia tai ei. ([[Henry Fielding]]) {{SSSK|190}}
Rivi 1 393 ⟶ 1 311:
* [[Sunnuntai]] on [[kulttuuri]]mme ydin, omistettu mietiskelylle ja hartaudenharjoitukselle. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|381}}
* Sunnuntai puhdistaa pois koko viikon ruosteen. ([[Joseph Addison]]) {{SSSK|381}}
* Jokainen suomalainen [[mies]] on näet pikku teknikko. ([[Martti Jukola]]) {{SSSK|383}}
* Suomalainen on sitkeä asiansa puolesta, jonka hän oikeaksi [[usko]]o. ([[Akseli Järnefelt-Rauanheimo]]) {{SSSK|383}}
Rivi 1 406 ⟶ 1 323:
* Me suomalaiset olemme kartallisesti ja [[historia]]llisesti muitten sivistyskansojen takana, kuin pitkän kujan perällä. ([[O. Tallgren]]) {{SSSK|386}}
* Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, / ei mikään paitsi [[kuolema]] ja [[poliisi]]. ([[Jorma Etto]]) {{SSSK|382}}
* Tämä Suomen [[kansa]] on niin paska kansa, että sen pitää lyödä joka kolmas vuosi (milloin joka toinen, viides tai peräti joka vuosi!) [[pää]]nsä seinään. ([[J. K. Paasikivi]]) {{SSSK|385}}
* Suomen kansa on passiivinen kansa. Se katsoo [[elämä]]n ihanuuden muille luoduksi, ei sille. ([[P. Mustapää]]) {{SSSK|385}}
Rivi 1 413 ⟶ 1 328:
* Perusvika, jos sen rohkenisin sanoa, Suomen kansassa on tosikkomaisuus. ([[Urho Kekkonen]]) {{SSSK|383}}
* Suomenmaa on niinkuin Kreikanmaa ennen ja Suomen kansa on toinen Kreikan kansa! Eikö meillä ole saaristomme niinkuin heillä oli arkipelaaginsa? Emmekö me ole usein voitollisesti taistelleet ylivoimaa vastaan niinkuin! On meilläkin Thermopylai ja Salamis, ja olemme mekin pelastaneet länsimaisen sivistyksen! ([[Juhani Aho]]) {{SSSK|387}}
* Suomen [[nimi]] ei voi kuolla niin kauan kuin täällä sykkii yksikin [[sydän]]. ([[Fredrik Cygnaeus]]) {{SSSK|387}}
* Suomen [[rotu]]han se on, joka on kaikki kestänyt, kaikki kärsinyt, asuttanut nämä [[maailma]]n ääret, Suomen työmies ... ([[Pentti Haanpää]]) {{SSSK|382}}
* Suomen ulkopolitiikasta ei voi aina sanoa, että niin on, jos siltä näyttää. Tätä ulkomaisten tarkkailijoiden on jatkuvasti vaikea tajuta. ([[Max Jakobson]]) {{SSSK|388}}
* Suomeni, kansani, synnyinmaa! / [[Äiti]]ni kurja ja kallis! ([[Arvi Jännes]]) {{SSSK|389}}
* Suomi ei voi saada väkivallalla mitään aikaan, sivistyksen [[voima]] on sen ainoa pelastus. ([[J. V. Snellman]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on eräänlainen perheyhtiö, pieni kansa, kielen ja sijainnin takia syrjässä. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on Euroopan kallein [[maa]]. ([[Kolera]])
* Suomi on paholaisen maa. ([[Venäläinen]] [[sananlasku]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on suuri [[valtio]] / ja [[Venäjä]] on sen lääni. ([[Kaarlo Uskela]]) {{SSSK|390}}
* Suomi suomalaisille. ([[Elias Lönnrot]]) {{SSSK|389}}
* [[Suru]] on [[elämä]]n varjo. ([[F. M. Franzén]]) {{SSSK|391}}
Rivi 1 508 ⟶ 1 413:
* Tiede sanoo ensimmäisen [[sana]]n kaikesta, eikä viimeistä sanaa mistään. ([[Victor Hugo]]) {{SSSK|423}}
* Tiedemiehet ovat hiukan vaarallista joukkoa. He ovat keskinäisessä seurustelussa äärettömän herkkiä loukkaantumaan ja kaikkea muuta kuin objektiivisia. He ovat eräänlainen Hyvän Jumalan pila. Kun he ovat kautta aikojen tehneet parhaansa syöstäkseen hänet valtaistuimelta, niin hän on kostanut tekemällä heidät tieteen ulkopuolella epätieteellisiksi. ([[Yrjö Kivimies]]) {{SSSK|424}}
* Tiedon kaihi samentaa näön / vain lapsen silmin näen. ([[Tuija Kuha]]) (Sielunmyötäinen nahka, FinnEpos)
* Tieteen suurin murhenäytelmä - kauniin hypoteesin mestaaminen rumalla [[tosiasia]]lla. (T. H. Huxley) {{SSSK|423}}
* Tieto on hengen [[ruoka]]a. ([[Platon]]) {{SSSK|425}}
* Tieto on pelon vastamyrkky. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|424}}
* Tieto on [[valta]]a. ([[Francis Bacon]])<ref>Sanonta on yhdistetty Francis Baconiin ja hänen teokseensa ''Meditationes sacræ'' (1597), jossa esiintyy ilmaisu ”ipsa scientia potestas est”. {{Kirjaviite | Tekijä=Sinnemäki, Maunu (toim.) | Nimeke=Sitaatit ja lentävät lauseet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-07029-0}}</ref></ref>
* [[Tietämättömyys]] ei koskaan ratkaise ongelmia. ([[Benjamin Disraeli]]) {{SSSK|426}}
Rivi 1 525 ⟶ 1 426:
* Todellisuus on portaikko joka ei nouse, ei laske, me emme liiku, tänään on tänään, aina on tänään. ([[Octavio Paz]]) {{SSSK|427}}
* Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. ([[Honoré de Balzac]]) {{SSSK|427}}
* Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|429}}
* Toivo leviää kuin rikkaruoho. ([[Harri Kaasalainen]]) {{SSSK|428}}
* Toivo on ainoa mehiläinen joka kerää hunajaa ilman kukkia. ([[Robert Ingersoll]]) {{SSSK|428}}
Rivi 1 554 ⟶ 1 452:
* Tottumus vaikuttaa rokotteen tavoin; se tekee meidät immuuneiksi kaikelle uudelle mitä elämällä olisi meille tarjottavana. ([[Fredrik Wislöff]]) {{SSSK|431}}
* Totuuden luonteeseen kuuluu, että se on tuloksena eri vakaumusten kamppailusta. ([[J. V. Snellman]]) {{SSSK|435}}
* [[Totuus]] asuu kuolevien huulilla. ([[Matthew Arnold]]) {{SSSK|431}}
* Totuus ei tarvitse isoa sanavarastoa. ([[Katariina II]]) {{SSSK|433}}
* Totuus ei tee ihmistä suureksi, vaan [[ihminen]] tekee totuuden suureksi. ([[Konfutse]]) {{SSSK|433}}
Rivi 1 563 ⟶ 1 458:
* Totuus katoaa, kun sen kertoo. ([[Lawrence Durrell]]) {{SSSK|432}}
* Totuus kerjäläisen lailla / kulkee asuinsijaa vailla. ([[Einari Vuorela]]) {{SSSK|435}}
* Totuus lakkaa olemasta totta, kun useampi kuin yksi [[ihminen]] [[usko]]o siihen. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|435}}
* Totuus on [[arvo]]kkainta mitä meillä on. Käyttäkäämme sitä säästäväisesti. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|435}}
Rivi 1 572 ⟶ 1 466:
* Jokainen totuus on [[nainen]]. Se on ensin valloitettava, vasta sitten se synnyttää! ([[Jarno Pennanen]]) {{SSSK|434}}
* Totuus on niin kallisarvoinen, että tarvitaan valheiden henkivartiosto sitä suojelemaan. ([[Winston Churchill]]) {{SSSK|432}}
* Totuus on. Vain [[valhe]] keksitään. ([[Georges Braque]]) {{SSSK|431}}
* Totuus on [[vähemmistö]]ä varten. ([[Baltasar Gracián]]) {{SSSK|432}}
* Totuus piilee [[uni]]ssamme, mielikuvituksessamme. ([[Eugène Ionesco]]) {{SSSK|433}}
* Totuus vain on anteeksiantamattoman mustankipeä. ([[Hannu Salama]]) {{SSSK|435}}
* Totuutta pitää rakastaa enemmän kuin itseään, mutta lähimmäistä enemmän kuin totuutta. ([[Romain Rolland]]) {{SSSK|434}}
* Tuote vain täyttää tyhjiön jonka se on itse luonut. ([[John Kenneth Galbraith]]) {{SSSK|123}}
* [[Tyranni]] on Pahin [[sairaus]] ja kaikkien muiden Syy. ([[William Blake]]) {{SSSK|446}}
* Tyrannien vastustaminen on kuuliaisuutta [[Jumala]]lle. ([[Thomas Jefferson]]) {{SSSK|446}}
* [[Tyyli]] on kaikkien tyylien unohtamista. ([[Jules Renard]]) {{SSSK|447}}
Rivi 1 619 ⟶ 1 509:
* Vaimokseen pitäisi valita nainen jonka tahtoisi [[ystävä]]kseen, jos hän olisi mies. ([[Joseph Joubert]]) {{SSSK|31}}
* Vaimonne ovat teidän peltonne. ([[Koraani]]) {{SSSK|31}}
* Vaitiolo on suurin vainooja. ([[Blaise Pascal]]) {{SSSK|473}}
* Vaitonaisuus on hölmöjen [[hyve]]. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|63}}
Rivi 1 634 ⟶ 1 523:
* Valhe on totuuden viikunanlehti - sitä tarvitseville. ([[Elmer Diktonius]]) {{SSSK|476}}
* Valhe puhkeaa [[kukka]]an ja siinä on totuuden [[tuoksu]]. ([[Robert Ingersoll]]) {{SSSK|476}}
* Valheeseen tarttuu rakastunut / itseään pettäen. / Rakkaudettoman kalansilmät / sanovat totuuden. ([[Kurt Vonnegut]]) ([[Kissan kehto]])
* On kolmenlaisia valheita: valheet, emävalheet ja tilastot. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|477}}
Rivi 1 651 ⟶ 1 539:
* Valoa on enemmän kuin ikkuna näyttää. ([[Venäläinen]] sananlasku) {{SSSK|481}}
* [[Valokuva]]: [[museo]] ilman seiniä. ([[Marshall McLuhan]]) {{SSSK|481}}
* Kaikki valta häikäisee, ehdoton valta sokaisee ne, jotka astuvat vallan haltijan eteen. ([[Max Jakobson]]) {{SSSK|481}}
* Valta on aina varastamista monilta harvoille. ([[Wendell Philips]]) {{SSSK|482}}
* Valta pyrkii turmelemaan ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti. ([[Lordi Acton]]) {{SSSK|481}}
* [[Valtio]] olen [[minä]]! ([[Ludvig XIV]]) {{SSSK|482}}
* Valtio on kansalaisen palvelija, ei hänen isäntänsä. ([[John F. Kennedy]]) {{SSSK|482}}
Rivi 1 700 ⟶ 1 582:
* [[Varovaisuus]] on [[rikas]] ruma [[vanhapiika]], jota Kykenemättömyys kosiskelee. ([[William Blake]]) {{SSSK|493}}
* Varovaisuus: se mitä toisissa nimitämme pelkuruudeksi. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|493}}
* Lyhyin [[vastaus]] on [[teko]]. ([[George Herbert]]) {{SSSK|493}}
* [[Velka]] on vapaiden orjuutta. ([[Publilius Syrus]]) {{SSSK|494}}
* Velkojat ovat [[taikausko]]ista väkeä, pitävät tarkasti vaarin määrätyistä päivistä ja kellonajoista. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|494}}
Rivi 1 725 ⟶ 1 605:
* Venäläisethän ovat vaikutuksille herkkiä, tuhmia [[lapsi]]a. ([[Paul von Gerich]]) {{SSSK|498}}
* [[Vero]]tus ilman edustusta on [[tyranni]]aa. ([[James Otis]]) {{SSSK|500}}
* [[Vertaus]] on aina ontuva, se on jo aikoja sitten tunnettu. (V. I. [[Lenin]]) {{SSSK|500}}
* [[Vesi]] on ainoa juoma viisaalle miehelle. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|501}}
* Vesi on parasta. ([[Pindaros]]) {{SSSK|501}}
* Vesi on profeetan juoma. ([[Hollanti]]lainen sananlasku) {{SSSK|500}}
Rivi 1 759 ⟶ 1 637:
* Vähemmistöjen täytyy kärsiä. ([[Augustine Birrell]]) {{SSSK|513}}
* Väkivalta on oikeutettua silloin kun [[hyvyys]] ei auta. ([[Pierre Corneille]]) {{SSSK|513}}
* [[Väri]]t puhuvat kaikkia [[kieli]]ä. ([[Joseph Addison]]) {{SSSK|514}}
* Kaikki värit sointuvat yhteen pimeässä. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|514}}
Rivi 1 766 ⟶ 1 643:
== Y ==
* [[Yhteiskunta]] on hulluinhuone, jossa ovat vartijoina viranomaiset ja [[poliisi]]. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|515}}
* [[Yksilö]] on yhteiskunnallisten suhteiden kokonaisuus. ([[Karl Marx]]) {{SSSK|516}}
* Yksin oot sinä, [[ihminen]], kaiken keskellä yksin, / yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. ([[V. A. Koskenniemi]]) {{SSSK|517}}
Rivi 1 780 ⟶ 1 656:
* Yleinen mielipide on viisaampi kuin Napoleon, [[Voltaire]] tai kaikki [[ministeri]]t, nykyiset ja tulevat. ([[Talleyrand]]) {{SSSK|520}}
* Yleinen mielipide on [[voima]]kkaampi lainsäädäntöä ja melkein yhtä voimakas kuin kymmenen [[käsky]]ä. ([[C. D. Warner]]) {{SSSK|520}}
* Kaikki yleistykset ovat vaarallisia - tämäkin. ([[Alexandre Dumas nuorempi]]) {{SSSK|520}}
* [[Yliopisto]] kehittää kaikkia lahjoja, myös tyhmyyttä. ([[Anton Tšehov]]) {{SSSK|521}}
Rivi 1 798 ⟶ 1 672:
* Ystävyys päättyy usein rakkauteen, mutta [[rakkaus]] ystävyyteen - ei milloinkaan. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|312}}
* Ystävyyttä ei osteta markkinoilta. ([[Thomas Fuller]]) {{SSSK|523}}
* Ystävyyttä on maailmassa vähän ja kaikkein vähiten samanvertaisten kesken. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|522}}
* [[Ystävä]] ei laske ystäviään sormillaan: heitä ei ole niin monta. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|525}}
Rivi 1 821 ⟶ 1 694:
* Äidin sydän on villoja pehmeämpi. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|530}}
* Äidinpalvonta on sellainen asia, joka saa tulevat sukupolvet mylvimään [[nauru]]sta. ([[Gustave Flaubert]]) {{SSSK|528}}
* [[Äiti]] on hyvin kiltti [[sana]] - paras sana. ([[Uuno Kailas]]) {{SSSK|528}}
* Äiti on Jumalan [[nimi]] pienten lasten huulilla ja sydämessä. ([[W. M. Thackeray]]) {{SSSK|530}}
Rivi 1 828 ⟶ 1 700:
* Äly etsii, mutta [[sydän]] löytää. ([[George Sand]]) {{SSSK|530}}
* Äly ilman [[tunne]]tta on myllynkivi ilman jyviä. ([[Jean Paul]]) {{SSSK|530}}
* Älymme on valettu toiminnan muotissa. ([[Henri Bergson]]) {{SSSK|530}}
* Älyn on osattava nauraa eikä se saa suuttua. ([[Antoine de Rivarol]]) {{SSSK|530}}
|