Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Tiedosto:JV Snellman.jpg|thumb]]
 
'''Johan (Juhana) Vilhelm Snellman''' (12. toukokuuta 1806 [[Tukholma]], [[Ruotsi]] – 4. heinäkuuta 1881 [[Kirkkonummi]], Suomen suuriruhtinaskunta) oli [[suomalainen]] [[filosofi]], [[kirjailija]], sanoma[[lehtimies]] ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina.
 
== Lausahduksia ==
Rivi 50:
* "Inhimillisestä heikkoudesta johtuu, että jokainen antaa mieluummin itse almun kuin maksaa [[valtio]]lle verotuksessa määrätyn summan vähäosaisten auttamiseen. Ja kuitenkaan yksityiset toimenpiteet eivät voi saada aikaan läheskään sitä mitä hallituksen."
** Snellman vaati lehdessä suomen kielen aseman kohottamista.
 
* "Kansakunnan mantu on historia ja sen ilmana [[kieli]]. Kansakunnat, samoin kuin [[yksilö]]t, ovat itse syypäät kohtaloihinsa; ja osoittaa heikkoutta, jos työnnetään syy oikealle tai vasemmalle, [[tahto]]matta etsiä sitä omasta povesta." (SSSK)
 
* "Maailmankaikkeus on [[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>
Rivi 67 ⟶ 69:
* "On siis pakko tunnustaa, että [[kieli]] on elementti, jossa kansallinen erikoisuus ilmeisimmin elää ja liikkuu, ja että jokainen [[kansakunta]] on sisällyttänyt kieleensä varhaisimman sivistystyönsä ja edelleenkin heijastelee siinä henkistä [[kehitys]]tänsä, sen hienoimpiakin vivahduksia. Yhtä läheisesti kuin lapsessa kuuluvat yhteen [[puhe]]- ja [[ajatus]]kyky, yhtä läheisesti liittyy kansakuntien koko henkinen [[elämä]] niiden kieleen. Arvellaan ehkä: äänne kuin äänne, [[kieli]] kuin kieli, ne vain ilmaisevat eri tavoin samoja ajatuksia. Mutta [[ihminen]] ei ilmaise sanoissaan vain ajatuksiaan, hän [[usko]]o ja tuntee, tietää ja [[tahto]]o sanoissaan, hänen ajatuksensa, hänen koko järjellinen olemuksensa liikkuu ja elää kielessä. Kuinka siis voisikaan kansakunnan henkisyys ilmaista itseään millään muulla kielellään kuin omalla?"
 
* "Pienellä [[kansa]]lla ei ole mitään [[kohtalo]]itakohtaloita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään."
 
* "[[Kieli]] on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on [[suomen kieli]], jota ruotsinkieliset opetelkoot."