Ero sivun ”Eino Leino” versioiden välillä

* "Eino Leino ei ainakaan elämänsä [[loppu]]vaiheessa [[viha]]nnut eikä kadehtinut ketään. Oli mahdotonta kuulla hänen puhuvan [[paha]]a kenestäkään ihmisestä. Hän, jonka elämäntapoja oli niin paljon moitittu, oli ytimeltään lapsenomaisen puhdas. Samaa, mitä Eric Bentey on sanonut Bernard Shaw´sta, voitaisiin sanoa Eino Leinosta: hän ei ollut hurskas, mutta [[hyvä]] ja puhdas hän oli. Aino Thauvón-Suits huomasi, että elämänsä viimeisinä vuosina Eino Leino ei halunnut olla kenellekään paha: ”En huomannut hänen, koskaan alentuvan pahansuopaisuuteen. Leino viehätys pohjautui hänen viimeisinä vuosinaan Einon ihmisrakkauteen, hänen kykyynsä antautua toisen ihmisen [[sielu]]nliikkeisiin, kykyynsä irtautua itsestään ja kuulla, nähdä ja tuntea lähimmäisensä elämän pohjavireet. Myötätuntoasenne laajeni [[lapsi]]in, maalaisukkoihin ja eläimiinkin."