Ero sivun ”Risto Ryti” versioiden välillä

'''Risto Heikki Ryti''' (3. helmikuuta 1889, Huittinen – 25. lokakuuta 1956, [[Helsinki]]) oli Suomen pääministeri 1939-1940 ja Suomen [[presidentti]] vuosina 1940-1944. Risto Ryti kuului Edistyspuolueeseen, kuten ensimmäinen presidentti [[K. J. StålhbergStåhlberg]]. Ryti oli myös pitkään Suomen pankin pääjohtaja ja kansanedustaja. Risto Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 10 vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta presidentti [[J. K. Paasikivi]] armahti hänet vuonna 1949. Ryti solmi Saksan[[Saksa]]n kanssa sopimuksen, jonka vastineeksi suomalaiset saivat runsaasti sodassa tärkeitä panssarintorjunta-aseita.

* "Kansakunnan hyvinvointi perustuu siihen, kuinka paljon se voi hyödyllistä ja kaupaksi käypää tavaraa tuottaa. Tämän taas ratkaisee se, paljonko [[kansa]] haluaa tehdä työtä[[työ]]tä ja minkälainen tuotantokoneisto sillä on ja paljonko raaka-aineita on käytettävissä. Jotta palkat voisivat olla korkeita, täytyy teknillisen koneiston olla [[hyvä]]. Se edellyttää pääomanmuodostusta, ja siten pääomanmuodostus, niin vähän kuin sille nykyänsä arvoa[[arvo]]a pannaankin, on eräs kaikista tärkeimpiä tekijöitä kansan elinkannan ylläpitämisessä ja kohottamisessa. ... Tämä on sitä aritmetiikkaa, joka osoittaa oikean tien pankinjohtajille heidän sijoituksissaan, poliitikoille heidän lainsäädännössään ja koko kansalle sen taloudellisissa pyrkimyksissä."

* "Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa [[kehitys]] supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua[[apu]]a, jota me välttämättä tarvitsemme ja jonka Saksa uskoakseni meille tahtoisi vilpittömästi suoda. (…) Tiemme erkanevat ilmeisesti hyvinkin pian. Mutta saksalaisten aseveljiemme muisto tulee täällä elämään[[elämä]]än. Suomessahan saksalaiset eivät olleet vieraan väkivallan edustajia, vaan auttajia ja aseveljiä. (…) Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta. Omasta tahdostani en voi enkä tahdo kääntää aseitamme[[ase]]itamme, joita meille on niin runsain käsin[[käsi]]n toimitettu, saksalaisia vastaan. Minä toivon[[toivo]]n, että Te, vaikkakaan ette voisi hyväksyä kirjettäni[[kirje]]ttäni, kuitenkin samalla tavoin kuin [[minä]] ja kaikki suomalaiset toivotte[[toivo]]tte ja yritätte toimia siten, että nykyisten olojen purkaminen voisi tapahtua ilman kaikkia mahdollisia kärjistämisiä."

** Presidentti Risto Rytin kirje Saksan valtakunnan johtajalle [[Adolf HitlerilleHitler]]ille 26.6.1944

* "Minä en [[usko]], että Suomen kansa on vihannut[[viha]]nnut Venäjää[[Venäjä]]ä tai sen kansoja tai että Venäjän kansat ovat vihanneet suomalaisia. Mutta sitä vastoin voidaan ehkä sanoa, että Suomen kansa on pelännyt venäläisiä ja tuntenut itsensä turvattomaksi suuren naapurinsa rinnalla."

* "Minulla on hyvä [[omatunto]]. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossakin muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan[[isänmaa]]n palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan [[tahto]]. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa[[vankila]]ssa kuin presidentin linnassa."

* "Tämä oikeudenkäynti on farssi. Todellinen syyttäjä ei ole Suomen [[valtio]], mutta yhden suurvallan [[hallitus]]. Todelliset syytetyt eivät ole henkilöitä, jotka on poimittu poliittisista syistä ja nyt syytetään täällä. Todellinen syytetty on Suomen kansa. Tässä oikeudenkäynnissä ei jaella enimmäisrangaistuksia syytetyille, mutta Suomen tuomioistuin julistaa Suomen olleen hyökkääjä sodassa ja Neuvostoliiton olleen rauhaarakastava, Vääryyden uhri epäoikeutetussa aggressiossa."

* "Syyttäjä on asettunut sille kannalle, että saksalaisten sotavoimien kysymyksessä olevasta kauttakulkusopimuksesta aiheutunut oleskelu maassamme olisi ollut syynä sotatoimien aloittamiseen Neuvostoliiton taholta Suomea vastaan kesäkuussa 1941 ja että [[sota]] siten määrättiin ennakolta jo syksyllä[[syksy]]llä 1940, silloin kun saksalaisten läpikulkuun suostuttiin. Tämä on mielestäni lievimmin sanoen suurta liioittelua."

* "Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään. Mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat[[voima]]kkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä."